Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävästi mahdollistaen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuutta.

Toimintaympäristö

Suurimman murroksen liikenteen ja viestinnän toimialalle aiheuttavat vihreä siirtymä ja digitalisoituminen. Fossiilittomaan liikenteeseen siirtyminen on vaatinut ja vaatii jatkossakin merkittäviä toimia. Kehitys on ollut oikean suuntaista, mutta siirtymässä on vielä tehostamisen varaa. Digitaalisten ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittävät. Digitalisaation vauhti on kiihtynyt, mikä on korostanut tietoturvallisuuden merkitystä yhteiskunnan palvelujen tarjonnassa. Tiedonhallinta sekä kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten palveleminen entistä paremmin on digitalisaation kehittämisen keskiössä.

Huoltovarmuuden ja varautumisen merkitys digitaalisten yhteyksien, liikenteen ja viestinnän kehittämisessä on korostunut. Kyberturvallisuuden uhkataso on korkealla ja sen ennustetaan olevan pysyvä asiantila. Liikenne- ja viestintäjärjestelmän toimivuus ja resilienssi edellyttävät kaikissa olosuhteissa markkinoiden toimivuutta ja kriittisen infran turvaamista. Yhteistyöhön ja eri sektoreiden keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen on yhä enemmän kiinnitetty huomiota.

Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Erityisenä haasteena on voimakas inflaatio ja kustannustason nousu, joka heikentää väylärahoituksen ostovoimaa. Yhteiskunnan digitalisoituminen vaatii kattavia sekä nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
arvio
2024
arvio
       
Digitalisaatio ja datatalous ovat luoneet kestävää kasvua sekä vahvistaneet luottamusyhteiskuntaa.      
— Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) kehitys 1.   1.
— Kansallisen kyberturvallisuusindeksin (National Cyber Security Index, NCSI) kehitys 10. 13. 10 parhaan joukossa
— Suomalaisten luottamus uutisia kohtaan (Digital News Report), kehitys 69 % vastaajista   Vähintään 70 %
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on rakentunut turvallisesti, tietopohjaisesti ja kestävästi.      
— Liikenteen dataekosysteemin kehitys 162 toimijaa   Aiempaa enemmän
— Liikenteen päästöjen kehitys, tCO2-ekv. (WEM 09/22) 10 206 767 9 938 339 8 197 354
— Liikenneturvallisuuden kehitys Tieliikenteessä kuolleet: 191 Tieliikenteessä loukkaantuneet: 3 792 Tieliikenteessä kuolleet (1—7, ennakkotieto): 87 Tieliikenteessä loukkaantuneet (1—7, ennakkotieto): 1 922 Mahdollisimman vähän
Tietopohjaiset liikenteen palvelut ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.      
— Liikenteen dataekosysteemin kehitys Välitys- ja yhdistämispalveluita tarjoavien yritysten määrä: 60 kpl    
Digitaaliset yhteydet ja liikennejärjestelmä ovat parantaneet Suomen kilpailukykyä sekä kansainvälistä saavutettavuutta.      
— Viestintäverkkojen kattavuus ja peitto Kiinteän verkon laajakaistasaatavuus, osuus kotitalouksista: 60 % kotitalouksista   Aiempaa suurempi
— Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) 1 664 1 700 1 900
— Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) 1 226 1 335 1 380
— Korjausvelka/vesiväyläverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) 35 35 35
Sukupuolten tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan suunnitelma toiminnallisesta yhdenvertaisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta vuosille 2023—2025 on hyväksytty ja sen toimeenpano on käynnistynyt.

Suunnitelman tavoitteena on yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon jatkuva parantaminen ja toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön jatkuvuuden varmistaminen hallinnonalalla. Suunnitelma määrittelee sitä, kuinka hallinnonalan viranomainen omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa.

Suunnitelmassa on asetettu tavoitteet kuudelle liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan osa-alueelle: 1) johtaminen, ohjaus ja hallinto, 2) vaikutusten arviointi ja tutkimus, 3) koulutus, 4) vaikuttaminen ja viestintä, 5) osallisuus ja osallistaminen sekä 6) yhdenvertainen liikenne ja viestintä. Hallinnonalan johtamisen ja toiminnan ohjauksen tavoitteena on tällöin esimerkiksi se, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulma otetaan kokonaisvaltaisemmin huomioon ministeriön ja sen hallinnonalan suunnittelussa, kehittämisessä, ohjauksessa, budjetoinnissa ja valvonnassa. Toiminnallinen yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvotyö ovat tällä tavalla osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan strategista toimintaa.

Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee ilmapiiriltään hyvässä työyhteisössä hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.

Kestävä kehitys

YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n tavoitteiden edistäminen on mukana liikenne- ja viestintäministeriön toiminnassa. Ekologisen kestävyyden parantamisessa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentäminen on keskeistä. Toimenpiteet liittyvät liikennejärjestelmän tehostamiseen, mikä tarkoittaa mm. kestävien liikkumismuotojen osuuden lisäämistä ja logistiikan tehostamista tiedon avulla. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen. Suurimpien kaupunkien raideliikennehankkeita avustetaan MAL-sopimusten mukaisilla määrärahoilla. Kestävää kehitystä edistetään myös kävelyn ja pyöräilyn määrärahoilla, jotka laskevat vuoteen 2023 verrattuna. Myös ratahankkeisiin käytettävät määrärahat edistävät kestävää kehitystä. Väylähankkeiden määrärahaan kohdistuu 100 milj. euron säästö vuoteen 2023 verrattuna.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (datanhallinta-asetuksen täytäntöönpano) 31.01.02
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verkon välityspalvelujen valvonnasta ja eräiksi muiksi laeiksi (digipalvelusäädös, DSA) 31.01.02
Hallituksen esitys eduskunnalle väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muutos 11.19.06

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
31.01.04 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 1,5 1,5
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 124,0
31.10.30 Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 112,5 -
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 30,0 -
31.20.20 Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 25,5 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 771 263 658 232 651 877 -6 355 -1
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 914 20 448 22 900 2 452 12
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 99 262 102 894 96 262 -6 632 -6
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 606 58 442 62 579 4 137 7
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 390 45 198 49 305 4 107 9
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 520 158 431 250 420 831 -10 419 -2
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 23 933 0
10. Liikenne- ja viestintäverkot 2 136 962 1 924 683 1 742 293 -182 390 -9
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v) 1 460 567 1 314 806 1 284 856 -29 950 -2
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v) 43 451 24 530 19 940 -4 590 -19
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 74 700 27 650 12 400 -15 250 -55
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 17 068 34 997 34 997 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 458 176 414 700 286 100 -128 600 -31
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 0 0
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 83 000 108 000 104 000 -4 000 -4
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 921 016 829 503 820 680 -8 823 -1
20. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 386 17 886 20 386 2 500 14
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 75 805 89 000 89 000 0
(50.) Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 23 221 16 950 -16 950 -100
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v) 44 012 28 141 28 491 350 1
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 200 724 101 724 87 424 -14 300 -14
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (kiinteä määräraha) 556 868 575 802 595 379 19 577 3
Yhteensä 3 829 241 3 412 418 3 214 850 -197 568 -6
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 402 2 406 2 406