Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia.

Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.

Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  2011
toteutuma
2012
toteutuma/
arvio
2013
tavoite/
arvio
2014
tavoite/
arvio
 
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin        
— Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 9,6 10 10 10
— Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 7,0 7 7 7
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 78 120 150 > 150
— Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana 51 542 > 63 500 > 60 000 > 60 000
Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy        
Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat        
— Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,1 7,3 > 7,5 > 7,7
— Osuus koko viennistä (%) 13 13 > 13 > 13
Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa        
— Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 56 > 56 > 56 > 56
— Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 21 > 21 > 21 > 21
— Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%)     1—2 2
— Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä     kasvaa kasvaa
— Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/BKT) 3,78 3,61 4,0 4,0
Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu        
— Viennin määrä (mrd. euroa) 71,5 72 > 72 > 72
— Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) 4,5 > 4,5 > 4,5 > 4,5
— Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:stä (%) 31 31 32 33
Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat        
— Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) 2,6 > 2,6 > 2,6 > 2,6
Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla1)        
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset 145 348 > 95 > 85
— Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat 832 824 > 1 000 > 1 000
Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle        
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä - - kasvaa kasvaa
— Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 64,6 71,1 78 86

1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 082 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus
  • — Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta.
  • — Geologinen tieto ja asiantuntemus on laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena.
  • — Mineraaliset luonnonvarat ovat osa globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, ja niiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %      
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 56,3 58 57
— energiahuolto ja ympäristö 25,2 22 22
— maankäyttö ja rakentaminen 18,5 20 21
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— kustannusvastaavuus, % 64,4 50 50
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 15,4 11 11
— hankkeiden lukumäärä, kpl 89 80 80
Maksullinen toiminta      
— tulot, milj. euroa 9 6,5 6,5
— ylijäämä, 1 000 euroa 1 094 455 455
— ylijäämä, % tuotoista 12,1 7 7
— htv-kertymä 52,5 60 60
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset (metallimalmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkiviesiintymiä ja niiden potentiaalia koskevat raportit)      
— laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl 4 2—5 2—5
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl 18 10—20 10—20
Turvevarojen kartoitus      
— kartoitettu suoala, km2 352 300 300
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3 203,8 100 100
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh 87 50 50
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 4 2 1
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 13 18 18
Merigeologinen kartoitus      
— kartoitettu pinta-ala, km2 600 500 500
— luotaukset linja-km 1 969 1 000 1 000
Julkaiseminen      
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, kpl 57 45 50
Palvelukyky ja laatu      
— sisäiset auditoinnit, kpl 5 8 10
— CAF käytössä käytössä käytössä
— asiakastyytyväisyysmittaus käytössä käytössä käytössä

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 607 596 580
Sairauspoissaolojen muutos
(+/- työpäivää/htv)
+0,7 -0,25 -0,25
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,0 3,1 3,2
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,3 3,3 3,3
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,2 3,3 3,3
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,3 3,3 3,3
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 2,9 3,0 3,1
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,6 3,6 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 55 041 48 395 47 082
Bruttotulot 13 091 9 000 9 000
Nettomenot 41 950 39 395 38 082
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 964    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 637    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 8 958 6 500 6 500
— muut tuotot 87 - -
Tuotot yhteensä 9 045 6 500 6 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 6 021 4 600 4 600
— osuus yhteiskustannuksista 1 930 1 445 1 445
Kustannukset yhteensä 7 951 6 045 6 045
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 094 455 455
Kustannusvastaavuus, % 114 108 108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -942
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -128
Palkkausten tarkistukset 114
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -81
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -76
Yhteensä -1 313

2014 talousarvio 38 082 000
2013 talousarvio 39 395 000
2012 tilinpäätös 40 623 000

02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 125 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten

2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailu- ja arvonluontikyky vahvistuvat tieteellistä edelläkävijyyttä edistävien kärki- ja innovaatio-ohjelmien kautta      
— Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % 21,5 20—25 20—25
Yrittäjyyttä ja talouden uudistumista tuetaan suuntaamalla VTT:n perusrahoitusta monialaiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen      
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % 69 65—70 65—70
Kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat teknologian ja osaamisen siirron ja hyödyntämisen kautta      
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,7 4,0 4,0
Suomen vetovoimaisuus kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä ja -kumppanina vahvistuu      
— VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 19,9 11—13 11—13
— Ulkomaiset tuotot % liikevaihdosta 18 18 18
Suomen energiaomavaraisuusaste kasvaa ja metsä- sekä biomassavaroja hyödynnetään optimaalisesti      
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,8 3,6—3,8 3,6—3,9

Tuotokset ja laadunhallinta

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Tuotokset      
— Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl 605 600 600
— Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl 294 300 300
— Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm/v 10 10—15 10—15
Laadunhallinta      
— Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleisarvio, 1—5) 3,8 3,9 4,0
— Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1—5) 4,4 4,3 4,3
Tunnettuuden lisääntyminen      
— Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % 51 74 74
Palvelumielikuva      
— Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1—5 - 3,3 3,3

Toiminnallinen tehokkuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) 2,3 4,0 4,0
— Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) 18 18 18
Tuottavuus      
— Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) +3 % +2 % +2 %

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 2 590 2 605 2 614
— Budjettirahoitteinen toiminta 850 853 807
— Ulkopuolinen rahoitus 1 740 1 752 1 807
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— Sairauspoissaolopäivät/htv 6,2 < 7,0 < 7,0
Organisaation osaaminen uudistuu      
— Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % 8,0 10,5 12
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— Lähtövaihtuvuus (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % 2,4 8,0 < 8,0
— Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,4 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 296 307 288 034 289 125
Bruttotulot 196 005 196 700 203 000
Nettomenot 100 302 91 334 86 125
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 45 860    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 39 541    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— maksullisen toiminnan myyntituotot 74 936 77 700 79 000
— muut tuotot 4 649 5 100 5 000
Tuotot yhteensä 79 585 82 800 84 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 45 238 46 500 46 700
— osuus yhteiskustannuksista 32 057 32 300 33 300
Kustannukset yhteensä 77 295 78 800 80 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 290 4 000 4 000
Kustannusvastaavuus, % 103 105 105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 65 447 61 900 65 500
— EU:lta saatava rahoitus 29 569 30 000 30 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 23 654 22 000 23 500
Tuotot yhteensä 118 670 113 900 119 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 183 716 179 400 183 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -65 046 -65 500 -64 500
Omarahoitusosuus, % 35 37 35

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -1 000
Muu muutos -42
Tutkimusinfra -3 500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -296
Palkkausten tarkistukset 207
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -147
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -431
Yhteensä -5 209

2014 talousarvio 86 125 000
2013 talousarvio 91 334 000
2012 tilinpäätös 93 983 000

05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kotimaisten hankkeiden volyymi (1 000 euroa) 1 139 520 1 000
— Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi (1 000 euroa) 163 300 300
— Suomen osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, % 4,0 4,0 4,0
— Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, % 115 115 115
Tuotokset ja laadunhallinta      
— Kajaanin yksikön CEMIS-hankkeiden määrä 6 6 7
— Metrologian sopimuslaboratorioiden määrä 5 6 6
— Menestyminen kansainvälisissä vertailumittauksissa (asteikolla 1—5) 3,5 > 3,5 > 3,5
— MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset 1 667 1 700 1 700
— FINASin arvioimat toimielimet 215 213 215
Palvelukyky ja laatu      
— Pätevyydenarviointipalvelujen kysyntä tyydytetään kokonaan Kyllä Kyllä Kyllä
— Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1—5), metrologia/FINAS 4,6/4,2 > 4 > 4

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 84,5 80 85
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,6 0 0
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,4 3,5 3,5
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,3 3,5 3,5
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,1 3,5 3,5
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,7 4,0 4,0
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,4 3,5 3,5
Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo (1—5) 3,8 4,0 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 11 366 10 878 12 526
Bruttotulot 5 920 4 900 6 570
Nettomenot 5 446 5 978 5 956
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 441    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 948    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -10
Palkkausten tarkistukset 18
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -13
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -17
Yhteensä -22

2014 talousarvio 5 956 000
2013 talousarvio 5 978 000
2012 tilinpäätös 5 953 000

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen

2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen

3) pääomasijoitustoimintaan tarvittavan osakeyhtiön osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin menoihin sekä pääomasijoitustoimintatehtävän hoitamisen aiheuttamiin menoihin.

Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Team Finland -ennakointitoiminnan avulla hankitaan ymmärrystä kansainvälisistä kehitystrendeistä ja Suomen ulkoisen toimintaympäristön muutoksista sekä luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset yritykset, osaamiskeskittymät ja verkostot hyödyntävät Team Finland -ennakointiverkoston tuottamaa, jalostamaa ja levittämää ennakointitietoa kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa. Verkosto toimii Kiinassa, USA:ssa, Venäjällä ja Intiassa. Ennakoinnin maantieteellistä kattavuutta laajennetaan asteittain ja toiminta ulotetaan kattamaan myös kehittyvissä maissa tärkeät poliittiset ja sääntely-ympäristön muutokset.

Pääomasijoitustoiminnan käynnistäminen vuoden 2014 alusta aiheuttaa Tekesissä yhtiön perustamisvaiheeseen ja hallinnointiin liittyviä menoja sekä muita tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleen järjestelystä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

  • — tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla
  • — menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat
  • — hyvän elämän mahdollistava vauraus lisääntyy.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2014—2017.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Tunnusluku 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla      
Nopean kasvun nuoret yritykset      
— Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä 434 420 420
— Yritysten ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin 21,5 16,5 16,5
— Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 1,05 1 1
— Yritysten ennakoitu henkilömäärä/Tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin 44,2 35 35
— Yritysten toteutunut henkilömäärä/Tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin 1,76 1 1
Kansainvälistyvät kasvuyritykset      
— Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin 17,5 16,5 17
— Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,9 1 1
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
— Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 11,9 10 12
— Tutkimuslähtöisten uusien yritysten lukumäärä 29 30 30
       
Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat      
Kansainvälistyvät kasvuyritykset      
— Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0—100) 78 80 80
— Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta (% kaikista projekteista) 49 47 49
Suuryritykset      
— Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % 78 80 80
— Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % 224 170 170
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
— Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) 82 85 85
       
Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja      
Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat      
— Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl 13 273 11 500 12 000
— Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä 513 400 470

Toiminnallinen tehokkuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen taloudellisuus      
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, % 4,8 < 5,3 < 5,1
Tuottavuus      
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 2,9 > 2,5 > 2,9

Tuotokset ja laadunhallinta

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Suoritteet      
— Pk-yritysten osuus rahoituksesta, % 68 50—60 50—60
— Alle 500 henkilön yritysten osuus rahoituksesta, % 76 70 70
Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (1—5)      
— Tekes-palvelujen hyödyllisyys asiakkaille 4,2 > 3,7 > 3,7
— Tekes-palvejujen laatu yritysasiakkaille 3,9 > 3,7 > 3,7
— Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta 4,1 > 3,7 > 3,7
Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista      
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 65 < 60 < 60
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 79 < 75 < 75
— Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 24 < 22 < 22
— Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,7 < 0,7

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys/htv 285,7 290 290
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,5 0 0
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,9 3,7 3,7
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,4 3,7 3,7
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,9 3,7 3,7
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,9 3,7 3,7
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,7 4,0 4,0
Työyhteisön innostavuus ja työssä koettu ilo
(1—5)
4,0 4,0 4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanke- ja ohjelmatoiminta 7 000 000
Toimintamenot 33 830 000
Yhteensä 40 830 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 46 378 41 304 41 430
Bruttotulot 675 600 600
Nettomenot 45 703 40 704 40 830
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 23 246    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 223    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -1 000
INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentilta 32.20.42) 300
Muu muutos -42
Pääomasijoitustoiminta (siirto momentilta 32.01.21) 100
Team Finland -ennakointiohjelma (siirto momentilta 32.20.42) 1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -132
Palkkausten tarkistukset 91
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -65
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -126
Yhteensä 126

2014 talousarvio 40 830 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 40 704 000
2012 tilinpäätös 42 680 000

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 031 000 euroa.

Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Ulkomainen matkailutulo kasvaa      
— ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ilman kuljetustuloja, milj. euroa) 3 222 3 510 3 810
— ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) 4 412 4 700 5 000
— rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset
(1 000 vrk)
5 804 5 980 6 160
— rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) 26 000 28 000 30 100
— Suomeen saapuvat yöpyvät matkailijat, milj. henkilöä 4 443 4 530 4 715
— Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta 16,61) 16,7 16,8

1) Arvio

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— kongressien määrä Suomessa, kpl 635 410 450
— laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl 805 860 900
— ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1—5) 3,2 3,3 3,4
— tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1—5) 3,8 3,9 3,9
— tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1—5) 3,2 3,4 3,5
— markkinointitoimenpiteet, tyytyväisyys markkinointiin kokonaisuutena (1—5) 3,1 3,4 3,5
— ulkomaisten edustajien toiminta, VisitFinland edustajille annettu arvosana (1—5) 3,7 3,8 3,8

Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
% 2013
varsinainen
talousarvio
% 2014
esitys
%
             
Matkailumaakuvan markkinointi 5 523 51 5 755 52 5 219 52
Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi 3 465 32 3 332 30 3 814 38
Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 758 7 405 4 402 4
Markkinatiedon hankinta ja välittäminen 1 083 10 605 5 602 6
Venäjän markkinointi (kertaluonteinen lisäraha)     1 000 9    
Yhteensä 10 829 100 11 097 100 10 037 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 30,2 33 33
— sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -1,2 -0,5 0
— johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,12 3,2 3,3
— töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,0 3,1 3,2
— tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,29 3,4 3,5
— esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 4,0 4,1 4,2
— työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,06 3,2 3,3
— työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,29 3,4 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 11 768 12 197 11 131
Bruttotulot 939 1 100 1 100
Nettomenot 10 829 11 097 10 031
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 000    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 532    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -17
Palkkausten tarkistukset 9
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -6
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -52
Yhteensä -1 066

2014 talousarvio 10 031 000
2013 talousarvio 11 097 000
2012 tilinpäätös 10 361 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 405 320 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2014 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 399 640 000 euron arvosta.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen

4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

5) työelämän kehittämishankkeisiin

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 215 680 211 680
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 173 140 171 760
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat 16 500 16 200
Yhteensä 405 320 399 640

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018— Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
             
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 347 962 155 520 53 319 14 308 2 970 574 079
Vuoden 2014 sitoumukset 57 358 185 568 103 212 39 202 14 300 399 640
Menot yhteensä 405 320 341 088 156 531 53 510 17 270 973 719

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 393,0 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -24 400
INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) -4 000
Muu muutos 450
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013) 2 000
Yhteensä -25 950

2014 talousarvio 405 320 000
2013 III lisätalousarvio
2013 I lisätalousarvio -600 000
2013 talousarvio 431 270 000
2012 tilinpäätös 431 513 978

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 24 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) ulkomaisten investointien edistämiseen

3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalvelujen ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen

4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Ulkomaisten investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Ministeriö jatkaa ruotsinkielisten ja Venäjälle suuntautuvien kansainvälistymispalveluiden tukemista. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Keksintöjen kaupallistamista edistävien palvelujen tuottaminen siirtyy Keksintösäätiöltä Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulle vuoden 2014 alusta.

Vaikuttavuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee.      
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista, % 78 67 67
— Finpron saamien onnistuneiden yritysasiakkuuksien referenssiluvat, kpl 74 80 85
— Finpron ennakointitoiminta, kerätyt ensivaiheen signaalit, kpl 4 766 7 000 7 500
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa.      
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 3 638 650 800
— Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys, milj. euroa 355 120 150
Standardisointi parantaa tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta      
Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa.      

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Finpron palveluiden hyödyllisyys yritysten kannalta (1—5) 3,95 3,98 4,0
Finpron uusien yritysasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista, % 40 40 38
Finpron asiakastyytyväisyys (yritykset) (1—5) 4,0 4,1 4,1
Invest in Finlandin asiakastyytyväisyys (yritykset) 4,09 4,10 4,10

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Standardisointitoiminta 1 490 000
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen 1 332 000
Globaalit kansainvälistymispalvelut 17 275 000
Ulkomaisten investointien edistäminen 4 115 000
Yhteensä 24 212 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -4 200
Keksintötoiminta (siirto momentille 32.01.02) -5 260
Kertaluonteisten erien poistuminen -450
Vähennys liittyen keksintötoiminnan rahoituksen siirtoon momentille 32.30.45 -2 000
Yhteensä -11 910

2014 talousarvio 24 212 000
2013 talousarvio 36 122 000
2012 tilinpäätös 40 472 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen

2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Tähän liittyen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi luoda Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden innovaatioyhteisöjen lisäksi vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä.

Vuoden 2014 alussa käynnistyvä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina uusi ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan erityisiä instrumentteja.

Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • — Suomeen muodostuu houkuttelevia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) 4 000
INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.50.43) 4 000
INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentille 32.20.06) -300
Team Finland -ennakointitoiminta (siirto momentille 32.20.06) -1 000
Yhteensä 6 700

2014 talousarvio 10 300 000
2013 I lisätalousarvio 4 000 000
2013 talousarvio 3 600 000
2012 tilinpäätös 5 100 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 515 000 euroa.

Valtuus

Uusia avustuksia saa vuonna 2014 myöntää 14 786 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICS maissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat      
Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl 384 370 360
Ympäristöalan hankkeiden lukumäärä, kpl 30 28 25
Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan hankkeiden lukumäärä, kpl 9 7 6
Palvelualojen hankkeiden lukumäärä, kpl 18 15 13

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl 2 250 2 100 2 000
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % 84 85 87
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl 585 550 530

Tuotokset ja laadunhallinta

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Hakemusten määrä, kpl 354 400 380
Myönteisten päätösten määrä, kpl 328 280 260
Käsittelyajat, kk 1—2 kk 1—2 kk 1—2 kk
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl 76 70 70
Osallistumiset kv. näyttelyihin 151 120 120

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 10 165 5 701 2 452 752 19 070
Vuoden 2014 sitoumukset 10 350 2 217 1 478 741 14 786
Menot yhteensä 20 515 7 918 3 930 1 493 33 856

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,7 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -508
ICT-klusterin äkillisen rakennemuutoksen maksatukset (LTA III 2012) -1 650
Kertaluonteisten valtuuden lisäysten maksatusten vähentyminen -2 400
Meriteollisuuden kansainvälistyminen (LTA 2013) 200
Tasomuutos 1 888
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013) 1 000
Yhteensä -1 470

2014 talousarvio 20 515 000
2013 III lisätalousarvio 500 000
2013 I lisätalousarvio 800 000
2013 talousarvio 21 985 000
2012 tilinpäätös 19 496 626

(44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio 700 000
2012 tilinpäätös 1 000 000

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskevien avustusten maksamiseen

2) sitoumusten tekemiseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskeviin avustuksiin siihen saakka, kun valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoava uusi laki tulee voimaan vuonna 2014.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.

Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.

ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista. Määrärahaa myönnetään arviolta 200 pk-yrityksen tutkimus- ja kehittämishankkeen valmisteluun.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -2 000
Yhteensä -2 000

2014 talousarvio 2 000 000
2013 talousarvio 4 000 000
2012 tilinpäätös 5 000 000

(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 I lisätalousarvio 23 200 000
2013 talousarvio 2 900 000
2012 tilinpäätös 17 100 000

47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 722 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti

2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvien lainojen ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntäminen lopetetaan vuoden 2014 alusta.

Korkotuet

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2014 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n 31.12.2013 asti myöntämille luotoille. Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet ovat koskeneet myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet on maksettu 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus ja Euroopan alue-kehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.

Vuosina 2002—2013 myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle.

Tappiokorvaukset

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2014 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2015.

Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen on kohdistettu myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa.

Arvio valtiolle aiheutuvista menoista (euroa)

   
Korkotuet 529 000
Tappiokorvaukset 52 193 000
Yhteensä 52 722 000

Vaikuttavuus

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Finnveran rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä, kpl 3 123 3 200 3 200
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl 8 660 9 000 9 000
Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysasiakkaiden liikevaihdon kasvu, % - 12,5 12,5

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018— Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
             
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 529 - - - - 529
Menot yhteensä 529 - - - - 529

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 565
Yhteensä -2 565

2014 talousarvio 52 722 000
2013 III lisätalousarvio 200 000
2013 talousarvio 55 287 000
2012 tilinpäätös 58 233 314

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja niitä vastaavia kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyviä korontasauspäätöksiä enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Korontasaussopimusten ja -päätösten enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon korontasaus­sopimusten ja -päätösten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä korontasaustarjousten luottotarjousten pääoma-arvosta 30 prosenttia. Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia      
— milj. euroa - 150 600
— kpl - 2 6
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa      
— milj. euroa 1 129 998 1 308
— kpl 25 23 24

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
             
Vientiluottojen korkotuki 3 900 6 400 13 000 16 800 19 700 59 800
Suojausmenot 6 100 5 000 3 000 1 600 800 16 500
Menot yhteensä 10 000 11 400 16 000 18 400 20 500 76 300

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja momentille 12.32.99. Vuonna 2012 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 36,2 milj. euroa, joten korontasaustoiminnan ylijäämä oli 21,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 23,6 milj. euroa vuonna 2013 ja 14,9 milj. euroa vuonna 2014.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkistus -800
Yhteensä -800

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 10 000 000
2013 talousarvio 10 800 000
2012 tilinpäätös 14 366 549

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium -teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö. Palkinto on jaettu aiemmin vuosina 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012.


2014 talousarvio 1 000 000
2012 tilinpäätös 1 000 000

(63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 414 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi yhden miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan.

Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravienti- ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Myönnetyt lainat, kpl 6 - -
Myönnetyt lainat, milj. euroa 1 091 - -
Lainojen nostot, milj. euroa 882 755 400

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä
             
Luottojen nostot 400 000 369 300 - - - 769 300
Suojausmenot 14 500 12 200 10 000 7 800 6 200 50 700
Yhteensä 414 500 381 500 10 000 7 800 6 200 820 000

Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna 2012 tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 72,1 milj. euroa ja lainan lyhennykset 43,4 milj. euroa. Jälleenrahoituksen arvioidut tulot ja lainan lyhennykset ovat yhteensä 172,4 milj. euroa vuonna 2013 ja 324,6 milj. euroa vuonna 2014. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset tuloutuvat momentilla 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luottojen nostoaikataulujen muutokset -340 500
Yhteensä -340 500

2014 talousarvio 414 500 000
2013 talousarvio 755 000 000
2012 tilinpäätös 943 652 525

(81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio 185 000 000

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.


2014 talousarvio 10 000
2013 talousarvio 10 000
2012 tilinpäätös

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 90 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 25 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 106 823 000 eurolla.

Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä 640,5 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018— Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
             
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 63 719 18 738 4 890 1 111 - 88 458
Vuoden 2014 sitoumukset 26 681 54 133 17 121 5 873 3 015 106 823
Menot yhteensä 90 400 72 871 22 011 6 984 3 015 195 281

Vuonna 2014 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,8 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pääomasijoitustoiminta (siirto momentille 32.20.89) -20 000
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013) 5 000
Tasomuutos -3 142
Yhteensä -18 142

2014 talousarvio 90 400 000
2013 III lisätalousarvio 3 000 000
2013 talousarvio 108 542 000
2012 tilinpäätös 98 307 073

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa:Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.


2014 talousarvio 5 000 000
2013 I lisätalousarvio 10 000 000

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoituksen varmistamiseksi sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II (KRR II) perustamiseen. Valtion rahoituksella aktivoidaan koti- ja ulkomaista yksityistä pääomaa Suomen riskipääomamarkkinoille. Perustettava rahasto sijoittaa Suomessa toimiviin venture capital -rahastoihin ja kasvuvaiheen yritysjärjestelyrahastoihin. Kasvurahastojen rahastot edistävät elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Sijoitustoiminnan painopiste on suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Uuden rahaston tavoitekoko on vähintään 100 milj. euroa, josta Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) osuus enintään puolet. Tesi hallinnoisi suunniteltua KRR II:ta omaan ja siihen sijoittavien instituutioiden lukuun. Sijoitukset tehdään täysin markkinaehtoisesti.


2014 talousarvio 30 000 000
2012 tilinpäätös 30 000 000

89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen hallinnoiman, alkaviin yrityksiin kohdistuvaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen.

Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus käynnistää vuoden 2014 alussa pääomasijoitustoiminnan, joka on osa valtioneuvoston vuosien 2014—2017 valtiontalouden kehyspäätöksen sisältämää kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Ensimmäisenä toimintavuotena tehtävien sijoitusten määräksi arvioidaan 15—20 milj. euroa. Tästä summasta arviolta 5—7 milj. euroa aiheutuu Finnvera Oyj:ltä ostettavista rahastosijoituksista. Tarkoituksena on, että sijoitukset tehdään valtion ja yksityisten sijoittajien yhteisten rahastojen kautta. Perustettavan yhtiön toiminnasta aiheutuviin kuluihin arvioidaan käytettävän enintään 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 32.20.83 20 000
Yhteensä 20 000

2014 talousarvio 20 000 000