Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä luotettavia paikkatietoja.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti turvallisuutta ja huoltovarmuutta uhkaava Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota. Oman vaikutuksensa tuovat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen Suomi ei juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi.

Laadukas ja turvallinen paikkatieto ja sen hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, peruspaikkatietojen ja luonnonvaratiedon käytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa sekä turvaavat omistusta ja kansallista rahoitusjärjestelmää.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häiriönsietokyky paranevat      
— Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)1) (22 000) kasvaa kasvaa
Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle      
— Biotalouden arvonlisäys, mrd. euroa2) (28,0) 29,1 30,3
Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa      
— Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista (%)3) - kasvaa kasvaa
— Työllisyysaste yhteensä3) - kasvaa kasvaa
  — maaseutualueet - kasvaa kasvaa
  — kaupungit - kasvaa kasvaa
Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta      
— Sähköisten palveluiden häiriöttömyys (%) 99,9 99,9 99,9
— Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta (%) -1 10 3

1) Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,824 henkilöä tilaa kohti vuonna 2021). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2022 luku on ennuste.

2) Vuosien 2023—2024 tavoite perustuu Suomen biotalousstrategiassa asetettuun tavoitteeseen: tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän 3 prosentin vuosikasvutaso 4 prosenttiin.

3) Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit. Tiedot koskevat Manner-Suomea. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15—64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Vuodesta 2021 lähtien tietoja ei ole vielä saatavilla.

Sukupuolten tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon.

Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Yhteisen maatalouspolitiikan, maaseudun kehittämisen ja luonnonvaratalouden toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Esimerkiksi nuorten viljelijöiden aloitustuessa seurataan yritystoiminnan aloittaneiden sukupuolijakaumaa. Erityisesti useissa paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien ja työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leader-toiminnassa esimerkiksi seurataan päättävän elimen eli hallituksen sukupuolijakaumaa.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa, vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin 35 milj. euroa. Ympäristökorvauksiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kohdennetaan 275,9 milj. euroa, ekojärjestelmätukeen (aiemmin viherryttämistuki) 86 milj. euroa ja ravinnekierrätyksen edistämiseen biokaasutuotannolla 5 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 6 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan mm. kansallista biotalousstrategiaa, kansallista metsästrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 13 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 7,6 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 38 milj. euroa.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta 30.40.44 ja 30.40.45
Hallituksen esitys metsityksen (määräaikaisesta) tukemisesta 30.40.47

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 127,0 117,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukilainavaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 224,3 157,21)
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 1 115,0 20,01)
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 54,5 15,0
30.40.47 Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 8,2 -1)

1) Lisäksi voidaan käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyttä valtuutta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 152 472 140 530 143 673 3 143 2
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 148 23 744 24 862 1 118 5
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 82 189 79 752 81 777 2 025 3
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 943 1 943 1 943 0
(23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 33 012 30 652 30 652 0
66. Kansainvälinen toiminta (arviomääräraha) 4 180 4 439 4 439 0
10. Maaseudun kehittäminen 503 748 444 722 484 171 39 449 9
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 94 245 139 500 114 300 -25 200 -18
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 14 551 15 000 40 000 25 000 167
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 28 500 21 800 15 100 -6 700 -31
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 85 400 74 000 74 000 0
(44.) Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 14 730 0
50. Valtionavustus maatalouden neuvontapalveluihin ja eräisiin muihin kehittämistoimiin (siirtomääräraha 3 v) 5 566 5 616 4 356 -1 260 -22
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 843 2 143 2 569 426 20
54. Hevostalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 39 892 39 192 39 192 0
55. Valtionavustus 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 4 105 4 155 3 305 -850 -20
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 300 4 300 3 000 -1 300 -30
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 212 616 139 016 188 349 49 333 35
20. Maa- ja elintarviketalous 2 011 586 1 794 465 1 765 601 -28 864 -2
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 85 007 78 958 74 343 -4 615 -6
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 10 606 7 929 5 868 -2 061 -26
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 352 200 350 000 350 000 0
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 507 500 520 600 522 400 1 800 0
(42.) Turvepeltojen ilmastotoimet (siirtomääräraha 3 v) 30 000 -30 000 -100
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 352 996 286 560 286 816 256 0
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 637 394 495 884 496 815 931 0
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 030 11 030 11 005 -25 0
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 255 2 637 6 587 3 950 150
49. Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v) 4 000 5 000 1 000 25
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 400 400 400 0
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 43 700 0
62. Eräät valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 6 497 6 467 6 367 -100 -2
40. Luonnonvaratalous 230 124 228 637 181 990 -46 647 -20
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 3 100 2 800 3 000 200 7
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 14 511 15 847 14 189 -1 658 -10
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 31 977 14 966 4 204 -10 762 -72
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 11 136 8 736 4 636 -4 100 -47
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 1 857 1 632 1 541 -91 -6
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 4 760 4 760 3 590 -1 170 -25
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 9 550 8 850 8 850 0
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 36 900 47 497 38 377 -9 120 -19
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 527 17 500 8 027 -9 473 -54
46. Valtionavustus Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 43 835 45 069 43 025 -2 044 -5
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) 6 060 5 400 3 490 -1 910 -35
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 14 498 13 059 12 908 -151 -1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 975 10 975 9 739 -1 236 -11
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 1 132 1 132 1 132 0
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 31 307 30 414 25 282 -5 132 -17
64. Metsähallitus 8 656 8 610 7 344 -1 266 -15
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 8 656 8 610 7 344 -1 266 -15
70. Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen 48 610 48 184 53 017 4 833 10
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 310 46 184 51 017 4 833 10
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 3 300 2 000 2 000 0
Yhteensä 2 955 195 2 665 148 2 635 796 -29 352 -1
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 4 685 4 477 4 452