Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimenpiteillä tuetaan kestävää talouskasvua, joka edistää talouspoliittisesti vahvaa ja välittävää yhteiskuntaa.

Kestävä talous kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue-, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työperusteista maahanmuuttoa, työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet. Hallinnonalan politiikka-alueet tarjoavat perustaa hallitusohjelman mukaiselle tavoitteelle, jolla mahdollistetaan kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja sekä turvallinen Suomi, jolla on huoltovarmuudesta nouseva kyky vastata kriiseihin.

Taloudellisesti vahvan Suomen keskeisin haaste on kääntää velkaantuminen laskuun, saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä ja nostaa t&k-rahoitusosuus 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Globaalien arvoverkostojen murroksessa huoltovarmuuden turvaaminen on noussut entistä tärkeämmäksi strategiseksi kysymykseksi. Toisaalta Suomen elinkeinoelämän toimijoilla on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä globaalista puhtaan siirtymän ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta, mikä tarjoaa vahvat edellytykset teollisuuden uudistumiselle ja vahvistumiselle.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, maksavat kilpailukykyisiä palkkoja ja investoivat tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpitein yritysten markkinoille pääsyä myös kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää uutta teknologiaa ja muuta osaamista kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää myös kykyä ennakoida ja reagoida markkinoiden ja arvoverkostojen muutoksiin. Tki-toimintaan ja -yhteistyöhön pitkäjänteisesti kannustava ja ennakoitava kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja houkuttelee sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia ja tki-investointeja, osaajia ja yrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat kannustavat yrityksiä kunnianhimoiseen tki-toimintaan ja monialaiseen yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden ja muiden tki-toimijoiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on uuden teknologian ja osaamisen kehittäminen, soveltaminen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen kestävää talouskasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia tukien.

Suurten yritysten uudistuminen ja menestys ovat tärkeitä koko talouden kasvun kannalta. Pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla huolehditaan logistisesta kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja markkinoiden toimivuudesta, jolla houkutellaan investointeja ja turvataan kasvuhakuisten ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu. Yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää laaja-alaisesti yrittäjyyttä ja kasvua. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden tki-toimijoiden, kuten kaupunkien, sitoutuminen yhteistyöhön pitkäjänteisesti.

Rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan koottavalla erityisrahoitusyhtiö ja -instrumenttitoteutuksella täydennetään markkinapuutealoilla yksityisen rahoitus- ja pääomamarkkinan toimintaa. Julkisella vienninrahoituksella turvataan suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet globaaleilla markkinoilla ja edistetään vientiä ja työllisyyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on nostaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä vuoteen 2027 mennessä. Tämän saavuttamiseksi helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia, lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla ja jatketaan työvoimapalvelujen uudistamista. Uudistamalla työelämän lainsäädäntöä muun muassa työllistämisen esteiden purkamisella on keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta.

Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin painopisteinä korkeakoulutetut ja työvoimapula-alat.

Puhdas siirtymä voi luoda Suomeen runsaasti uutta elinkeinoelämää ja työpaikkoja, mutta sen toteuttamiseksi tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Luonnonvaroihin, puhtaaseen siirtymään ja niiden osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Työ- ja elinkeinohallinto edistää kaupunkien kanssa kumppaneina talouden vauhdittamista työllisyyden, innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen keinoin.

Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Puhtaan talouden kasvattamiseksi ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi on edistettävä teollisuuden puhdasta siirtymää ja sitä palvelevia investointeja. Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan hiilinegatiivisuutta tavoitteleva uusi energia- ja ilmastostrategia. Puhtaan siirtymän varmistamiseksi tarvitaan myös investoimista uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiatuotantoon ja uusiin energiaratkaisuihin tki-rahoituksen tuella. Sähköntuotanto moninkertaistetaan, hintavaihteluja hillitään ja toimintavarmuus varmistetaan. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2024:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
arvio
2024
arvio
       
Elinkeinoelämä uudistuu ja kasvaa      
— Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta/BKT (%) > 31,0 > 31,0 > 32,0
— T&k-menot/BKT (%) > 2,90 > 3,1 > 3,2
— Vienti/BKT (%) 45% > 45% > 45%
Työllisyysaste nousee      
— Työttömyysaste (%) 6,8 7,0 6,8
— Työllisyysaste (%) 73,8 74,0 74,2
Ilmastotavoitteet toteutuvat      
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) - > 47 > 47
Ulkomaalaisten työvoiman saatavuus paranee      
— Työperusteiset oleskeluluvat (kpl) 16 081 16 530 18 705
Sukupuolten tasa-arvo

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Maahanmuuttajanaiset nostetaan kotoutumis- ja työllisyystoimien erityiseksi kohderyhmäksi vahvistamaan heidän osallisuuttaan työelämässä ja muussa yhteiskunnassa.

Työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään mm. työllisyyden ja yrittäjyyden toimenpiteiden avulla. Työvoimapalveluiden uudistusten jatkamisella tuetaan työllistymistä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

Eräitä tunnuslukuja sukupuolen mukaan

  2021
Naiset
2021
Miehet
2022
Naiset
2022
Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 43 57 46 54
Työvoimakoulutuksen aloittaneet (%) 50 50 50 50
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 63 37 63 37
— palkkatuettu työ (%) 45 55 47 53
— starttiraha (%) 49 51 52 48
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 61 39 62 39

Uuden ohjelmakauden EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana periaatteena. Sen lisäksi, että tasa-arvoa edistetään kaikissa hankkeissa, voidaan rahoittaa myös hankkeita, joiden pääasiallisena tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeiden tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita ml. sukupuolten tasa-arvo. Kaikissa jäsenmaissa pitää lisäksi seurata tasa-arvoa edistävien hankkeiden rahoitusosuutta yhtenevän luokittelujärjestelmän mukaisesti.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030). Ministeriö raportoi vastuullisuusraportissaan em. SDG-tavoitteista seuraavat: uusituvan energia (SDG7), ihmisarvoinen työ ja kestävä kasvu (SDG8), innovaatiot ja kestävä teollistuminen (SDG9) sekä ilmastonmuutoksen torjunta (SDG13). Ministeriön erityiset kestävän kehityksen painopisteet ovat ilmastokestävään talouteen siirtyminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, ihmisarvoisen työn ja reilujen työmarkkinoiden edistäminen, innovaatioista kestävää kasvua sekä alueiden kehittäminen ja ihmisten osallisuus. Ministeriön eri rahoitusinstrumentit edistävät näiden painopisteiden toteuttamista.

Johdonmukainen energia- ja ilmastostrategia ja -politiikka ovat keskeinen osa kestävää kehitystä. Päästöttömillä ja vähäpäästöisillä investoinneilla rakennetaan pohjaa hiilineutraalille yhteiskunnalle. Ministeriö myös tukee ympäristöä ja hyvinvointia palvelevia innovaatioita sekä edistää uusia ja kansainvälisesti kiinnostavia kestävän kehityksen kiertotalous- ja vähähiilisyysratkaisuja. Pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut edistävät myös kestävää talouskasvua ja kestävää työllisyyttä.

Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan tarkasti huomioon politiikan toteutuksessa. Ministeriö suojaa osaavaa työvoimaa muuttuvilla työmarkkinoilla, edistää työelämän monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä, ehkäisee rekrytointisyrjintää sekä vahvistaa harmaan talouden torjuntaa.

Uudella EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 ohjelmakaudella 30 % Suomen EAKR-rahoituksesta kohdistuu EU:n toimintapoliittiseen tavoitteeseen Vihreämpi ja vähähiilisempi Eurooppa. Lisäksi EAKR-toimenpiteiden rahoituksesta 35 % tulee kohdistua ilmastotoimenpiteisiin, mikä on siten viisi prosenttiyksikköä EU:n minimitasoa kunnianhimoisempi tavoite. Tämän lisäksi kaikki oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) rahoitettavat hankkeet katsotaan komission linjauksen mukaisesti täysimääräisesti ilmastotoimenpiteiksi.

Vuonna 2024 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 14,1 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän noin 309 milj. euroa.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta 11.19.10
Hallituksen esitys uudesta päästökauppalaista 32.01.09

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
32.01 Hallinto    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.01.41 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 2,600 10,500
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 470,482 487,296
32.20.41 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 283,100 14,100
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 146,823 156,823
32.30.40 Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 12,500 -
32.30.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 24,000 -
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 65,000 -
32.30.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 531,946 379,462
32.40.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto 957 682 961 912 975 051 13 139 1
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 436 36 830 37 729 899 2
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 201 180 209 985 216 698 6 713 3
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 270 625 278 769 287 447 8 678 3
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 773 31 641 32 968 1 327 4
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 112 446 102 347 98 926 -3 421 -3
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 096 19 300 20 309 1 009 5
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 10 236 10 961 14 661 3 700 34
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 865 22 760 23 534 774 3
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 659 9 133 10 220 1 087 12
10. Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 37 880 40 500 23 700 -16 800 -41
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 5 022 6 139 6 139 0
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 60 151 62 072 62 072 0
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v) 7 027 4 421 2 793 -1 628 -37
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 6 000 6 950 16 600 9 650 139
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 101 581 97 020 98 777 1 757 2
(50.) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 1 322 1 472 -1 472 -100
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha) 2 232 2 572 2 572 0
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 400 400 400 0
(54.) Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha) 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 17 714 18 590 19 456 866 5
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 37 50 50 0
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 566 568 1 451 637 1 651 919 200 282 14
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 420 4 400 3 400 -1 000 -23
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 309 334 465 488 516 180 50 692 11
41. Energiatuki (arviomääräraha) 30 787 364 090 460 778 96 688 27
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha) 63 272 150 000 150 000 0
(45.) LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 5 532 0
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha) 10 421 25 343 24 750 -593 -2
(47.) Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen (arviomääräraha) 13 200 21 500 -21 500 -100
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 1 616 135 406 309 131 173 725 128
50. EU-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille (siirtomääräraha 3 v) 40 000 40 000 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 121 985 157 160 143 680 -13 480 -9
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) 6 000 8 250 4 000 -4 250 -52
(88.) Pääomasijoitus Ilmastorahasto Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 100 000 -100 000 -100
(89.) Pääomasijoitus Lääkekehityskeskus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 20 000 -20 000 -100
30. Työllisyys ja yrittäjyys 768 680 985 303 996 435 11 132 1
(31.) Ravitsemisyrittäjien tukeminen (siirtomääräraha 2 v) 3 200 0
(32.) Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (siirtomääräraha 2 v) 3 190 0
(33.) Turveyrittäjien avustaminen (siirtomääräraha 2 v) 30 585 -30 585 -100
(34.) Valtion korvaus kunnille työllisyyden edistämisen kuntakokeilun viivästymisestä (kiinteä määräraha) 4 409 0
35. Valtion korvaus kunnille TE -palvelu-uudistuksen muutoskulujen kattamiseen (kiinteä määräraha) 34 000 34 000 0
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 38 420 8 700 9 832 1 132 13
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 5 000 -5 000 -50
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 15 038 25 030 10 200 -14 830 -59
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 6 000 6 300 6 300 0
(45.) Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen (siirtomääräraha 3 v) 8 950 0
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 281 235 220 912 189 176 -31 736 -14
52. Palkkaturva (arviomääräraha) 25 928 33 460 33 460 0
55. Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha) 22 000 58 500 36 500 166
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 358 086 613 316 643 967 30 651 5
(87.) Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle (siirtomääräraha 2 v) 10 000 7 000 -7 000 -100
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha) 4 223 8 000 6 000 -2 000 -25
40. Yritysten erityisrahoitus 444 010 219 264 167 356 -51 908 -24
(41.) Avustus digitaaliseen lentopaikkatoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 2 500 0
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 626 1 200 900 -300 -25
(43.) Yritysten kustannustuki (siirtomääräraha 2 v) 200 000 0
(44.) Tapahtumatakuu (arviomääräraha) 81 0
(45.) Kuljetusyritysten määräaikainen polttoainetuki (siirtomääräraha 2 v) 75 000 0
46. Yöjunarungon vaunukaluston hankinta (arviomääräraha) 490 2 090 1 600 327
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) 36 534 65 071 65 436 365 1
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 77 825 42 400 98 900 56 500 133
(49.) Takautuvasti maksettava sähköhyvitys (arviomääräraha) 0
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
(88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 0
(89.) Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 49 400 110 000 -110 000 -100
(95.) Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha) 2 043 73 -73 -100
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 148 817 294 253 401 229 106 976 36
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 491 7 241 4 851 -2 390 -33
30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä (arviomääräraha) 140 326 287 012 396 378 109 366 38
Yhteensä 2 885 757 3 912 369 4 191 990 279 621 7
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 10 409 10 611 10 241