Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.

Oikeusministeriö ylläpitää ja tukee yhteiskunnallista vakautta vahvistamalla oikeusvaltiota, demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Robusti ja vakaa yhteiskuntarakenne sietää kriisejä paremmin ja kehittää kykyä selviytyä niistä. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja kestävä yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.

Toimintaympäristöä on jo useiden vuosien ajan hallinnut globaalit kriisit ja pyrkimys niiden seurauksien hallintaan, jotka koettelevat yhteiskuntien kriisinsietokykyä ja resilienssiä. Sekä jo pääasiassa ohitettu pandemia, että käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Euroopassa ovat osoittaneet merkittävällä tavalla globaalin keskinäisriippuvuuden sekä haasteet näiden keskinäisriippuvuuksien ja yhteen kietoutuneisuuksien hallitsemisessa. Suomen Natojäsenyydellä, joka toi Suomelle merkittävän turvatakuun, on vaikutuksia turvallisuusympäristöön niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, jonka vaikutuksia ei voida vielä ennakoida. Keskinäisriippuvuuksista johtuen globaalit haasteet eivät rajaudu ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön näkökulmiin, vaan ratkaistavana on yhä useammin jonkin yksittäisen tekijän sijasta laajemman ilmiön kautta rajautuva kysymys tai ongelma, joka edellyttää laaja-alaista ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Varautuminen kriiseihin ja riskeihin edellyttää aina myös taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Murrosteknologiat, tekoäly ja digitalisaatio tuottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta, mutta edellyttävät myös varautumista ja hyvää systeemisten riskien hallintaa. Hybridivaikuttaminen ja siihen varautuminen on tunnistettu. Huolehtiminen oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, samoin kuin kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta on entistäkin tärkeämpää.

Oikeusministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset muutostekijät ovat:

  • — kansainvälinen oikeusvaltiokehitys ja autoritarismin nousu
  • — demokratian ja vaikuttamistapojen muutos
  • — eriarvoistumisen ja yhdenvertaisuuden ristiriitainen kehitys
  • — informaatioympäristön murros
  • — turvallisuus sirpaloituu ja yhteen kietoutuu.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvä hyvä hyvä
Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta hyvä hyvä hyvä
Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle hyvä hyvä hyvä
Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla tyydyttyvä tyydyttävä hyvä
Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät hyvä hyvä hyvä
Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin   hyvä hyvä

Oikeusministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Oikeusministeriö 249 240 260
Oikeusministeriön yhteydessä toimivat viranomaiset 163 165 170
Oikeusrekisterikeskus 172 170 170
Tuomioistuinlaitos 3 416 3 490 3 750
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit 1 189 1 240 1 270
Ulosottolaitos ja konkurssivalvonta 1 153 1 150 1 150
Syyttäjälaitos 586 620 660
Rikosseuraamuslaitos 2 569 2 630 2 890
Yhteensä 9 497 9 705 10 320
Sukupuolten tasa-arvo

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Naisten osuus ulosottovelallisista on n. 39 %. Vuonna 2022 naisten velkasaldo oli keskimäärin n. 19 000 euroa ja miesten n. 32 000 euroa.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 12 % on naisia. Naisvankien turvallisuutta parannetaan edelleen kehittämällä naisvankiloiden ja naisosastojen toimintaa. Naisten kanssa työskentelevän henkilöstön kouluttautumista naiserityiseen toimintatapaan jatketaan. Kehitetään rangaistusta suorittavien naisten tarvitsemia palveluja ja lisätään erityisesti terveys- ja päihdepalveluja.

Kestävä kehitys

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Suomi on yhdenvertainen. Oikeusministeriö on määrittänyt seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet.

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

  • — Kehitämme demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
  • — Tuemme avointa ja yhdenvertaista osallistumista ja hyviä väestösuhteita.
  • — Vähennämme syrjintää, rasismia ja vihapuhetta.
  • — Huolehdimme vaalijärjestelmän toimivuudesta.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto

  • — Turvaamme oikeuslaitoksen toimintakyvyn ja tuomioiden täytäntöönpanon.
  • — Luomme oikeuspolitiikan linjoja.
  • — Kehitämme säädöspolitiikkaa.
  • — Vähennämme rikollisuutta panostamalla korruption, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.
  • — Vahvistamme oikeuksiin pääsyä ja parannamme rikoksen uhrin asemaa.

Lisäksi vähennämme hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta 25.01.50, 25.50.20
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta 25.20.01
Hallituksen esitys laiksi Oikeushallinnon erityisviranomaisista 25.01.03
Hallituksen esitys laiksi Oikeuspalveluvirastosta 25.15.01
Hallituksen esitys vanhemmuuslain, oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista annetun lain, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain ja sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta 28.89.31, 33.03.04

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 146 387 167 763 174 490 6 727 4
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 647 23 449 25 441 1 992 8
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 246 13 218 18 069 4 851 37
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 193 10 179 10 110 -69 -1
20. Erityismenot (arviomääräraha) 12 198 12 013 13 943 1 930 16
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 9 777 24 951 1 735 -23 216 -93
22. Oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 20 120 20 120 0
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 48 619 50 660 51 510 850 2
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 13 796 13 843 14 105 262 2
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 13 911 19 000 19 000 0
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 450 457 7 2
10. Tuomioistuimet 313 999 317 618 353 523 35 905 11
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 071 9 178 9 789 611 7
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 206 11 828 15 320 3 492 30
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 290 722 296 612 328 414 31 802 11
(04.) Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
(50.) Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 0
15. Oikeuspalvelut 166 806 166 092 173 374 7 282 4
01. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 84 426 89 322 92 964 3 642 4
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 82 380 76 770 80 410 3 640 5
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 109 123 109 453 110 012 559 1
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 108 951 109 193 110 012 819 1
(95.) Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha) 172 260 -260 -100
30. Syyttäjät 56 577 57 057 63 201 6 144 11
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 577 57 057 63 201 6 144 11
40. Rangaistusten täytäntöönpano 245 025 250 100 283 742 33 642 13
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 240 325 245 400 279 042 33 642 14
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 4 700 4 700 4 700 0
50. Vaalimenot 14 880 25 336 48 336 23 000 91
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 14 880 25 336 48 336 23 000 91
Yhteensä 1 052 797 1 093 419 1 206 678 113 259 10

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 497 9 705 10 320