Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Turvallisuusympäristön perustavanlaatuinen muutos näkyy monin tavoin myös sisäisen turvallisuuden hallinnonalalla. Kyberympäristön uhkataso on noussut ja kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet. Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä Venäjän hyökkäyssodan sekä Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä. Muutoksiin vastatakseen sisäministeriö on käynnistänyt useita selvitys- ja kehittämishankkeita liittyen kyberturvallisuuden edistämiseen, varautumisen ja valmiuden parantamiseen sekä kriittisen infrastruktuurin ja väestön suojaamiseen. Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta.

Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta rajatilanne on säilynyt suhteellisen rauhallisena ja vakaana. Merkkejä luvattoman tai rikollisen toiminnan lisääntymisestä raja-alueilla tai rajanylityspaikoilla on kuitenkin nähtävissä. Rajavartiolaitos on lisännyt tilanteen mukaisesti rajojen valvontaa ja osoittanut siihen lisähenkilöstöä sisäisin toimenpitein. Euroopan ulkorajoilla laiton maahantulo on kasvussa. Laajamittaisen maahantulon riski on noussut Suomessa ja siirtolaisuutta käytetään yhä enemmän hybridivaikuttamisen välineenä. Koronapandemian myötä hyvinvointivelka ja erityisesti nuorten pahoinvointi on kasvanut.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt ihmisten huolia entisestään ja osalla on myös toimeentulovaikeuksia inflaation ja energiaepävarmuuden takia. Tällä kehityksellä voi olla vaikutusta perheiden hyvinvoinnin kautta myös sisäiseen turvallisuuteen keskipitkällä aikavälillä. Väestön luottamus viranomaisiin ja turvallisuuden tunne ovat kuitenkin pysyneet korkealla tasolla. Positiivisena asiana voidaan pitää myös sitä, että ihmiset ovat viime aikoina kiinnostuneet aiempaa enemmän omatoimisesta varautumisesta ja muun muassa kotivaran hankkimisesta. Rikollisuuskehityksessä korostuu väkivallan, ampuma-aseiden sekä huumausaineiden lisääntyminen sekä kokonaan tai osin tietoverkossa toteutetun ja rajat ylittävän rikollisuuden kasvaminen, koveneminen ja monimuotoistuminen. Alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu ja katujengit ovat kasvavaa huolta aiheuttavia ilmiöitä, joiden taustalla on usein yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunnetta, ulkopuolisuutta ja ongelmia koulussa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma/arvio
2023
arvio
20241)
       
Turvallisuuden tunne on korkea kaikissa väestöryhmissä 4 4 Tavoitetasoa ei aseteta
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa 4 4 Tavoitetasoa ei aseteta
Kansallisen turvallisuuden uhat sekä vakavat häiriöt torjutaan 4 4 Tavoitetasoa ei aseteta
Maahanmuutolla rakennetaan kestävää Suomea 4 4 Tavoitetasoa ei aseteta

1) Sisäministeriön uusi konsernistrategia valmistuu syksyllä 2023. Tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle valmistellaan samassa yhteydessä.

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2022
toteutuma1)
2023
arvio
2024
tavoite
       
Sisäministeriö 231 235 237
Kriisinhallintakeskus 29 30 30
Poliisitoimi 10 299 10 372 10 402
Suojelupoliisi 511 535 555
Rajavartiolaitos 2 890 2 907 3 000
Pelastusopisto 127 127 127
Hätäkeskuslaitos 588 615 630
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 1 190 1 283 1 410
Yhteensä 15 865 16 104 16 391

1) Lähde: Tutkihallintoa.fi

Sukupuolten tasa-arvo

Sisäministeriö on toimenpidesitoumuksessaan kestävän kehityksen edistämiseksi sitoutunut vähentämään uudelleenuhriutumista rikoksissa ja onnettomuuksissa sekä uusintarikollisuutta. Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, vaan pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä liittyy ennen kaikkea naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä toisaalta (nuorten) miesten väkivaltakokemuksiin ja yliedustukseen onnettomuuksien uhreina. Myös onnettomuusriskit kasautuvat tietyille väestöryhmille, kuten miehille.

Tavoitteena on, että rikoksentekijän ja rikoksen tai onnettomuuden uhrin palvelutarve arvioidaan ja tarvittaessa hänet ohjataan ongelman juurisyyhyn vastaavan palvelun piiriin. Tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, kuten seksuaalirikosten, lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan ja niiden haittojen vähentämiseen.

Lähestymiskiellon tehostaminen lisää erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrien turvallisuutta. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi viranomaisten osaamista vahvistetaan sekä huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Hallitus kohdentaa väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle sekä pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lisäksi toimeenpannaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa ja lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa. Sukupuolivaikutukset otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman mukaisesti.

Pelastustoimella on yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelma, jossa on tavoitteena mm. eritaustaisten ihmisten kannustaminen hakeutumaan pelastustoimen opintoihin sekä sukupuolten tasa-arvon huomioiminen pelastustoimen viestinnässä. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on tasapainottaa sotilasvirkojen sukupuolijakaumaa lisäämällä naisten määrää. Tähän liittyvä tavoite on, että raja- ja merivartijoissa naisten osuus on tulevaisuudessa vähintään 10 %. Naisten osuus on nyt n. 8 %. Kriisinhallintakeskus on sitoutunut edistämään toimillaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) Suomen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa.

Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 50 % kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia. Lisäksi Kriisinhallintakeskus johtaa yhdessä Espanjan kanssa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden vahvistamiseen liittyvää siviilikompaktiklusteria, jonka tavoitteena on edistää naisten määrän lisäämistä sekä edesauttaa tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman työkulttuurin kehittämistä operaatioissa.

Kestävä kehitys

Sisäministeriön kestävän kehityksen sitoumuksessa tähdätään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Uudistetaan hallinnonalan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisuus. Ylläpidetään jatkuvaa tilannekuvaa ja arviota hallinnonalan päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista.

Päästöjen rinnalla huomioidaan toiminnan muut vaikutukset vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Lisäksi sitoumuksella tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentämiseen. Vuonna 2024 jatketaan hallinnonalan kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden toteuttamista tulossopimuksissa määritellyin tavoin. Hallinnonalan virastot ovat tehneet myös omia toimenpidesitoumuksiaan, jotka täydentävät, ja joiden tavoitteita toimeenpannaan hallinnonalan yhteisen sitoumuksen lisäksi.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto 235 844 310 993 345 900 34 907 11
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 022 17 518 19 190 1 672 10
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 322 2 320 2 434 114 5
(20.) Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 0
21. Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 562 1 342 1 432 90 7
(24.) EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 34 000 0
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 5 500 5 500 5 500 0
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v) 35 150 42 828 9 713 -33 115 -77
27. EU:n pelastuspalvelumekanismi CBRN-varastointi (siirtomääräraha 2 v) 59 845 114 851 55 006 92
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 137 954 180 200 191 500 11 300 6
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 580 480 280 -200 -42
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 753 960 1 000 40 4
(87.) Osakehankinnat (kiinteä määräraha) 1 0
10. Poliisitoimi 885 215 923 596 1 011 184 87 588 9
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 828 938 863 666 936 764 73 098 8
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 819 45 412 66 752 21 340 47
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 2 608 7 668 7 668 0
(21.) KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 6 850 6 850 -6 850 -100
20. Rajavartiolaitos 313 516 630 044 511 149 -118 895 -19
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 302 516 305 044 332 149 27 105 9
70. Rajavartiolaitoksen investoinnit (siirtomääräraha 5 v) 11 000 325 000 179 000 -146 000 -45
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 97 479 100 961 100 878 -83 0
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 236 4 507 4 613 106 2
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 69 367 70 428 75 557 5 129 7
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 026 17 708 -318 -2
20. Erityismenot (arviomääräraha) 3 876 8 000 3 000 -5 000 -62
40. Maahanmuutto 416 536 525 493 511 541 -13 952 -3
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 75 786 64 865 101 327 36 462 56
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 272 307 371 152 320 570 -50 582 -14
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) 2 318 2 318 2 318 0
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 66 125 87 158 87 326 168 0
Yhteensä 1 948 590 2 491 087 2 480 652 -10 435 0
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 15 865 16 104 16 391