Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yhteensovittaminen.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Yhteiskunnan ja talouden toimintaympäristö on ollut suuressa murroksessa. Toimintaympäristöä leimaa epävarmuus ja ennakoimattomuus. Suurvaltakilpailun kiristymisen, kansainvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön vaikeutumisen, monivuotisen pandemian sekä Venäjän keväällä 2022 Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutukset heijastuvat monin tavoin Suomen turvallisuusympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulmat huomioidaan aiempaa selkeämmin kaikilla yhteiskuntapolitiikan osa-alueilla.

Väestön ikääntyminen ja pula työvoimasta heikentävät talouskasvua ja haastavat julkisen talouden tasapainoa. Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista sekä koulutustason että TKI-intensiteetin suhteen. Teknologinen kehitys, ml. harppaukset tekoälykehityksessä luovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on entistä kovempaa.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskit ja kustannukset tunnistetaan jatkuvasti paremmin. Vihreä siirtymä edellyttää taloudessa ja yhteiskunnassa kokonaisvaltaista muutosta, jonka vaikutukset voivat kohdistua ihmisryhmiin eri tavoin. Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia. Vihreän siirtymän investointitarpeet Suomessa ja maailmalla ovat mittakaavaltaan ja nopeudeltaan historiallisia.

Euroopassa turvallisuuspoliittinen tilanne on muutoksessa sodan seurauksena, ja geopolitiikka on tehnyt vahvan paluun. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta. Sodan vaikutukset globaaliin talouteen, politiikkaan ja kansainväliseen oikeusjärjestelmään lisäävät epävarmuutta pitkälle 2020-luvulle. Ukrainan tilanne edellyttää EU:lta entistä vahvempaa kriisinkestävyyttä ja kykyä vastata yhtenäisesti monialaisen kriisin synnyttämiin haasteisiin turvallisuuden, talouden ja energiakysymysten osalta. Euroopan unioni pyrkii avoimen strategisen autonomian kehittämisellä vähentämään kriittisiä riippuvaisuuksia erityisesti autoritaarisista kauppakumppaneista. Tässä työssä korostuu demokraattisten valtioiden kanssa ylläpidettävien kansainvälisten kumppanuuksien merkitys. Toimintaympäristön muutos heijastuu myös EU:n lainsäädäntötyöhön, jossa korostuvat kestävä talouspolitiikka, kriittisten riippuvuuksien vähentäminen, ilmasto- ja digitaalisaatiotyö sekä oikeusvaltiokehityksen vahvistaminen.

Euroopan unionin talouskysymyksissä keskeisiä ovat talouspolitiikan EU-koordinaation uudistaminen, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelu sekä vuosien 2028—2034 rahoituskehyksen valmistelu, josta komission odotetaan antavan esityksensä vuonna 2025. Lisäksi Eurooppa-neuvosto sopii vuonna 2024 uudesta EU:n viisivuotisesta strategisesta ohjelmasta. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen muodostettava uusi komissio antaa ohjelmansa vuonna 2024.

Kriisit vaikuttavat Euroopan talouteen, Suomen talouden kehitykseen ja yritysten toimintaan. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden arvioidaan pysyvän voimassa pitkään. Geopoliittisen epävarmuuden lisäksi yleisellä taloudellisen kehityksen epävarmuudella, inflaatiolla ja korkojen nousulla on vaikutusta omistajaohjaukseen ja valtio-omisteisiin yhtiöihin lisäten toimintaympäristön riskejä ja epävarmuutta.

Valtioneuvoston toimitilasuunnitelman mukaisesti on tarkoitus toteuttaa valtioneuvoston toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet valtioneuvoston linnan korttelissa ja valtioneuvostokorttelissa vuosien 2023—2028 aikana. Kyseessä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhtenäisyyttä edistävä uudistushanke, joka mahdollistaa uudenlaisen toimintatavan ja -ympäristön vuosikymmeniksi eteenpäin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
arvio
2024
arvio
       
Pääministerin avustaminen valtioneuvoston johtamisessa hyvä hyvä hyvä
— Uuden hallituksen toiminnan edellytykset varmistetaan ja hallituksella on käytössään yhteensovitettu tieto ja kootut resurssit päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten.      
— Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaan varaudutaan.      
— Valtioneuvoston viestintä on yhtenäistä ja kattavaa. Valtioneuvoston viestintäympäristöä seurataan ja arvioidaan sekä mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen reagoidaan.      
Hallitusohjelman toimeenpano hyvä hyvä hyvä
— Hallitusohjelman toimeenpanemiseksi asetetaan tarvittavat ministerivaliokunnat tai -ryhmät ja hallitusohjelman toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan.      
— Toteutetaan yhteiskuntapolitiikan keskipitkän aikavälin kestävyyden arviointi.      
Suomen EU-politiikan johtaminen hyvä hyvä hyvä
— Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä kestävällä tavalla sekä edistää turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä EU:ssa.      
— Suomi edistää tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä ennakoivasti ja yhteistyöhakuisesti.      
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka hyvä hyvä hyvä
— Ennustettavalla ja eteenpäin katsovalla omistajapolitiikalla turvataan valtion strategiset intressit.      
— Valtio tavoittelee yhtiöomaisuutensa hoidossa pitkäjänteistä omistaja-arvon kasvua ja omaisuustuloja.      
— Vastuullinen liiketoiminta on tärkeä osa omistaja-arvon kasvattamista ja valtio odottaa yhtiöiltä yritysvastuun edelläkävijyyttä.      
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet hyvä hyvä hyvä
— Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset ja turvalliset työtä ja toiminnan jatkuvuutta tukevat toimintatavat, työvälineet, toimitilaratkaisut sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi.      
— Yhteiset toimintatavat hyödyntävät sähköisiä, tehokkaita ja tietoturvallisia yhteisiä työvälineitä ja palveluja mahdollistaen tuloksellisen toiminnan.      
— Valtioneuvostossa rakennetaan tehostettu valmius vastata kyberturvallisuuden uhkiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön.      
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskansleri edistää kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen sekä muiden Suomen valtiojärjestyksen ja valtiosäännön perusarvojen ja -periaatteiden toteutumista valvomalla valtioneuvoston ja tasavallan presidentin sekä tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta. Oikeuskansleri valvoo myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Oikeuskansleri antaa presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.

Oikeuskansleri valvoo tehtäväänsä hoitaessaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerin harjoittama ylin laillisuusvalvonta edistää näin perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista, luottamusta ylimpään valtiolliseen päätöksentekoon ja lakiin sekä eduskunnan ja hallituksen päätöksenteon sujuvuutta ja hyvän lainvalmistelutavan noudattamista. Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria tämän tehtävien hoitamisessa.

Oikeuskanslerinvirasto toimii ilmoittajansuojelun keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana ja huolehtii ilmoittajansuojelujärjestelmän raportoinnista Euroopan komissiolle. Oikeuskanslerinvirasto on valtioneuvoston yhteydessä toimiva itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan.

Sukupuolten tasa-arvo

Valtioneuvoston kanslian työssä sukupuolten tasa-arvo näkyy mm. Agenda2030:n tavoitteiden edistämisessä ja eri ohjelmien kokoonpanoissa sekä tasa-arvonäkökulman huomioimisessa mm. tietoperusteisen päätöksenteon tueksi organisoiduissa tiedepaneeleissa.

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle keskeinen prioriteetti EU-politiikassa. EU toimeenpanee tehokkaasti unionin tasa-arvostrategiaa.

Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 % sekä huolehditaan valtioneuvoston asettamien muiden tasa-arvotavoitteiden noudattamisesta.

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n kansallista toimeenpanoa ja hallituksen kestävän kehityksen työtä koordinoidaan ja toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Toimikunta toteuttaa vuonna 2022 valmistunutta kestävän kehityksen toimikunnan strategiaa 2022—2030: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.

Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista politiikkavalmistelutyössä sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää. Riippumaton kestävyystutkijoista koostuva kestävyyspaneeli toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä ja tukee itsenäisenä elimenä valtioneuvoston työtä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto 184 504 192 232 191 768 -464 0
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 145 188 153 189 154 198 1 009 1
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 11 988 10 366 15 232 4 866 47
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 985 980 2 480 1 500 153
(22.) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 8 788 7 759 -7 759 -100
25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 1 500 500 500 0
(26.) Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 460 0
27. Kuurojen totuus- ja sovintoprosessi (siirtomääräraha 3 v) 438 358 -80 -18
29. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 15 596 19 000 19 000 0
10. Omistajaohjaus 441 114 5 700 5 700 0
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 441 114 5 700 5 700 0
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 35 635 35 635 34 566 -1 069 -3
50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 35 635 35 635 34 566 -1 069 -3
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 852 4 365 4 564 199 5
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 852 4 365 4 564 199 5
90. Muut menot 3 677 2 560 2 740 180 7
21. Kunniamerkit (arviomääräraha) 637 700 700 0
(58.) Lahjoitus Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi (kiinteä määräraha) 1 300 0
66. Osallistumismaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 1 740 1 860 2 040 180 10
Yhteensä 668 782 240 492 239 338 -1 154 0
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 738 745 8111)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 642 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta, sekä enintään 73 valtiosihteeriä ja erityisavustajaa ja 60 heidän sihteeriään. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.