Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Naton toiminnassa on korostunut 5 artiklan mukainen yhteinen puolustus, ja Nato on vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan itäisissä jäsenmaissa.

Suomen arktisten lähialueiden ja Itämeren sotilasstrateginen merkitys on kasvanut. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen varaudutaan ylläpitämällä ja kehittämällä omaa vahvaa puolustuskykyä ja yhdessä liittolaismaiden kanssa. Suomi osallistuu Naton operatiiviseen suunnitteluun ja Suomen alue on otettu huomioon Naton operatiivisessa suunnittelussa. Vastaavasti Suomi varautuu tukemaan muita liittolaisia mahdollisen yhteisen puolustuksen tilanteessa.

Toimintaympäristön muutos edellyttää kykyä toimia, ennaltaehkäistä ja puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön seurantakyvyn, alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen sekä valmiuden ylläpidon merkitys korostuu. Puolustuksen kehittämisessä on varauduttava myös Ukrainassa käynnissä olevan sodan kaltaiseen laajaan, pitkäkestoiseen ja moniulotteiseen kriisiin.

Suomen sotilaallinen puolustaminen ja kokonaisturvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Kansallinen varautuminen muodostaa perustan toiminnan, kriittisen infrastruktuurin ja materiaalisen valmiuden turvaamiselle ja hankinnoille kriisitilanteessa. Tulevina vuosina korostuvat sekä sotilaallinen että kattavampi yhteiskunnallinen varautuminen laaja-alaiseen vaikuttamiseen, jota kehittyvä teknologia osaltaan mahdollistaa ja vauhdittaa. Toimintaympäristössä korostuvat ennakointi, tiedonvaihto ja eri hallinnonalojen valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa sekä kansallisesti että yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Naton jäsenmaana Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä kaikissa olosuhteissa sekä varautuu tukemaan muita Nato-jäsenmaita velvollisuuksiensa mukaisesti.

Suomen puolustus perustuu vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana liittouman yhteistä puolustusta ja pelotetta. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton puolustuksen suunnitteluun ja yhteisen pelotteen toimeenpanoon.

Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Puolustusmenot sitoudutaan pitämään Naton tavoitteen mukaisella vähintään kahden prosentin tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Puolustusyhteistyöllä vahvistetaan Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen varaudutaan yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti.

Puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu jatkamaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea.

Osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta Suomi puolustaa aluettaan ja kansalaisiaan kokonaismaanpuolustuksen periaatteiden mukaisesti kaikkia yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen. Puolustusta ylläpidetään ja kehitetään hallitusohjelman ja puolustusselontekojen mukaisesti vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita toteutetaan lain Pohjois-Atlantin sopimuksesta (442/2023) sekä lain Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdystä sopimuksesta (443/2023) mukaisesti.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka hyvä hyvä hyvä
— toimintaedellytykset puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle      
— puolustuksen integraatio osaksi Naton yhteistä puolustusta      
Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky ja kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan hyvä hyvä hyvä
— ennakkovaroituksen mahdollistava tilannekuva toimintaympäristöstä      
— kyky valvoa alueellista koskemattomuutta sekä ehkäistä ennalta ja tarvittaessa torjua alueloukkaukset      
— valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella      
— kyky muodostaa painopiste tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä      
— valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen      
— osallistuminen kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, ml. harjoitustoiminta ja materiaaliyhteistyö, sisällöllisesti merkittävällä tavalla      
Turvallinen yhteiskunta sekä varautuminen laaja-alaisen vaikuttamisen torjuntaan hyvä hyvä hyvä
— kokonaisturvallisuutta yhteensovittaminen ja varautuminen monipuolistuviin uhkiin      
— valmius tukea muita viranomaisia      
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen hyvä hyvä hyvä
— sotilaallisen kriisinhallinnan toteuttaminen osana ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa      
— toteutetut kriisinhallintatehtävät      
— valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin      

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan kansallisesti hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arviointi perustuu kokonaisarvioon hallitusohjelman ja valtioneuvoston selontekojen linjausten ja tavoitteiden toteutumisesta puolustuksen valmiuden ja suorituskyvyn kehittämisessä sekä toimintaedellytysten parantamisessa. Naton jäsenmaan suoriutumista liittokunnan sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä arvioidaan säännöllisesti liittokunnan puolustussuunnitteluprosessissa (NATO Defence Planning Process, NDPP).

Sukupuolten tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö ja yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opiskelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan.

Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään jatkossakin eri toimenpitein. Vuoden 2023 loppuun asti jatkuvan yhteismajoituskokeilun tavoitteena on kerätä tutkittua tietoa yhteismajoituksen vaikutuksista palveluksessa olevien toimintakykyyn, ryhmäkiinteyteen, palveluksen sujuvuuteen, tiedonkulkuun, koulutustuloksiin ja tilojen käyttöön. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Kokeilun jatkamisen tarkoituksena on mahdollistaa kriittisten kokemusten tarkempi kartoittaminen. Varusmiesten palautekyselyitä uudistetaan Pääesikunnan valmistelussa olevilla uusilla jaksopalautteilla. Jaksopalautteissa saatuihin havaintoihin epäasiallisesta käyttäytymisestä ja kohtelusta pystytään reagoimaan nykyistä paremmin. Uudet palautekyselyt on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024.

Puolustushallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa kuvataan toimet, joilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti edistetään ja epäkohtiin puututaan. Asevelvollisten koulutuksessa pyritään enenevissä määrin huomioimaan tasa-arvo ja muu monimuotoisuus. Yhdenvertainen ja myönteinen palveluskokemus on keskeistä kaikkialla Puolustusvoimissa. Suunnitelmissa huomioidaan myös valtioneuvoston rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden edistämisen toimintaohjelma (Oikeusministeriön julkaisuja 2021:34).

Puolustushallinto osallistuu neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laadintaan. Valmistelussa huomioidaan erityisesti nykyisestä toimintaohjelmasta laadittavan loppuarviointiraportin huomiot. Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja koulutukseen. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 % ja että sukupuolineuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään.

Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien sukupuolinäkökulmaan liittyviä tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan ulkoministeriön johdolla vuosille 2023—2027 laadittavan Suomen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman mukaisesti.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä vähenee noin 250 henkilötyövuodella vuoteen 2023 verrattuna aiheutuen pääasiallisesti toimintaympäristön muutoksen johdosta palkatun lisähenkilöstön määräaikaisten tehtävien päättymisestä.

Vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvaa Puolustusvoimien pysyvää henkilöstölisäystä vuonna 2024 on 125 henkilötyövuotta. Monitoimihävittäjien hankinnan määräaikaisen lisähenkilöstön määrän arvioidaan kasvavan 30 henkilötyövuodella vuonna 2024.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriön hallinnonala jatkaa YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) edistämistä painopisteinä vakaus ja turvallisuus, henkilöstön ja koulutettavien hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ympäristövastuullisuus, energia- ja ilmastovastuullinen toiminta sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouden tukeminen:

  • — Osallistutaan sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja koulutetaan henkilöitä sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin tavoitteena kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean loppuraportin suosituksen mukaisesti vahvistaa osallistumista pitäen vuoden 2020 osallistumistasoa noin 400 sotilasta vähimmäislähtökohtana.
  • — Jatketaan ympäristöstrategian toimeenpanoa sekä panostetaan ympäristöriskien hallintaan ja haittojen ennaltaehkäisyyn 4 milj. euroa.
  • — Jatketaan Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman 2022—2025 toimeenpanoa valtioneuvoston hiilineutraaliustavoitteen tukemiseksi.
  • — Edistetään puolustushallinnon systemaattisempaa kytkeytymistä kestävän kehityksen tavoitteisiin kehittämällä edelleen puolustushallinnon vastuullisuusraportointia.

Puolustushallinto tukee hallitusohjelman hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista (Hiilineutraali Suomi 2035) puolustuskyvystä tinkimättä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan ja yhteiskunnan energiamurroksesta aiheutuviin muutoksiin valmistaudutaan Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman mukaisesti. Puolustushallinnon tavoitteena on hiilineutraalius kiinteistöenergian kulutuksen aiheuttamissa päästöissä sekä päästöjen vähentäminen maa- ja meriliikenteessä ja sotilasilmailussa pitkällä aikavälillä. Puolustushallinnon yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma on julkaistu 5.4.2023. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet sisällytetään Puolustusvoimien suunnitteluprosesseihin ja toteutussuunnitelmiin.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 127,3 146,0
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 558,9 116,9
27.30.20 Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 20,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 408 617 968 575 771 058 -197 517 -20
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 586 17 461 18 331 870 5
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 875 2 875 2 875 0
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 359 156 923 794 727 285 -196 509 -21
66. Jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 30 000 24 445 22 567 -1 878 -8
10. Sotilaallinen maanpuolustus 3 779 107 5 112 775 5 355 878 243 103 5
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 152 420 2 118 298 2 355 165 236 867 11
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) 1 289 500 1 580 565 1 506 506 -74 059 -5
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v) 330 028 1 405 697 1 486 192 80 495 6
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 7 159 8 215 8 015 -200 -2
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 67 176 63 998 66 120 2 122 3
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 67 178 63 988 66 110 2 122 3
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -2 10 10 0
Yhteensä 4 254 900 6 145 348 6 193 056 47 708 1
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 699 13 241 12 989