Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä. Ruokaturvan ja elintarviketurvallisuuden, makean veden saatavuuden sekä ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten merkitys korostuu. Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen (mukaan lukien biotalous ja vesivarat) kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ruuan hinnan nousu ja globaali ruuan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2014 alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisten tukijärjestelmien toimeenpano alkaa pääosin vasta vuonna 2015. Vuonna 2014 jatketaan vuonna 2013 käytössä olevien järjestelmien soveltamista. Vuoden 2013 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014—2020, jonka eräiden toimenpiteiden rahoitus voidaan käynnistää omalla riskillä vuoden 2014 aikana sitä koskevien edellytysten täyttyessä. Vuoden 2013 aikana käydään neuvottelut komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta. Tavoitteena on käynnistää vuonna 2014 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakausi 2014—2020. Määrärahoja ei ole tässä vaiheessa voitu sisällyttää talousarvioesitykseen.

Toimialan ympäristövaikutukset

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,2 milj. kuutiometriä. Vuonna 2006 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista asetettiin tavoitteeksi maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001—2005 keskimääräisestä tasosta (fosforin osalta noin 3 000 t/vuosi sekä typpikuormituksen osalta noin 30 000 t/vuosi).

Ilmaston muutosta hillitään

  • — kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään
  • — bioenergian käyttöä lisätään
  • — metsien hiilinielut turvataan
  • — energiatehokkuutta lisätään.

Ilmastomuutokseen sopeudutaan

  • — toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään.

Ympäristökuormitusta vähennetään

  • — alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään
  • — materiaalitehokkuutta lisätään.

Luonnon monimuotoisuutta turvataan

  • — metsien monimuotoisuutta vahvistetaan
  • — kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina
  • — vieraslajeja torjutaan.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.

Maaseudun kehittäminen
  • — Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana
  • — harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

Tunnusluvut

  2007 2008 2009 2010 2011 2012—2014
tavoite
             
Väkiluvun muutos (%)            
Harvaan asuttu maaseutu -1,28 -1,34 -1,05 -1,10 -1,17 Väheneminen hidastuu
Ydinmaaseutu -0,09 -0,19 -0,15 -0,16 -0,24 Väheneminen hidastuu
             
Työpaikat (%)1)            
— Harvaan asuttu maaseutu            
   Alkutuotanto 16,3 15,9 15,6 15,6 15,6 Säilyy ennallaan
   Jalostus 23,4 22,4 21,2 21,2 21,2 Säilyy ennallaan
   Palvelut 58,6 60,1 61,3 >61,3 >61,3 Kasvaa
— Ydinmaaseutu            
   Alkutuotanto 12,9 12,4 12,5 12,5 12,5 Säilyy ennallaan
   Jalostus 30,7 29,8 28,0 28,0 28,0 Säilyy ennallaan
   Palvelut 55,2 56,5 58,1 >58,1 >58,1 Kasvaa

1) Luvut vuodesta 2010 alkaen ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattoripalvelu.

Maatalous
  • — Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
  • — kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen
  • — luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen
  • — maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Tunnusluvut

  2009 2010 2011 2012
arvio
2013—2014
tavoite
           
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen          
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) 488 811 736 917 nousee
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1) 14 200 22 000 20 700 26 000 nousee
— Kannattavuuskerroin2)          
    — hyvät tilat3) 0,71 0,82 0,84 0,94 nousee
    — keskiarvo tilat 0,33 0,46 0,47 0,58 nousee
    — heikot tilat3) -0,24 -0,01 -0,06 -0,04 nousee
           
2. Raaka-aineiden tuottaminen          
— Omavaraisuus-%          
    — maito, neste 101 99 96 93 kysyntää vastaavasti
    — naudanliha 86 83 83 79 ennallaan
    — sianliha 112 109 103 99 kysyntää vastaavasti
    — siipikarjanliha 102 99 103 105 kysyntää vastaavasti
    — kananmunat 106 117 116 111 kysyntää vastaavasti
— Rukiin viljelyala, ha 16 400 25 200 27 100 21 400 kasvaa
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha 814 600 691 500 728 000 781 000 ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha 9 300 19 600 23 600 19 600 kasvaa
           
3. Luomu- ja lähiruoka          
— Luomuviljelty peltoala, % 7,2 7,5 8,1 9,0 kasvaa
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) 548 574 643 760 nousee
—Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) 418 437 487 590 nousee
— Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten          
    — lukumäärä (kpl) 2 796 2 756 2 764 2 722 nousee
    — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)4)   610,9 610,9 610,9 kasvaa
           
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen          
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha5) 38,1 55,8 48,7 46,3 laskee
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha5) 2,4 4,9 3,7 3,8 laskee
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) 5,7 5,9 5,8 5,8 alenee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv7) 6,6 6,5 6,5 6,5 alenee

1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 vajaan 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 40 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011 ja 14,5 euroa vuoden 2012 ennusteessa. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuonna 2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010—2012.

3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.

4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.

5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).

6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.

7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
  • — Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
  • — eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
  • — elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla
  • — alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
Kala-, riista- ja porotalous
Kalatalous
  • — Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä
  • — kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa.
Luonnon virkistyskäyttö
  • — Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
  • — luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat
  • — kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina
  • — riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa, ja
  • — metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista.
Porotalous
  • — Kannattavan porotalouden edellytykset paranevat.
Vesitalous
  • — Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
  • — tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
  • — puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.
Metsätalous
  • — Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
  • — metsätalouden kannattavuus paranee
  • — metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
2015
tavoite
             
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu            
— Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2012 rahanarvossa)1) 4 293 4 386 4 234 4 300 4 500 5 615
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 6,9 7,5 8,2 9,5 10,0 10—122)3)
             
2) Metsätalouden kannattavuus paranee            
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 52,6 54,2 52,7 55,0 55,0 65—702)
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % 25 25 26 30 30 402)
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2012 rahanarvossa) 99 90 83 100 100 Vähintään 1102)
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4) 230 235 207 245 245 2802)
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 4,0
             
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät            
— METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) 23 089 34 785 39 170 45 000 49 000 82 000—173 0002)

1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa.

2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet.

3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.

4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
  • — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
  • — turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2014
  • — Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin sekä ympäristökuormituksen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taittamista koskeviin toimenpiteisiin.
  • — Tutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen.
  • — Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan Luonnonvarakeskuksen muodostamista, jossa toiminta alkaa 1.1.2015. Vastaavasta ajankohdasta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lakkautetaan. Luonnonvarakeskukseen keskitetään myös hallinnonalan tilastotehtävät.
  • — Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 27.3.2013 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
  • — Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa ministeriön toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.
Virastojen ja laitosten hallinnon järjestäminen
  • — Hallinto on järjestetty tehokkaasti: toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sekä hyödynnetään yhteistyöverkostoja
  • — tehtävät ja voimavarat on saatettu priorisoimalla tasapainoon
  • — hallinnon riskienhallintaa parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään
  • — valtion konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012—2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole toiminnan vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tähän liittyen kaksi hanketta. Paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä ja toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan kokoamaan vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Hallinnonalan tilasto- ja tiedonhallintatehtäviä kootaan (LUHTI 2015) 1.1.2015 perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2014 on 70 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,120 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 20 henkilötyövuotta.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 6,652 milj. euroa).

Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut
  • — Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2014 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon sovitun aikataulun mukaisesti.
  • — Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.
  • — Tietovarantojen avaamista edistetään.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 44,320 -1)
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 40,274 -1)
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 105,900
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 42,000 30,000
30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 140,800 20,000
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 10,000 -
30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,000 250,000
30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 35,000 25,000

1) Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Hallinto 103 002 101 009 102 023 1 014 1
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 899 31 012 30 637 -375 -1
02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 593 6 089 6 129 40 1
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 382 27 487 26 984 -503 -2
04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 886 895 595 -300 -34
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 669 669 669 0
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 343 3 343 2 795 -548 -16
(23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 27 216 28 000 30 500 2 500 9
(40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 5 500 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 514 3 514 3 714 200 6
10. Maaseudun kehittäminen 144 073 171 240 195 840 24 600 14
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 7 668 7 168 6 168 -1 000 -14
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 2 432 952 952 0
55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 4 520 4 420 3 820 -600 -14
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 63 948 80 500 86 200 5 700 7
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 65 505 78 200 80 900 2 700 3
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 17 800 17 800 0
20. Maatalous 2 038 059 2 049 016 1 984 861 -64 155 -3
01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 315 31 830 32 661 831 3
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 544 000 511 000 498 800 -12 200 -2
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 538 034 545 200 530 000 -15 200 -3
42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 4 450 6 560 3 400 -3 160 -48
43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 363 250 364 329 369 329 5 000 1
44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673 0
45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 101 040 97 370 84 390 -12 980 -13
46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 861 4 861 6 605 1 744 36
47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 293 3 293 5 249 1 956 59
(48.) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 1 800 2 000 -2 000 -100
49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 18 564 58 900 31 400 -27 500 -47
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 780 1 000 354 -646 -65
30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 52 373 52 961 52 569 -392 -1
01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 676 41 783 41 391 -392 -1
20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 4 492 4 730 4 730 0
41. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) 6 205 6 448 6 448 0
40. Kala-, riista- ja porotalous 61 725 63 904 51 591 -12 313 -19
01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 478 17 478 17 214 -264 -2
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2 300 2 400 2 500 100 4
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 3 454 5 400 3 400 -2 000 -37
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 5 501 4 300 4 300 0
43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 741 1 764 1 764 0
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 261 10 187 10 240 53 1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 6 165 5 987 6 295 308 5
52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) 3 522 3 592 3 621 29 1
62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 546 12 039 1 500 -10 539 -88
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757 0
50. Vesitalous 30 794 37 386 25 398 -11 988 -32
20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 11 684 14 508 12 058 -2 450 -17
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 17 073 12 079 12 079 0
43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 416 420 420 0
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 621 10 379 841 -9 538 -92
60. Metsätalous 178 399 179 920 177 621 -2 299 -1
01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 268 44 302 44 753 451 1
41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 400 600 200 -400 -67
42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 49 352 45 458 43 958 -1 500 -3
43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 176 100 100 0
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 67 085 61 480 59 730 -1 750 -3
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 325 7 527 6 527 -1 000 -13
47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 7 250 18 000 20 000 2 000 11
50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 2 443 2 443 2 343 -100 -4
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 100 10 10 0
63. Metsähallitus 5 809 6 373 6 373 0
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 5 809 6 373 6 373 0
70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 63 954 61 680 60 857 -823 -1
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 934 51 052 50 283 -769 -2
02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 524 5 628 5 574 -54 -1
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 4 496 5 000 5 000 0
Yhteensä 2 678 188 2 723 489 2 657 133 -66 356 -2
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 165 5 103 5 030    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 550 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 725 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 190 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 40 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 85 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.