Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden elpyminen covid-19-pandemiasta sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta sokista on haurasta. Riski korkean inflaation vaiheen pitkittymisestä ja hintojen nousun leviämisestä on merkittävä. Tiedot kireistä työmarkkinoista kannattelevat pelkoa hinta-palkka-kierteestä. Toistaiseksi palkat ovat kuitenkin nousseet keskimäärin vähemmän kuin hinnat.

Korkojen nousulla on talouskasvua hidastava vaikutus. Se näkyy varsinkin asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa. Asuntojen hinnat ovat laskeneet ja asuntorakentaminen vähentynyt monissa maissa, niin myös Suomessa. Nopeaan korkojen nousuun ei myöskään oltu varauduttu, mikä on näkynyt esimerkiksi joidenkin pankkien ajautumisessa ongelmiin. Ongelmien leviämisellä olisi erittäin negatiivinen vaikutus talouteen.

Hetkellisesti alentunut julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on alkanut jälleen kasvaa. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu mittava alijäämä sekä nopeasti kohonneet velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla kauas tulevaisuuteen.

Suomen julkisen talouden rahoitus on pitkällä aikavälillä epätasapainossa. Julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje, jonka arvioidaan olevan noin 3,0 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suurin syy rahoituksen epätasapainoon on väestön ikääntyminen, joka on jo kasvattanut eläkemenoja ja luo tulevina vuosikymmeninä merkittäviä kasvupaineita terveys- ja hoivamenoihin. Samalla julkisen talouden rahoituspohja kehittyy heikosti, kun työikäisen väestön määrän odotetaan supistuvan.

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alusta. Niille siirtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ovat yhteiskunnan kannalta keskeisiä ja niiden on pystyttävä toimimaan myös poikkeusoloissa, onnettomuustilanteissa ja erilaisissa häiriötilanteissa. Hyvinvointialueet ovat toimintansa aluksi jonkin verran alijäämäisiä. Alijäämäinen tulos johtuu pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustason noususta erityisesti palvelujen ostoissa ja palkoissa, mitä hyvinvointialueiden hintaindeksi kompensoi vain osittain. Hyvinvointialueiden taloutta rasittaa on myös kuntien maltillisesti kasvaneet sote- pela nettokustannukset viime vuosina, mihin vaikuttaa myös kyseisen vuoden koronakompensaatiot. Tämä on vaikuttanut alentavasti sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksiin ja samalla hyvinvointialueen rahoituksen pohjana olevan siirtolaskelman loppusummaan. Taloutta rasittaa myös investointien korkea taso, joka laskee hieman seuraavina vuosina. Hyvinvointialueiden toimintaan ja talouteen liittyy myös edellisen hallituskauden laajentamat tehtävät ja velvoitteet, joiden toimeenpanoa vaikeuttaa erityisesti viime vuosina pahentunut henkilöstöpula.

Toimintaympäristön muutostekijöitä, joilla on vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla ovat:

  • — Ilmastonmuutos ja luontokato
  • — Teknologia ja digitalisaatio
  • — Alueellinen eriytyminen, kaupungistuminen
  • — Väestörakenteen muutos
  • — Julkisen puheen muutos, kansalaisten osallisuus
  • — Data ja datatalous
  • — Geopolitiikan vaikutus talouteen
  • — Työn murros
  • — Maahanmuutto ja muuttoliike.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa mm. verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on kriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat edellyttävät tieto- ja kyberturvallisuuden sekä varautumisen kehittämistä ja tietoturvan ja tietosuojan parantamista julkisen hallinnon kriittisillä alueilla.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Koronakriisi lisäsi huomattavasti etätyöskentelyä julkisessa hallinnossa, mikä luo mahdollisuuksia vähentää virkamatkustamista. Etätyö, paikkariippumattomuus ja yhteiskäyttöiset tilat vähentävät julkisen hallinnon tilatarpeita tulevina vuosina. Valtion toimitilaverkkoa uudistetaan mm. alueellisen läsnäolon suunnitelmalla, valtion toimitilastrategiassa, kiinteistöstrategiassa sekä valtion palvelu- ja toimitilaverkkohankkeessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
arvio
2024
arvio
       
Kestävä julkinen talous      
— Kestävyysvaje (%) 3 3 3
— Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen (%) -0,9 -2,4 -2,4
— Verovaje (arvonlisäverovaje) (%) 3 3 3
Sosiaalisesti kestävä talouskasvu      
— Työllisyysaste (%) 73,8 73,9 74,2
— Työttömyysaste (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus) (%) 6,8 7,0 6,8
Ekologisesti kestävä kasvu      
— Suomen kasvihuonekaasupäästöt milj. tonnia CO2-ekv., netto (edellinen vuosi) 48,9 44,8 41,9
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti      
— Julkishallinnon luottamusindeksi (1—5) 3,5 3,5 3,5
Sukupuolten tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Valtion yleiskatteellisella rahoituksella rahoitetaan hyvinvointialueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä 1.1.2023 alkaen.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja mahdollisuus monipaikkaisen työn tekemiseen tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan kokonaisuutena pitää hiilineutraaliustavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä tavoitteen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä on turvata julkisen sektorin rahoitus. Se mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen sekä panostukset myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Valtion yleiskatteellisella rahoituksella rahoitetaan hyvinvointialueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle. Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että rahoitusmarkkinoiden sääntely edistää markkinoiden luotettavaa ja monipuolista toimintaa sekä rahoituspalveluiden tarjonnan turvallisuutta. Valtiovarainministeriö vastaa rahanpesulaista, annettavista säädöksistä ja kansallisen rahanpesun riskiarviosta, joilla vähennetään laittomia rahansiirtoja.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 28.90.30
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain ja rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain muuttamisesta 11.19.11 ja 28.92.03

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA    
  — sopimusvaltuus 64,2 -
28.10.02 Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 118,3 130,0
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto 301 645 204 710 208 501 3 791 2
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 400 35 579 39 030 3 451 10
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (arviomääräraha) 3 714 345 345 0
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 3 261 3 306 2 306 -1 000 -30
25. Metallirahamenot (arviomääräraha) -2 217 5 460 210 -5 250 -96
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 150 608 155 000 162 000 7 000 5
50. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus työkykyhankkeeseen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 1 500 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 200 1 200 0
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) 2 380 2 320 1 910 -410 -18
(88.) Gasgrid Finland Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 105 000 0
10. Verotus ja tulli 670 219 657 980 704 896 46 916 7
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 410 681 397 079 423 043 25 964 7
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 193 323 193 593 203 399 9 806 5
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 425 36 808 43 254 6 446 18
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 3 663 2 000 2 000 0
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 18 812 18 500 23 200 4 700 25
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 11 315 10 000 10 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 66 619 61 379 65 427 4 048 7
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 426 36 579 36 180 -399 -1
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 917 600 600 0
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha) 1 578 1 700 1 700 0
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 663 2 000 6 447 4 447 222
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 535 5 000 5 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 15 000 0
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v) 500 500 500 0
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 129 468 127 741 130 373 2 632 2
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 961 52 607 54 320 1 713 3
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 132 4 403 4 589 186 4
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 64 468 62 731 63 464 733 1
04. Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) 5 907 8 000 8 000 0
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 72 861 71 529 71 509 -20 0
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70 143 69 511 70 493 982 1
03. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 718 2 018 1 016 -1 002 -50
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 299 365 5 734 065 5 982 908 248 843 4
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 962 122 5 354 542 5 550 399 195 857 4
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 450 3 049 2 849 -200 -7
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 36 794 39 440 39 590 150 0
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 284 577 317 840 362 857 45 017 14
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 14 423 19 194 27 213 8 019 42
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 9 705 18 480 15 510 -2 970 -16
02. Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha) 0 2 500 2 500 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 940 980 1 010 30 3
12. Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) 8 765 15 000 12 000 -3 000 -20
70. Valtionhallinnon kehittäminen 354 440 66 155 156 812 90 657 137
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 42 345 13 933 10 800 -3 133 -22
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 15 600 8 600 4 350 -4 250 -49
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 225 300 5 100 105 100 100 000 1961
(06.) Eräät Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:n jäsenyydestä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 15 000 -15 000 -100
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 58 003 1 231 8 762 7 531 612
(23.) Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v) 692 1 091 -1 091 -100
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 12 500 21 200 27 800 6 600 31
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 315 910 298 494 315 888 17 394 6
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 202 195 202 494 206 588 4 094 2
(31.) Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 7 791 0
(32.) Erityinen avustus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 12 600 0
(33.) Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 0
34. Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha) 84 800 96 000 109 300 13 300 14
(35.) Elpymis- ja palautumisvälineen rahoitus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 8 524 0
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 2 063 332 20 635 122 24 649 062 4 013 940 19
(30.) Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 202 892 0
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha) 1 860 440 20 634 122 24 648 062 4 013 940 19
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha) 1 000 1 000 0
(33.) Valtioavustus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 0
(34.) Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidon kustannukset (siirtomääräraha 2 v) 0
90. Kuntien tukeminen 10 746 885 3 614 300 3 450 500 -163 800 -5
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 7 986 435 2 751 900 2 576 100 -175 800 -6
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 1 050 11 400 11 400 0
(32.) Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) 10 000 0
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) 2 749 400 851 000 863 000 12 000 1
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 10 144 341 82 000 70 000 -12 000 -15
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 144 341 82 000 70 000 -12 000 -15
(80.) Lainat ja takaukset sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhteisöille (siirtomääräraha 2 v) 10 000 000 0
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 645 201 2 561 791 2 327 570 -234 221 -9
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 259 6 135 8 080 1 945 32
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 800 1 000 1 400 400 40
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 13 236 13 256 13 800 544 4
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 10 -160 -94
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 14 809 14 600 6 200 -8 400 -58
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 2 605 000 2 498 000 2 286 000 -212 000 -8
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha) 96 28 630 12 080 -16 550 -58
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 20 623 10 850 2 551 -8 299 -76
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 2 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 88 250 250 0
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) 18 536 8 300 1 -8 299 -100
(99.) Kehysvaraukset 0
Yhteensä 32 840 617 34 144 596 38 151 507 4 006 911 12
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 984 12 835 13 168