Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              88. Osakehankinnat
         10. Liikenneverkko
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

30. (29.69) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyöPDF-versio

Selvitysosa:Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800:ssa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Näistä rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi muiden lukujen määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on

  • lisätä työikäisen väestön mahdollisuuksia osallistua osaamistasoa ylläpitävään ja kohottavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi,
  • huolehtia riittävän omaehtoisen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistamiseksi,
  • parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi sekä
  • kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla.

Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään siten, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Osaamistason ylläpitämiseen ja koulutustason kohottamiseen tähtäävä koulutus. Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä lisätään ja opitun tunnustamista ja hyväksilukemista tehostetaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kaikilla koulutustasoilla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen aikuiskoulutustarjonnan tavoitteena on, että ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen aloittaa yhteensä 16 000 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhteensä 48 000 aikuista vuonna 2007. Tavoitteena on, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen tai niiden osien määrä kasvaa nykytasosta 5 % vuoteen 2009 mennessä. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa (Noste) laajennetaan siten, että 10 000 vuotuisen aloittajan tavoite saavutetaan vuonna 2007 ja lisäksi valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu 15 000 vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevaa aikuista. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta lisätään asteittain niin, että koulutuksen aloittaa 1 700 opiskelijaa vuonna 2007. Yliopistotasoista aikuiskoulutusta kehitetään luomalla avoimen yliopiston kautta toimivat väylät tutkinto-opiskeluun, monipuolistamalla aikaisemman osaamisen hyväksilukevaa tutkintokoulutusta sekä uudistamalla täydennyskoulutuksen rakenteita ja rahoituspohjaa.

Tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta ylläpitävä ja vahvistava koulutus.Vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä vahvistetaan. Vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määritellyille painopistealueille sekä aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille vuosina 2005—2008. Aikuislukion aineopiskelun tarjontaa suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden tarpeisiin. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestelyjä ja tarjontaa monipuolistetaan siten, että avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetaan 37 000 opintopistettä vuonna 2007 ja tarjonnan pääosa suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Neuvontajärjestöjen toimintaa tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa.

Aikuisopiskelun edellytysten parantaminen. Vakaiden toimintaedellytysten turvaamiseksi ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa vahvistetaan. Aikuisopetushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja koulutustason kohottamista tuetaan kohdennetuilla koulutus- ja kehittämisohjelmilla. Valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta suunnataan erityisesti verkkopedagogiikkaan, erityisopetukseen ja työssäoppimiseen. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään ja aikuisopiskelijoiden neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään oppilaitoksissa ja verkon välityksellä. Aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluja ja ohjausta tehostetaan pitäen tavoitteena, että kaikissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tarjotaan aikuisopiskeluun soveltuvia ohjauspalveluja ja että koko koulutustarjonnan kattavat asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ovat käytettävissä vuodesta 2008 alkaen.

Koulutuksen saavutettavuutta ja aikuiskoulutuksen järjestäjien yhteistyötä kehitetään alueellisten toimenpideohjelmien pohjalta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa käynnistetään valtionavustuksina rahoitettava opintosetelin sovellus erityistä tukea tarvitsevien osallistujaryhmien opintomaksujen alentamiseksi tai kokonaan poistamiseksi.

Aikuiskoulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja ohjauksen kehittäminen.Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla. Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa arvioinnit ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston toimintaedellytyksistä ja palvelukyvystä.

Tavoite- ja tulosohjausta, järjestämislupia, rahoitusperusteita ja informaatio-ohjausta kehitetään siten, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella, seurata ja suunnata tarpeita vastaavasti valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa
Koulutusmuoto 2004
toteutuma
2005
arvio
2007
arvio
       
Aikuislukio1)      
tutkinto-opiskelijat 9 500 8 500 8 000
aineopiskelijat 14 600 13 800 15 000
Ammatillinen peruskoulutus      
näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat 14 500 14 500 14 500
oppisopimuskoulutusopiskelijat 17 500 17 600 18 000
suoritetut tutkinnot 11 500 12 200 12 500
Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus      
opiskelijamäärä 53 500 53 500 54 500
suoritetut tutkinnot 13 000 14 000 15 000
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus      
amk-tutkinto, opiskelijat 14 990 14 900 15 000
ylempi amk-tutkinto, opiskelijat 600 1 050 1 200
avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat 10 703 9 913 11 000
suoritetut amk-tutkinnot 4 270 4 300 4 400
suoritetut ylemmät amk-tutkinnot 60 150 240
Yliopistojen aikuiskoulutus      
täydennyskoulutus, opiskelijat 95 210 95 000 95 000
avoin yliopisto, opiskelijat 88 700 89 000 89 000
Vapaan sivistystyön oppilaitokset      
kansalaisopistot, opiskelijat 621 923 630 000 630 000
kansanopistot, opiskelijat 111 783 112 000 112 000
kesäyliopistot, opiskelijat 35 419 36 000 36 000
opintokeskukset, opiskelijat 192 187 193 000 192 000
liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 79 258 80 000 80 000

1) Aikuislukioiden tiedot kuvaavat kaikkien lukioiden yli 18-vuotiaita opiskelijoita.

Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla (euroa)
    2006
talousarvio
2007
esitys
       
29.10 Yleissivistävä koulutus    
  30. Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  lukion aikuisopiskelijat (arvio) 13 272 000 13 016 000
29.20 Ammatillinen koulutus 1)    
  21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot    
  ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 600 000 600 000
  30. Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) 46 492 000 53 813 000
  31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen    
  oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus (arvio) 2) 22 809 000 26 164 000
  oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 63 984 000 64 786 000
29.30 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 331 056 000 340 196 000
29.40 Ammattikorkeakouluopetus    
  30. Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus (arvio) 44 426 000 45 179 000
  erikoistumisopinnot ja ylempi amk-tutkinto (arvio) 11 444 000 11 629 000
  avoin ammattikorkeakouluopetus (arvio) 3 200 000 3 200 000
29.50 Yliopisto-opetus ja -tutkimus 3)    
  21. Yliopistojen toimintamenot    
  avoin yliopisto-opetus 13 000 000 13 000 000
  täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) 410 000 415 000
  22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot    
  täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö 2 650 000 2 500 000
29.90 Liikuntatoimi    
  50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat    
  liikunnan koulutuskeskukset 12 493 000 13 449 000
  52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 1 308 000 1 332 000
Yhteensä 567 144 000 589 279 000

1) Taulukko ei sisällä ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelman mukaan opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita on noin 9 500 vuonna 2007 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 37 milj. euroa vuonna 2007.

2) Luvussa on otettu huomioon vain ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen yli 25 vuotiaina aloittaneet (noin 68 % opiskelijoista).

3) Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli noin 40 000 vuonna 2005 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 151 milj. euroa vuonna 2007.

21. (29.69.21) Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 412 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.

Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 12 000 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 2007. Toiminnasta arvioidaan toteutettavan yli puolet Heinolan ja Tampereen toimipisteiden ulkopuolella noin 90 eri paikkakunnalla.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)      
  2005
toteutuma
2006
varsinainen talousarvio
2007
esitys
       
Bruttomenot 5 805 4 953 4 953
Bruttotulot 5 392 4 541 4 541
Nettomenot 412 412 412
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2005
toteutuma
2006
varsinainen
talousarvio
2007
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 043 6 200 6 200
       
Maksullisen toiminnan kustannukset 6 448 6 610 6 610
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -405 -410 -410
       
Kustannusvastaavuus,  % 94 94 94
       
Hintatuki 412 412 412
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 7 2 2


2007 talousarvio 412 000
2006 talousarvio 412 000
2005 tilinpäätös 412 000

22. (29.69.22) Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 14 004 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen,

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen,

3) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
1. Koulutuspoliittisesti merkittävien alueiden koulutus  
Verkkopedagogiikka, media- ja tiedekasvatus 1 700 000
Oppimisen perusteet sekä aine- ja aihekohtaiset taidot 1 750 000
Yrittäjyyskasvatuksen ja oppilaitosten työelämäyhteistyön kehittäminen 700 000
Opintojen ohjaus ja tukipalvelujen kehittäminen 700 000
Erityisopetuksen kehittäminen 800 000
Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen 1 000 000
Monikielinen ja -kulttuurinen opetus kouluissa ja oppilaitoksissa 500 000
Oppilaitosjohdon koulutus ja työyhteisöjen kehittäminen 850 000
Kouluhyvinvoinnin, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen 744 000
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetus- ja muun henkilöstön lisäkoulutusohjelmat 1 685 000
Opetusministeriön käytettäväksi 500 000
Yhteensä 10 929 000
   
2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano  
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 682 000
Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 235 000
Virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen 65 000
Yhteensä 1 982 000
   
3. Lähialueyhteistyö ja erityisryhmien koulutus  
Lähialueyhteistyö ja muu Venäjä-yhteistyö 538 000
Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 336 000
Romanien aikuiskoulutus ja sen kehittäminen 219 000
Yhteensä 1 093 000
   
Kaikki yhteensä 14 004 000

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 000 henkilöä vuonna 2007. Koulutusta tarjotaan perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstölle yllä mainituilla painopistealoilla. Opettaja-tv -hanketta toteutetaan yhdessä yleisradion kanssa.

Määrärahasta on kohdennettu 809 000 euroa kouluhyvinvoinnin, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen ja virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittämiseen.


2007 talousarvio 14 004 000
2006 talousarvio 14 004 000
2005 tilinpäätös 14 404 000

25. (29.69.25) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 927 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyviin ja muihin aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeisiin,

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen,

3) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 120 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimeenpanoon.


2007 talousarvio 2 927 000
2006 talousarvio 2 927 000
2005 tilinpäätös 2 927 000

30. (29.69.30) Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 79 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen,

2) enintään 2 150 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin erityisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 2 049 500. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 77 410 000
Valtionavustukset (enintään) 2 150 000
Yhteensä 79 560 000

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on keskimäärin 66 euroa opetustuntia kohden.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet ja laatupalkinto, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, terveyttä edistäviin opintoihin, tietoyhteiskunnan perusvalmiuksiin, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppisten avustusten rahoitukseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (1,9 %) 1 462


2007 talousarvio 79 560 000
2006 talousarvio 78 100 000
2005 tilinpäätös 76 394 337

31. (29.69.31) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 116 477 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen,

2) enintään 70 000 euroa ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin,

3) enintään 7 753 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 15 700. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2007 noin 15 000 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 25 000. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2009 mennessä.

  Määrärahan arvioitu käyttö
     
1. Valtionosuus käyttökustannuksiin 108 654 000
2. Valtionavustus toimitiloista aiheutuviin kustannuksiin (enintään) 70 000
3. Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 7 753 000
  Yhteensä 116 477 000

Valtionosuuden laskennassa pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 8 485 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin 8 600 euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv). Noin 90 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset(1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (1,9 %) 2 041
Toiminnan laajuuden muutos 1 713
Yhteensä 3 754


2007 talousarvio 116 477 000
2006 talousarvio 112 790 000
2005 tilinpäätös 109 144 845

34. (29.69.34) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamisohjelman toteuttamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtionavustuksilla rahoitetaan enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden, pääasiassa työssä olevien 30—59-vuotiaiden aikuisten

1) ammatilliseen tutkintoon ja tietokoneen ajokortin suorittamiseen valmistavaa koulutusta, tutkintotilaisuuksia ja opiskelun tukitoimia,

2) opiskelun tukitoimia valtionosuusrahoitteisessa ammatilliseen tutkintoon valmistavassa sekä perusopetuksen oppimäärän ja keskeytyneiden lukio-opintojen loppuunsaattamiseen tähtäävässä koulutuksessa, sekä

3) opintoihin hakeutumista edistäviä toimia.

Ammatilliseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen myönnettävän avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena.

Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Myös osa momenttien 29.10.30, 29.20.30, 29.20.31, 29.30.31 ja 34.06.51 määrärahoista suunnataan aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (Noste) tavoitteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että vuonna 2007 valtionavustuksin rahoitetussa Noste-koulutuksessa aloittaa 10 500 henkilöä, joista ammatillisen tutkinnon aloittavia on 7 100 henkilöä ja tietokoneen ajokortin aloittavia 3 400 henkilöä. Lisäksi valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu noin 15 000 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista.


2007 talousarvio 35 000 000
2006 talousarvio 30 000 000
2005 tilinpäätös 28 000 000

50. (29.69.50) Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 47 185 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen,

2) enintään 1 831 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin erityisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 294 530, joista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 45 354 000
Valtionavustukset (enintään) 1 831 000
Yhteensä 47 185 000

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on keskimäärin 266 euroa opiskelijaviikkoa kohden. Perustetaan uusi kansanopisto 1.8.2007 alkaen.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppiseen rahoitukseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon(1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (1,9 %) 852
Kustannustenjaon tarkistuksen kolmas erä -496
Yhteensä 356


2007 talousarvio 47 185 000
2006 lisätalousarvio 1 239 000
2006 talousarvio 46 847 000
2005 tilinpäätös 45 593 228

51. (29.69.51) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 991 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 350 830.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon(1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (1,9 %) 349
Ammattihelikopterilentäjien ja lennonohjaajien koulutuksen laajentuminen 200
Muun toiminnan laajuuden muutos -713
Yhteensä -164

Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 51 euroa opetustuntia kohti.


2007 talousarvio 17 991 000
2006 talousarvio 18 169 000
2005 tilinpäätös 15 775 558

52. (29.69.52) Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Valtuudet:

1) Vuonna 2007 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 800 000 euroa.

2) Vuonna 2007 saadaan edellisen lisäksi määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2008 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2007 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Vuonna 2007 myönnettävät valtionavustukset 566 000
Ennen vuotta 2007 myönnetyt valtionavustukset 434 000
Yhteensä 1 000 000

Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 140 opiskelijalle.

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 334 000 euroa vuonna 2008.


2007 talousarvio 1 000 000
2006 talousarvio 2 000 000
2005 tilinpäätös 2 000 000

53. (29.69.53) Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 9 328 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinno-organisationer i Samarbete NYTKIS ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 2 388 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 751 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön ja kansalaisvaikuttamista koskevaan toimintaan 3 000 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 791 000
Järjestöjen suomen kieltä ja kulttuuria koskevaan yhteistyöhön sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön 100 000
Naisjärjestöjen Keskusliiton toimintaan 109 000
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinno-organisationer i Samarbete NYTKIS ry:n toimintaan 84 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 105 000
Yhteensä 9 328 000


2007 talousarvio 9 328 000
2006 talousarvio 9 358 000
2005 tilinpäätös 7 179 000

55. (29.69.55) Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 552 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen, sekä

2) enintään 273 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 172 940. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opintokerhotunteja on enintään 255 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Valtionosuus opintokerhotoimintaan 1 020 000
Valtionosuus muuhun opintotoimintaan 10 259 000
Valtionavustukset (enintään) 273 000
Yhteensä 11 552 000

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan on noin 91 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on 4 euroa.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, tietoyhteiskunnan perusvalmiuksiin, terveyttä edistäviin opintoihin sekä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppisten avustusten rahoitukseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon(1 000 euroa)
   
Toiminnan laajuuden muutos -563
Kustannustason muutos (1,9  %) 217
Kustannustenjaon tarkistuksen kolmas erä -37
Yhteensä -383


2007 talousarvio 11 552 000
2006 talousarvio 11 938 000
2005 tilinpäätös 13 161 173

56. (29.69.56) Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 393 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen,

2) enintään 386 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 52 980. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 4 007 000
Valtionavustukset (enintään) 386 000
Yhteensä 4 393 000

Valtionosuuden laskennallisena perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 133 euroa.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin, avoimen yliopiston opintoihin valmentavaan koulutukseen ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppiseen rahoitukseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset(1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (1,9 %) 82
Toiminnan laajuuden muutos -200
Yhteensä -118


2007 talousarvio 4 393 000
2006 talousarvio 4 511 000
2005 tilinpäätös 4 253 273