Talousarvioesitys 2024
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Selvitysosa:Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea ja tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osaamista sekä osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Kotoutumista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan esimerkiksi tukemalla moniammatillisia osaamiskeskuksia sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita. Hyvinvointialueita tuetaan maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Lisäksi varmistetaan hyvinvointialueiden mahdollisuus huolehtia ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten kotoutumislain mukaisista palveluista. Myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään vahvistamalla hyviä väestösuhteita sekä työelämän ja muun yhteiskunnan vastaanottavuutta.
Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2024 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 73 603 000 euroa momentin 32.30.51 määrärahaa vuonna 2024. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 19 400 000 euroa tilapäistä suojelua saavien kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen.
Kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden syntyyn. Osaajien työperusteista maahanmuuttoa erityisesti kohdemaamallin maista ja EU-alueelta edistetään nopeuttamalla oleskelulupamenettelyjä, vahvistamalla osaajien maahanmuuton pysyviä rakenteita, vahvistamalla Suomen houkuttelevuutta osaajien kohdemaana sekä tukemalla kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista ja kotoutumista. Suomalaisten työmarkkinoiden mainetta parannetaan puuttumalla aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin. Lisäksi lisätään työelämän vastaanottavuutta ja monimuotoisuutta. Huomiota kiinnitetään myös hallittuun opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Business Finlandin Work in Finland -toiminnalla (WiF) tuetaan mm. kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden kehittämistä, kohdemaatoimintaa sekä maakuvaviestintää. Business Finlandin WiF-toimintaan arvioidaan käytettävän 2,5 milj. euroa. TE-hallinnon Work in Finland -toimintaan arvioidaan käytettävän noin 3,2 milj. euroa momentin 32.01.03 määrärahoja. Talent-rahoitusta arvioidaan myönnettävän 4,5 milj. euroa momentilta 32.20.40. Rahoituksella tuetaan yrityksiä ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen.
Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat | 1 760 | 2 464 | 2 408 |
| — joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä | 147 | 200 | 200 |
| Perheenyhdistämiset | 541 | 1 634 | 1 669 |
| Kiintiöpakolaiset | 1 098 | 1 050 | 500 |
| Pakolaisia yhteensä | 3 399 | 5 148 | 4 577 |
| Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä | 11 203 | 11 873 | 13 354 |
| Tilapäistä suojelua saavia laskennallisten korvausten piirissä | - | 7 101 | 20 855 |
| Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä | 143 | 250 | 300 |
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 851 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) Kotoutumisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotoutumistoimenpiteiden ja hyvien väestösuhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotoutumista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua
8) siirtomenojen maksamiseen
9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään. Maahanmuuttajaäitien palveluita vahvistetaan. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa tuetaan.
Työperusteisen maahanmuuton avulla panostetaan osaavan työvoiman saatavuuteen oikea-aikaisesti vastaten työmarkkinoiden tarpeisiin. Työvoiman houkuttelussa ja työmahdollisuuksien markkinoinnissa erityisiä kohderyhmiä ovat osaajat kohdemaamallin maista, korkeasti koulutetut, EU-kansalaiset ja työvoimapula-alojen työntekijät. Keskeisinä toimina ovat osaavan työvoiman houkuttelu, maakuvaviestinnän kehittäminen, oleskelulupien käsittelyaikojen nopeuttaminen ja työn perusteella muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen tukeminen, työperusteisen maahanmuuton pysyvien rakenteiden vahvistaminen sekä kuntien roolin kehittäminen.
Ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja ja muita viranomaispalveluita, kehittämällä kansainvälisen rekrytoinnin palveluita, vahvistamalla työelämän vastaanottavuutta sekä lisäämällä Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista. Suomalaisten työmarkkinoiden mainetta parannetaan puuttumalla aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin. Lisäksi parannetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrien tavoittamista ja tunnistamista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotoutumisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotoutumisen tietoperustan vahvistaminen, seurannan kehittäminen erityisesti työllistymiseen, koulutustasoon ja sosiaaliturvan käyttöön liittyen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä. Lisäksi osaamiskeskus tukee eri toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä mm. kumppanuusohjelman toimeenpanolla.
Maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessia, palvelutarpeen arviointia, osaamisen tunnistamista, ohjausta, monikielistä yhteiskuntaorientaatiota, kieli- ja kotoutumiskoulutusta, kielitaidon testausta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluita sekä palvelujen yhdistämistä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutuksen laatua ja sisältöä, kuten työelämälähtöisyyttä sekä kokoamalla rahoitus yhteen kanavaan. Vahvistetaan mahdollisuuksia kotoutua myös ruotsin kielellä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen | 2 411 000 |
| Kotoutumisen osaamiskeskus | 500 000 |
| Valtionavustukset | |
| — Kuntien moniammatillinen osaamiskeskustoiminta | 670 000 |
| — Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut | 670 000 |
| — Avustukset järjestöille ja muille toimijoille | 600 000 |
| Yhteensä | 4 851 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 911 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 940 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumislain kokonaisuudistuksen valmistelutehtävät (siirto momentille 32.01.02) | -150 |
| Kotoutumispalvelujen uudistus (siirto momentille 32.01.01) | -80 |
| Kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentaminen | -1 080 |
| Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet | -1 080 |
| Yhteensä | -2 390 |
| 2024 talousarvio | 4 851 000 |
| 2023 talousarvio | 7 241 000 |
| 2022 tilinpäätös | 8 491 000 |
30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 396 378 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:
1) kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle ja hyvinvointialueille aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
8) Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin
9) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuonna 2024 arvioidaan kuntiin muuttavan 20 855 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, joille on rekisteröity kotikunta. Vuoden 2024 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle ja hyvinvointialueelle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.
Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.
Kansainvälistä suojelua saavien sekä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.
Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.
Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) | 1 402 | 4 200 | 3 300 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Paluumuuttajien kustannukset | 1 000 000 |
| — Toimeentulotuki 6 kk | 30 000 |
| — Toimeentulotuki 5 v | 20 000 |
| — Erityiskustannukset | 550 000 |
| — Heimoveteraanit | 400 000 |
| Laskennalliset korvaukset (0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) pakolaisista (13 354 henkilöä) ja tilapäistä suojelua saavista (20 855 henkilöä) | 101 746 000 |
| Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset | 292 232 000 |
| — Toimeentulotuki (2 216 euroa/vuosi/hlö) | 70 230 000 |
| — Erityiskustannukset (3 251 euroa/vuosi/hlö) | 104 331 000 |
| — Tulkkipalvelut (1 249 euroa/vuosi/hlö) | 40 586 000 |
| — Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) | 77 085 000 |
| Alkukartoituksen kustannukset (2 000 henkilöä; laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) | 1 400 000 |
| Yhteensä | 396 378 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 800 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 395 578 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä | 4 047 |
| Pakolaiskiintiön lasku 500 henkilöön (HO 2023) | -2 157 |
| Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilöön v. 2023 | 1 100 |
| Tilapäinen suojelu | 107 559 |
| VN-päätös 175 haavoittuvassa asemassa olevat | -1 183 |
| Yhteensä | 109 366 |
| 2024 talousarvio | 396 378 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2023 talousarvio | 287 012 000 |
| 2022 tilinpäätös | 140 326 221 |