Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestönmuutos, yhteiskunnallisen osallistumisen muutokset sekä eriarvoistuminen vaikuttavat nopeasti yhteiskuntaan. Talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Väestönmuutos ja sen alueellinen eriytyminen aiheuttavat merkittäviä muutospaineita julkisten palveluiden järjestämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle.

Suomalaisten koulutus- ja osaamistaso on kansainvälisesti vertaillen edelleen korkea, mutta kehityksessä on huolestuttavia merkkejä. Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle, kun vielä vuonna 2000 Suomi oli OECD-maiden korkeimpien joukossa; tämän seurauksena väestön koulutustason nousu on pysähtymässä ja inhimillisen pääoman ennakoidaan kääntyvän laskuun. Nuorten oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Oppimistulosten heikentyessä myös taustaan liittyvät ja alueelliset erot tuloksissa ovat kasvaneet, eikä lasten ja nuorten hyvinvointi ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Työuran aikainen jatkuva oppiminen ei toteudu lisääntyviä tarpeita vastaavasti eikä kohdennu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisäävät poliittisen osallistumisen eriytyminen sekä yleinen asenteiden jyrkkeneminen.

Työllisyyden ja talouden kehitys on epävarmaa ja koulutetun työvoiman saatavuus vaikeuttaa yritystoimintaa sekä julkisten palvelujen tuotantoa. Varmistetaan, että koulutusjärjestelmämme tuottaa riittävästi osaamista ja tekijöitä kriittisille aloille — jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi nuori myös korkea-asteen tutkinnon. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia eivätkä koronapandemian kaikki vaikutukset ole vielä näkyvissä. Pandemian aikana kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin ja syntynyt oppimisvaje on korjattava. Pandemian aikaiset rajoitukset ovat heikentäneet kulttuurin ja luovien alojen, liikunnan ja nuorisotyön toimintaedellytyksiä. Toisaalta ajankohtaiset kriisit tuovat mahdollisuuden ja välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala vahvistaa ja uudistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle kestävään kasvuun perustuvassa yhteiskunnassa. Korkea osaamis- ja koulutustaso vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle, joka perustuu ensisijaisesti teknologisen kehityksen ja osaamisen tuomalle tuotavuuskasvulle. Varhaiskasvatusta, koulutusta ja jatkuvaa oppimista edistävillä toimilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, korkeaa työllisyyttä ja tuottavuuskasvua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla tuetaan teknologista kehitystä, tuottavuutta ja talouden rakennemuutosta. Luovat alat ja aineettomat sisällöt tukevat hyvinvointia ja kestävää kasvua. Tieteellinen tieto rakentaa sivistystä ja maailmankuvaa, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia sekä toimii päätöksenteon perustana ja käytäntöjen kehittäjänä. Yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Edettäessä kohti T&K-toiminnan rahoituksen nostamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta varmistetaan rahoituksella erityisesti alkuvaiheessa TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta.

Tieto, osaaminen ja luovuus ovat olennaisia myös kansakunnan henkiselle kriisinkestävyydelle. Sivistys, eli kasvatus, koulutus, tiede ja taide rakentavat ihmisten välistä luottamusta ja kunnioitusta sekä kriittistä ajattelua. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikkaa. Kaiken toiminnan lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja talouskasvu.

Hallituskaudella keskeisiä tavoitteita ovat koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen ja oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 ja edetään kohti tavoitetta nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä OECD:n kärkimaiden tasolle. Suomesta luodaan kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen.

Lukiokoulutuksen keskeinen tavoite on varmistaa laaja-alainen yleissivistys sekä tuottaa opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus. Lukiokoulutusta kehitetään tulevaisuudessakin omana koulutusmuotonaan, jolla on oma toimintaa ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitusjärjestelmä.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on varmistaa jokaiselle opiskelijalle riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet sekä työelämätaidot siirtyä opintojen jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen reformilla lisättiin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja pyrittiin varmistamaan opintojen henkilökohtaistaminen, jotta opiskelijoiden tarpeet voitaisiin huomioida paremmin. Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa myös TE2024-uudistuksessa erityisesti osaamisen päivittämisessä.

Tällä hetkellä ammatillisen perustutkinnon suorittaneista useampi kuin joka kymmenes jää valmistumisensa jälkeen työttömäksi. Aikuisille suunnattu ammatillinen koulutus painottuu pitkäkestoiseen perustutkintokoulutukseen, mikä rajoittaa koulutukseen osallistuvien määrää.

Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen tapahtuu kansallisen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelman puitteissa. Näillä toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Tavoitteellisesti toimimalla Suomella on kaikki edellytykset säilyttää paikkansa maailman arvostetuimpien sivistys- ja hyvinvointivaltioiden joukossa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tavoitteena on, että varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat ja vahvistavat yhteiskunnan sivistysperustaa ja että yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät. Näitä tavoitteita tarkentavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Varhaiskasvatuksen laatu paranee. Suomalaisten oppimistulokset ja koulutustaso nousevat. Perustaitojen osaaminen vahvistuu ja jokainen saavuttaa peruskoulusta riittävät perustiedot.
  • — Sivistys luo edellytyksiä talouden kasvulle, koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin ja vähentää kohtaanto-ongelmaa. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee.
  • — Kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat enemmän.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan määrällisillä indikaattoreilla, joille on asetettu tavoitearvot. Hallinnonalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet toteutuvat pitkällä aikavälillä. Lähivuosina tavoite on lähestyä pääosin vuodelle 2030 tai 2040 määriteltyä tavoitetasoa.

  • — Koulutustarjonnan ja työelämän tarpeiden vastaavuutta seurataan vastavalmistuneiden työllistymisellä ja jatko-opintoihin siirtymisellä ammatillisesti eriytyneessä koulutuksessa. Tavoitteena on, että kaikkien oppilaitosten kaikilla koulutusaloilla vuoden kuluttua valmistumisesta valmistuneista yli 85 % on työllisiä tai siirtynyt jatko-opintoihin. (Taulukossa viitearvo sisältää kaikki opiskelijoiksi siirtyneet, ei vain jatko-opintoihin siirtyneitä.)
  • — Väestön osaamistasoa seurataan 16—65- ja 25—34-vuotiaiden luku- ja numerotaidon tasolla kansainvälisessä aikuisten taitotutkimus PIAACissa. Tavoitteena on, että molemmissa seurantaikäryhmissä keskimääräinen luku- ja numerotaito ovat vuosien 2022—2023 tutkimuksessa korkeammalla tasolla kuin vuoden 2012 tutkimuksessa. Vuonna 2012 16—65-vuotiaiden lukutaidon taso oli 288 pistettä ja numerotaidon taso 282 pistettä, 25—34-vuotiailla lukutaito 309 pistettä, numerotaito 303 pistettä.
  • — Väestön koulutustason nousua seurataan Tilastokeskuksen koulutustasomittaimella, joka mittaa perusasteen jälkeisen koulutuksen keskimääräistä pituutta väestötasolla. Tavoitteena on, että 25—64-vuotiaiden koulutustasomittain nousee keskimäärin vähintään 5 pistettä vuodessa jaksolla 2020—2040.
  • — Sivistyspohjaisen taloudellisen kasvun kannalta keskeistä tieteen tasoa ja vaikuttavuutta mitataan Top 10 -indeksillä, joka tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta julkaisuista. Maiden välinen vertailu on normalisoitu tieteenalakohtaisesti niin, että maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Tavoitteena on, että tutkimuksen TOP 10 -indeksi nousee arvoon 1,2 vuoteen 2030 mennessä.
  • — Taiteen ja kulttuurin osuutta sivistykseen perustuvasta taloudellisesta kasvusta mitataan kulttuurin satelliittitilinpidon mukaisella kulttuurialojen osuudella arvonlisäyksestä. Tavoitteena on, että kulttuurialojen osuus arvonlisäyksestä nousee yli vuoden 2008 tason (3,6 % bruttokansantuotteesta).
  • —  Liikunnallista elämäntapaa seurataan liikuntasuosituksen täyttävien osuus 20—69-vuotiaista. Tavoitteena on, että sekä kestävyysliikunnan että lihaskunto- ja liikehallintaliikunnan suosituksen täyttää 50 % ikäryhmästä ja vähintään toisen suosituksista 75 % ikäryhmästä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia      
— Väestön osaamistaso kansainvälisessä aikuisten taitotutkimus PIAACissa. (2022 PIAACissa yli vuoden 2012 tason)   lukutaito yli 309 (25—34 v) ja yli 288 (16—65 v) pistettä, numerotaito yli 303 (25—34 v) ja yli 282 (16—65 v) pistettä,  
— 25—64-vuotiaiden koulutustasomittain (nousee yli 5 pistettä vuodessa 2020—2040) 451 456 461
Koulutustarjonta vastaa uuden työvoiman tarvetta ja toimialan palvelurakenne vastaa väestömuutokseen      
— kaikkien oppilaitosten kaikilla koulutusaloilla vuoden kuluttua valmistumisesta valmistuneista yli 85 % on työllisiä tai siirtynyt jatko-opintoihin. (osuus valmistuneista, joilla tavoite toteutuu) ammatillinen perustutkinto 20 %, ammattikorkeakoulututkinto 65 %, ylempi korkeakoulututkinto 80 %   ammatillinen perustutkinto 50 %, ammattikorkeakoulututkinto 75 %, ylempi korkeakoulututkinto 85 %
Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat      
— Top 10 -indeksi (säilyy vähintään aiemmalla tasolla) 1,13 (2016—2019) 1,13 1,13
Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä      
— kulttuurialojen osuus arvonlisäyksestä (ylittää vuoden 2008 tason) 2,9 % (2020)   3,6 %
Liikkuva elämäntapa vahvistuu      
Liikkumissuosituksen täyttävien määrä (20—69-vuotiaat), % 26 % 50 % 50 %
Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään osana toisen asteen koulutuksen kehittämistoimia, joilla tuetaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten tavoitteiden toteutumista. Uudistusten keskeisinä tavoitteina on turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa. Näitä tavoitteita edistetään myös lukiokoulutuksen laatuohjelman toimeenpanossa sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. OKM on käynnistänyt korkeakoulujen henkilöstön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta edistävän hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä kansallisiksi politiikkatoimiksi, joilla voidaan vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suomalaisissa korkeakouluissa. Suunnitelma on laadittu ja korkeakoulujen käsissä sen toteuttaminen.

Kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla sukupuolten tasa-arvon tavoitteita edistävät mm. laki kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen valtionavustusjärjestelmän toimeenpano, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelma moninaisuuden edistämiseksi, taide- ja kulttuurialan uusi eettinen ohjeisto, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen. Lisäksi Taiteen edistämiskeskus hyödyntää etsivän kulttuurisen vanhustyön menetelmiä ikääntyneiden miesten kulttuuriosallistumisen lisäämiseksi (Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille, Kansallinen ikäohjelma) ja Suomen elokuvasäätiö edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta elokuva-alalla mm. kehittämällä digitaalista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyökalua av-tuotannoille.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja. Hallinnonalan tulosohjaukseen sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Eräitä toimialan tunnuslukuja sukupuolen mukaan

  2020 2021 2022
  lkm miehet naiset lkm miehet naiset lkm miehet naiset
                   
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet 65 208 45 % 55 % 68 004 45 % 55 % 67 431 45 % 55 %
Ylioppilastutkinnon suorittaneet 29 370 42 % 58 % 29 811 41 % 59 % 30 264 41 % 59 %
Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 28 239 39 % 61 % 28 572 38 % 62 % 28 089 37 % 63 %
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot (alemmat- ja ylemmät korkeakoulututkinnot ja tohtoritutkinnot) 35 445 41 % 59 % 31 029 40 % 60 % 30 459 40 % 60 %
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet (tuhatta henkilöä, brutto) 1 244 27 % 73 % 1 109 27 % 73 %      
Valtion taiteilija-apurahat 289 43 % 57 % 298 39 % 61 % 311 39 % 61 %
Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet 61 52 % 48 % 63 62 % 38 % 63 49 % 51 %
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret (15—28 -vuotiaat) 20 237 58 % 42 % 20 339 57 % 43 % 20 450 56 % 44 %
Nuorten työpajatoiminta (alle 29-vuotiaat) 12 456 58 % 42 % 11 849 57 % 43 % 12 144 55 % 45 %
Urheilija-apurahapäätökset (päätökset hakemuksesta) 362 48 % 52 % 242 48 % 52 % 262 49 % 51 %
Kestävä kehitys

Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävää kehitystä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Nämä tekijät mahdollistavat kulttuurisen muutoksen kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda2030:een pohjautuvan Suomen kestävän kehityksen toimikunnan strategian 2022—2030 tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteutumista.

Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) perusteisiin sisältyy kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys, joilla osaltaan toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteiden sisältöä. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa ja osaamista. Lukiokoulutuksen ja sen toimintakulttuurin kehittämisessä edistetään kestävää kehitystä. Uudistettaessa ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteita, huomiota kiinnitetään kestävään kehitykseen liittyvään osaamiseen kaikilla toimialoilla. Myös vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät kestävän kehityksen toteutumista edistävää koulutusta.

Pitkäjänteinen T&K-rahoituksen käytön suunnitelma kuvaa osaamistason nousun, tutkimuksen ja innovaatioiden välttämättömyyden kestävän kasvun ja hyvinvoinnin saavuttamisessa. Korkeakoulut ovat ministeriön kanssa vuosille 2021—2024 solmituissa sopimuksissa sitoutuneet sisällyttämään kestävän kehityksen opintoja koulutusohjelmiinsa. Lisäksi korkeakoulut kehittävät henkilöstönsä kestävän kehityksen osaamista ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.

Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Uuden kulttuuriperintöstrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Kestävien elinympäristöjen kehittäminen on uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman pääsisältöä. Kestävän kulttuurimatkailun kehittämistä tukee uusi kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavustusta saavilta järjestöiltä kestävän kehityksen tavoitteiden ottamista huomioon toiminnassaan. Liikuntaa edistäviltä järjestöiltä edellytetään ympäristövastuusuunnitelmia ja niiden valtionavustuksen määrän harkinnassa kestävän kehityksen kokonaisuuden arvioinnin painoarvo on 15 %. Liikuntapaikkojen rakentamisessa edistetään energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena. Mm. etsivä nuorisotyö auttaa nuoria koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan.

Osana valtionhallintoa ministeriö kehittää edelleen vastuullisuusraportointiaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuudet

Valtionosuudet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla sisältäen ammatillisen koulutuksen rahoituksen (1 000 euroa)

Mom.1) Toimintamuoto 2022
TP
2023
TA
2024
TAE
2023/2024
muutos
           
29.10.30 Esi- ja perusopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta 426 851 559 404 499 046 -60 358
29.10.31 Vapaa sivistystyö 172 379 178 566 164 053 -14 513
29.20.30 Ammatillinen koulutus 1 030 253 998 958 1 097 081 98 123
29.20.35 Lukiokoulutus 238 622 276 131 307 710 31 579
29.80.31 Esittävä taide ja museot 144 192 150 808 158 993 8 185
29.80.34 Taiteen perusopetus 89 034 92 676 97 406 4 730
29.90.30 Liikunnan koulutuskeskukset2) 17 125 17 807 16 868 -939
29.90.30 Kuntien liikuntatoimi 19 615 19 666 19 722 56
29.91.30 Kuntien nuorisotyö 7 748 7 690 7 648 -42
Yhteensä   2 145 818 2 301 706 2 368 527 66 821

1) Vuoden 2024 TAE:n mukaiset momenttitunnukset.

2) Sisältää valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2024 on 52,21 %, johon lisätään vuosittain euromäärä asukasta kohti ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon sekä kustannustason tarkistusta ei tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuonna 2024.

Valtionavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla valtionavustuksilla tuetaan koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyvää toimintaa ja hankkeita. Vuosina 2021—2022 valtionavustusrahoituksen määrää kasvattivat koronaepidemian vaikutusten vähentämiseksi myönnetyt avustukset.

Ministeriön yhteisten menojen talousarvion luvussa suurimmat valtionavustusmäärärahat ovat Opetushallituksen myöntämät opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja lasten ja nuorten harrastustoimintaan myönnetyt avustukset sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen jakamat avustukset. Varhaiskasvatuksen, sekä esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön avustukset jaetaan pääosin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisina avustuksina. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionavustukset jaetaan pääosin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisina avustuksina mm. erilaisiin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, kuten hallitusohjelmassa päätetyn oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon. Avustuksilla tuetaan koulutuksen järjestäjiä koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanossa sekä oman toimintansa kehittämisessä ja uudistamisessa. Myös ammatillisen koulutuksen strategiarahoitus jaetaan valtionavustuksina.

Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen talousarviolukuun sisältyvillä valtionavustuksilla opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tutkimushankkeita, tutkimuksen infrastruktuureja ja edistää korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita valtionavustuslain ja Suomen Akatemiasta annetun lain mukaisina harkinnanvaraisina avustuksina. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla yhteiskunnallisesti merkittäviä taiteen ja kulttuurin toimialan järjestöjä sekä taiteellista ja muuta kulttuurista toimintaa. Avustukset jaetaan pääosin valtionavustuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain ja rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaisina avustuksina. Liikuntatoimen valtionavustukset liittyvät mm. liikuntajärjestöjen yleisavustuksiin, seuratoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen sekä valmennus- ja harjoitteluapurahoihin. Nuorisotyön valtionavustukset kohdentuvat mm. nuorisoalan järjestöille, nuorisokeskuksille, alueelliselle ja paikalliselle nuorisotyölle, nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä nuorisoalan osaamiskeskuksille. Lisäksi maksetaan avustuksia ateriatukeen oikeutetuille opiskelijaravintoloille korkeakouluopiskelijoille myytyjen aterioiden perusteella.

Valtionavustukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Luku Toimiala 2022 TA 2023 TA 2024 TAE
         
29.01 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 53 116 53 451 53 171
29.10 Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 167 651 136 009 62 839
29.20 Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 29 275 19 775 29 275
29.401) Korkeakouluopetus ja tutkimus 505 420 487 512 490 722
29.70 Opintotuki (korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki) 35 564 35 564 39 500
29.80 Taide ja kulttuuri 255 221 179 779 166 126
29.90 Liikuntatoimi 112 928 114 217 108 763
29.91 Nuorisotyö 72 588 68 925 66 212
Yhteensä   1 231 763 1 095 233 1 016 608

1) Sisältää momenttien 29.40.51 ja 29.40.54 valtuudet sekä valtionavustusmäärärahat momentilta 29.40.56.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta 29.01.51, 29.01.52
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta 29.80.41

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 427,5 -
29.40.51 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus - 450,2
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
   
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 440 164 420 271 390 241 -30 030 -7
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 330 22 077 14 849 -7 228 -33
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 64 351 67 576 64 034 -3 542 -5
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 058 9 598 12 675 3 077 32
04. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 33 608 39 820 15 840 -23 980 -60
05. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 086 11 988 13 539 1 551 13
06. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 168 23 055 21 320 -1 735 -8
07. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 589 4 488 5 069 581 13
08. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 688 2 219 1 767 -452 -20
09. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 652 651 681 30 5
10. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 38 610 4 450 6 966 2 516 57
11. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 816 2 255 2 723 468 21
12. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 181 24 548 26 132 1 584 6
13. Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 669 5 590 5 750 160 3
14. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 239 7 460 7 407 -53 -1
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 1 807 2 337 2 516 179 8
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 33 845 34 000 36 282 2 282 7
30. Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 19 500 14 500 14 500 0
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 1 597 1 597 1 547 -50 -3
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 782 3 807 3 549 -258 -7
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 118 856 122 661 124 501 1 840 2
53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 17 614 13 348 6 348 -7 000 -52
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 2 117 2 246 2 246 0
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 936 499 923 757 823 044 -100 713 -11
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 828 40 066 42 099 2 033 5
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 172 439 25 230 74 750 49 520 196
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 537 422 666 777 534 419 -132 358 -20
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 175 899 182 081 164 053 -18 028 -10
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 8 911 9 603 7 723 -1 880 -20
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 1 335 838 1 343 722 1 436 878 93 156 7
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 503 8 617 8 950 333 4
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 23 410 13 296 23 137 9 841 74
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 1 046 763 1 043 403 1 097 081 53 678 5
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 257 162 278 406 307 710 29 304 11
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 373 813 3 491 098 3 696 568 205 470 6
(01.) Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(02.) Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(03.) Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(04.) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 35 394 40 346 38 245 -2 101 -5
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 876 415 1 999 188 2 145 663 146 475 7
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 331 878 345 575 402 637 57 062 17
(53.) Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 71 405 74 715 -74 715 -100
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 49 481 55 631 55 631 0
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 921 196 954 190 1 000 634 46 444 5
56. Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 30 409 30 409 0
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 21 044 21 453 23 349 1 896 9
(89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 67 000 0
70. Opintotuki 685 751 750 464 828 500 78 036 10
(01.) Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 135 918 132 600 158 200 25 600 19
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 467 865 515 200 526 600 11 400 2
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 25 169 35 564 39 500 3 936 11
59. Koulumatkatuki (arviomääräraha) 56 799 67 100 104 200 37 100 55
80. Taide ja kulttuuri 608 167 565 157 555 288 -9 869 -2
(01.) Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(03.) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(04.) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(05.) Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(06.) Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 18 771 21 307 22 417 1 110 5
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 17 264 18 502 18 502 0
21. Taiteen ja kulttuurin yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 609 609 0
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 4 894 4 000 10 013 6 013 150
31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 139 932 141 111 158 993 17 882 13
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 90 442 94 387 97 406 3 019 3
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 86 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 26 648 27 648 27 648 0
50. Avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 90 141 24 764 99 114 74 350 300
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 16 678 17 256 18 955 1 699 10
(52.) Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 159 467 180 053 -180 053 -100
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 24 533 26 749 28 909 2 160 8
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 100 2 200 2 300 100 5
56. Valtionrahoitus kansallisten taidelaitosten toimintaan (siirtomääräraha 3 v) 65 198 65 198 0
(58.) Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v) 7 500 0
72. Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 839 839 1 683 844 101
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 3 899 4 049 3 249 -800 -20
(89.) Rahoitus Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v) 4 973 2 000 -2 000 -100
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 0 40 40 0
90. Liikuntatoimi 159 936 155 202 148 389 -6 813 -4
20. Liikuntatoimen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 8 026 8 026 0
30. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha) 53 776 33 798 37 462 3 664 11
50. Liikunnan ja urheilun edistäminen (kiinteä määräraha) 101 460 115 404 56 971 -58 433 -51
51. Liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 45 930 45 930 0
(56.) Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 700 6 000 -6 000 -100
91. Nuorisotyö 87 989 77 762 74 742 -3 020 -4
20. Nuorisotyön yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 712 712 0
30. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (arviomääräraha) 12 578 13 780 7 648 -6 132 -44
50. Nuorisotyön edistäminen (kiinteä määräraha) 36 328 41 530 36 382 -5 148 -12
51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 39 083 22 452 30 000 7 548 34
Yhteensä 7 628 157 7 727 433 7 953 650 226 217 3
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 475 2 404 2 354