Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös vienninedistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategian valmisteluun. Ilmastolain toimeenpanolla ja vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Edistetään lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen soveltamista uudisrakentamisessa. Valmistellaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamisesta aiheutuvaa kansallista täytäntöönpanoa. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Ravinteiden kierrätysohjelman hankkeilla etsitään ja viedään käytäntöön parhaita ratkaisuja vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa sekä Itämeren että sisä- ja pohjavesien tilaan.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä tehostamalla toimia uusien uhanalaisuusarviointien perusteella etenkin metsä- ja kosteikkoekosysteemien, perinnebiotooppien sekä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaita suojeluratkaisuja, vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta tarkoituksena vastata toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien sopimusyhteistyöllä (MAL) lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan asunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen.

Ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen kokonaisuuden tehostamista jatketaan tavoitteena ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelut. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Kiertotaloutta edistetään mm. toteuttamalla valtakunnallista jätesuunnitelmaa, valmistelemalla jätealan kuuden direktiivin sisältävän paketin toimeenpanoa ja siihen liittyvää merkittävää kierrätystavoitteiden nostamista sekä ottamalla käyttöön valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka. Lisäksi työskennellään kestävämpien julkisten hankintojen puolesta, otetaan käyttöön vapaaehtoisia ns. green deal -sopimuksia ja vähennetään muovin aiheuttamia haittoja.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö toteuttaa laajasti valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon painopistealuetta hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi edistämällä ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan. Kiertotalouden toimenpideohjelma toteutetaan. Ympäristöministeriö rahoittaa Ravinteiden kierrätysohjelmaa (RAKI) sekä vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelulla, soidensuojelun toimenpiteillä sekä METSO-ohjelmalla, johon kohdennetaan alustavasti noin 16 milj. euroa vuonna 2019.

Ympäristöministeriö toteuttaa kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmaa, jonka painopistealueita ovat vähähiilisyys, resurssitehokkuus, älypalvelut, eriarvoisuuden torjunta ja terveys. Lisäksi puurakentamista edistetään noin 2 milj. eurolla vuonna 2019.

Selonteon painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi ympäristöministeriö toteuttaa lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantamalla eri väestöryhmien asunto-oloja valtion asuntorahaston tukien avulla. Hallitus tavoittelee asunnottomuuden puolittamista vuoteen 2022 mennessä. Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämiseksi A-Kruunu Oy:hyn sijoitetaan 50 milj. euroa.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
  • — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
  • — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
  • — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
  • — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
  • — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
  • — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
  • — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
  • — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
  • — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 1 -
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 62 112 57 063 57 176 113 0
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 472 26 456 26 227 -229 -1
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 878 22 337 22 784 447 2
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 6 482 6 435 6 435 0
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 280 1 835 1 730 -105 -6
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 99 625 102 505 118 502 15 997 16
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 10 900 7 100 18 200 11 100 156
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 440 2 440 2 640 200 8
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 14 725 16 025 18 025 2 000 12
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 29 656 31 806 31 639 -167 -1
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 3 000 0
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 042 8 592 15 542 6 950 81
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 20 630 26 630 26 630 0
(64.) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 4 500 0
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 1 000 0
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 732 1 812 1 826 14 1
(70.) Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 5 000 4 100 -4 100 -100
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 33 781 24 736 23 656 -1 080 -4
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 181 4 886 4 806 -80 -2
(02.) Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v) 7 750 0
30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 0
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 0
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 20 000 16 500 15 500 -1 000 -6
60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 850 850 850 0
Yhteensä 195 518 184 304 199 334 15 030 8
  Henkilöstön kokonaismäärä 860 799 839