Talousarvioesitys 2014
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä. Ruokaturvan ja elintarviketurvallisuuden, makean veden saatavuuden sekä ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten merkitys korostuu. Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen (mukaan lukien biotalous ja vesivarat) kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ruuan hinnan nousu ja globaali ruuan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2014 alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisten tukijärjestelmien toimeenpano alkaa pääosin vasta vuonna 2015. Vuonna 2014 jatketaan vuonna 2013 käytössä olevien järjestelmien soveltamista. Vuoden 2013 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014—2020, jonka eräiden toimenpiteiden rahoitus voidaan käynnistää omalla riskillä vuoden 2014 aikana sitä koskevien edellytysten täyttyessä. Vuoden 2013 aikana käydään neuvottelut komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta. Tavoitteena on käynnistää vuonna 2014 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakausi 2014—2020. Määrärahoja ei ole tässä vaiheessa voitu sisällyttää talousarvioesitykseen.
Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,2 milj. kuutiometriä. Vuonna 2006 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista asetettiin tavoitteeksi maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001—2005 keskimääräisestä tasosta (fosforin osalta noin 3 000 t/vuosi sekä typpikuormituksen osalta noin 30 000 t/vuosi).
Ilmaston muutosta hillitään
- — kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään
- — bioenergian käyttöä lisätään
- — metsien hiilinielut turvataan
- — energiatehokkuutta lisätään.
Ilmastomuutokseen sopeudutaan
- — toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään.
Ympäristökuormitusta vähennetään
- — alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään
- — materiaalitehokkuutta lisätään.
Luonnon monimuotoisuutta turvataan
- — metsien monimuotoisuutta vahvistetaan
- — kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina
- — vieraslajeja torjutaan.
Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.
- — Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana
- — harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
Tunnusluvut
2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012—2014 tavoite |
|
Väkiluvun muutos (%) | ||||||
Harvaan asuttu maaseutu | -1,28 | -1,34 | -1,05 | -1,10 | -1,17 | Väheneminen hidastuu |
Ydinmaaseutu | -0,09 | -0,19 | -0,15 | -0,16 | -0,24 | Väheneminen hidastuu |
Työpaikat (%)1) | ||||||
— Harvaan asuttu maaseutu | ||||||
Alkutuotanto | 16,3 | 15,9 | 15,6 | 15,6 | 15,6 | Säilyy ennallaan |
Jalostus | 23,4 | 22,4 | 21,2 | 21,2 | 21,2 | Säilyy ennallaan |
Palvelut | 58,6 | 60,1 | 61,3 | >61,3 | >61,3 | Kasvaa |
— Ydinmaaseutu | ||||||
Alkutuotanto | 12,9 | 12,4 | 12,5 | 12,5 | 12,5 | Säilyy ennallaan |
Jalostus | 30,7 | 29,8 | 28,0 | 28,0 | 28,0 | Säilyy ennallaan |
Palvelut | 55,2 | 56,5 | 58,1 | >58,1 | >58,1 | Kasvaa |
1) Luvut vuodesta 2010 alkaen ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattoripalvelu.
- — Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
- — kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen
- — luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen
- — maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Tunnusluvut
2009 | 2010 | 2011 | 2012 arvio |
2013—2014 tavoite |
|
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen | |||||
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) | 488 | 811 | 736 | 917 | nousee |
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1) | 14 200 | 22 000 | 20 700 | 26 000 | nousee |
— Kannattavuuskerroin2) | |||||
— hyvät tilat3) | 0,71 | 0,82 | 0,84 | 0,94 | nousee |
— keskiarvo tilat | 0,33 | 0,46 | 0,47 | 0,58 | nousee |
— heikot tilat3) | -0,24 | -0,01 | -0,06 | -0,04 | nousee |
2. Raaka-aineiden tuottaminen | |||||
— Omavaraisuus-% | |||||
— maito, neste | 101 | 99 | 96 | 93 | kysyntää vastaavasti |
— naudanliha | 86 | 83 | 83 | 79 | ennallaan |
— sianliha | 112 | 109 | 103 | 99 | kysyntää vastaavasti |
— siipikarjanliha | 102 | 99 | 103 | 105 | kysyntää vastaavasti |
— kananmunat | 106 | 117 | 116 | 111 | kysyntää vastaavasti |
— Rukiin viljelyala, ha | 16 400 | 25 200 | 27 100 | 21 400 | kasvaa |
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha | 814 600 | 691 500 | 728 000 | 781 000 | ennallaan |
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha | 9 300 | 19 600 | 23 600 | 19 600 | kasvaa |
3. Luomu- ja lähiruoka | |||||
— Luomuviljelty peltoala, % | 7,2 | 7,5 | 8,1 | 9,0 | kasvaa |
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) | 548 | 574 | 643 | 760 | nousee |
—Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) | 418 | 437 | 487 | 590 | nousee |
— Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten | |||||
— lukumäärä (kpl) | 2 796 | 2 756 | 2 764 | 2 722 | nousee |
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)4) | 610,9 | 610,9 | 610,9 | kasvaa | |
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen | |||||
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha5) | 38,1 | 55,8 | 48,7 | 46,3 | laskee |
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha5) | 2,4 | 4,9 | 3,7 | 3,8 | laskee |
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) | 5,7 | 5,9 | 5,8 | 5,8 | alenee |
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv7) | 6,6 | 6,5 | 6,5 | 6,5 | alenee |
1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 vajaan 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 40 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa.
2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011 ja 14,5 euroa vuoden 2012 ennusteessa. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuonna 2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010—2012.
3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.
4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.
5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).
6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.
7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.
- — Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
- — eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
- — elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla
- — alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
- — Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä
- — kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa.
- — Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
- — luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat
- — kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina
- — riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa, ja
- — metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista.
- — Kannattavan porotalouden edellytykset paranevat.
- — Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
- — tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
- — puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.
- — Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
- — metsätalouden kannattavuus paranee
- — metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.
Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Tunnusluvut
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu | ||||||
— Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2012 rahanarvossa)1) | 4 293 | 4 386 | 4 234 | 4 300 | 4 500 | 5 615 |
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 | 6,9 | 7,5 | 8,2 | 9,5 | 10,0 | 10—122)3) |
2) Metsätalouden kannattavuus paranee | ||||||
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ | 52,6 | 54,2 | 52,7 | 55,0 | 55,0 | 65—702) |
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % | 25 | 25 | 26 | 30 | 30 | 402) |
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2012 rahanarvossa) | 99 | 90 | 83 | 100 | 100 | Vähintään 1102) |
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4) | 230 | 235 | 207 | 245 | 245 | 2802) |
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,9 | 3,9 | 4,0 |
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät | ||||||
— METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) | 23 089 | 34 785 | 39 170 | 45 000 | 49 000 | 82 000—173 0002) |
1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa.
2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet.
3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.
4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.
- — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
- — turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
- — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita
- — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.
- — Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin sekä ympäristökuormituksen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taittamista koskeviin toimenpiteisiin.
- — Tutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen.
- — Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan Luonnonvarakeskuksen muodostamista, jossa toiminta alkaa 1.1.2015. Vastaavasta ajankohdasta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lakkautetaan. Luonnonvarakeskukseen keskitetään myös hallinnonalan tilastotehtävät.
- — Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 27.3.2013 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
- — Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa ministeriön toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.
- — Hallinto on järjestetty tehokkaasti: toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sekä hyödynnetään yhteistyöverkostoja
- — tehtävät ja voimavarat on saatettu priorisoimalla tasapainoon
- — hallinnon riskienhallintaa parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään
- — valtion konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012—2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole toiminnan vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tähän liittyen kaksi hanketta. Paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä ja toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan kokoamaan vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Hallinnonalan tilasto- ja tiedonhallintatehtäviä kootaan (LUHTI 2015) 1.1.2015 perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2014 on 70 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,120 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 20 henkilötyövuotta.
Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 6,652 milj. euroa).
- — Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2014 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon sovitun aikataulun mukaisesti.
- — Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.
- — Tietovarantojen avaamista edistetään.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
||
30.10.61 | EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 44,320 | -1) | |
30.10.62 | Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 40,274 | -1) | |
30.10.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | - | 105,900 | |
30.20.40 | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 42,000 | 30,000 | |
30.20.43 | Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 140,800 | 20,000 | |
30.20.44 | Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 10,000 | - | |
30.20.49 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
— korkotukivaltuus | 250,000 | 250,000 | |
30.60.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 35,000 | 25,000 |
1) Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014
v. 2012 tilinpäätös 1000 € |
v. 2013 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2014 esitys 1000 € |
Muutos 2013—2014 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 103 002 | 101 009 | 102 023 | 1 014 | 1 |
01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 28 899 | 31 012 | 30 637 | -375 | -1 |
02. | Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 593 | 6 089 | 6 129 | 40 | 1 |
03. | Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 382 | 27 487 | 26 984 | -503 | -2 |
04. | Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 886 | 895 | 595 | -300 | -34 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 669 | 669 | 669 | — | 0 |
22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 343 | 3 343 | 2 795 | -548 | -16 |
(23.) | Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 27 216 | 28 000 | 30 500 | 2 500 | 9 |
(40.) | Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 5 500 | — | — | — | 0 |
66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 3 514 | 3 514 | 3 714 | 200 | 6 |
10. | Maaseudun kehittäminen | 144 073 | 171 240 | 195 840 | 24 600 | 14 |
50. | Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | 7 668 | 7 168 | 6 168 | -1 000 | -14 |
54. | Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) | 2 432 | 952 | 952 | — | 0 |
55. | Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) | 4 520 | 4 420 | 3 820 | -600 | -14 |
61. | EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | 63 948 | 80 500 | 86 200 | 5 700 | 7 |
62. | Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) | 65 505 | 78 200 | 80 900 | 2 700 | 3 |
64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | — | — | 17 800 | 17 800 | 0 |
20. | Maatalous | 2 038 059 | 2 049 016 | 1 984 861 | -64 155 | -3 |
01. | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 34 315 | 31 830 | 32 661 | 831 | 3 |
40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) | 544 000 | 511 000 | 498 800 | -12 200 | -2 |
41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) | 538 034 | 545 200 | 530 000 | -15 200 | -3 |
42. | Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 450 | 6 560 | 3 400 | -3 160 | -48 |
43. | Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) | 363 250 | 364 329 | 369 329 | 5 000 | 1 |
44. | Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) | 422 673 | 422 673 | 422 673 | — | 0 |
45. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) | 101 040 | 97 370 | 84 390 | -12 980 | -13 |
46. | EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 5 861 | 4 861 | 6 605 | 1 744 | 36 |
47. | Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 293 | 3 293 | 5 249 | 1 956 | 59 |
(48.) | Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) | 1 800 | 2 000 | — | -2 000 | -100 |
49. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | 18 564 | 58 900 | 31 400 | -27 500 | -47 |
60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) | 780 | 1 000 | 354 | -646 | -65 |
30. | Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu | 52 373 | 52 961 | 52 569 | -392 | -1 |
01. | Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 41 676 | 41 783 | 41 391 | -392 | -1 |
20. | Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) | 4 492 | 4 730 | 4 730 | — | 0 |
41. | Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) | 6 205 | 6 448 | 6 448 | — | 0 |
40. | Kala-, riista- ja porotalous | 61 725 | 63 904 | 51 591 | -12 313 | -19 |
01. | Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 17 478 | 17 478 | 17 214 | -264 | -2 |
20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) | 2 300 | 2 400 | 2 500 | 100 | 4 |
41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 454 | 5 400 | 3 400 | -2 000 | -37 |
42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) | 5 501 | 4 300 | 4 300 | — | 0 |
43. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 741 | 1 764 | 1 764 | — | 0 |
50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 261 | 10 187 | 10 240 | 53 | 1 |
51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 6 165 | 5 987 | 6 295 | 308 | 5 |
52. | Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) | 3 522 | 3 592 | 3 621 | 29 | 1 |
62. | Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 11 546 | 12 039 | 1 500 | -10 539 | -88 |
77. | Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 757 | 757 | 757 | — | 0 |
50. | Vesitalous | 30 794 | 37 386 | 25 398 | -11 988 | -32 |
20. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) | 11 684 | 14 508 | 12 058 | -2 450 | -17 |
31. | Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 17 073 | 12 079 | 12 079 | — | 0 |
43. | Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) | 416 | 420 | 420 | — | 0 |
48. | Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 621 | 10 379 | 841 | -9 538 | -92 |
60. | Metsätalous | 178 399 | 179 920 | 177 621 | -2 299 | -1 |
01. | Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 44 268 | 44 302 | 44 753 | 451 | 1 |
41. | Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) | 400 | 600 | 200 | -400 | -67 |
42. | Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) | 49 352 | 45 458 | 43 958 | -1 500 | -3 |
43. | Eräät korvaukset (arviomääräraha) | 176 | 100 | 100 | — | 0 |
44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | 67 085 | 61 480 | 59 730 | -1 750 | -3 |
45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 7 325 | 7 527 | 6 527 | -1 000 | -13 |
47. | Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) | 7 250 | 18 000 | 20 000 | 2 000 | 11 |
50. | Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) | 2 443 | 2 443 | 2 343 | -100 | -4 |
83. | Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) | 100 | 10 | 10 | — | 0 |
63. | Metsähallitus | 5 809 | 6 373 | 6 373 | — | 0 |
50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | 5 809 | 6 373 | 6 373 | — | 0 |
70. | Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri | 63 954 | 61 680 | 60 857 | -823 | -1 |
01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 53 934 | 51 052 | 50 283 | -769 | -2 |
02. | Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 524 | 5 628 | 5 574 | -54 | -1 |
40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 4 496 | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
Yhteensä | 2 678 188 | 2 723 489 | 2 657 133 | -66 356 | -2 |
Henkilöstön kokonaismäärä1) | 5 165 | 5 103 | 5 030 |
1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 550 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 725 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 190 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 40 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 85 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.