Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Omistajaohjaus
         30. Oikeuskanslerinvirasto
         90. Muut menot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä, kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta sekä taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja keskeisten taloudellisia ulkosuhteita koskevien horisontaalisten asioiden yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Valtioneuvoston kanslian tehtävien kannalta keskeisiä kehitystekijöitä ovat tällä hetkellä arvojen ja asenteiden muutos, tiedon, demokratian ja osallistumisen tapojen moninaistuminen sekä julkisen hallinnon toimijakentän muuttuminen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuen. Myös teknologioiden kehittyminen, digitaalisen toimintakulttuurin vahvistuminen sekä työn tekemiseen liittyvät murrokset heijastuvat toimintaympäristöön. Lisäksi Suomen ulkoisista tekijöistä tärkeää on Euroopan unionin ja kansallisvaltioiden ja talouden kehitys.

Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa kattavaa kokonaiskuvaa ja toimivaa yhteensovittamistyötä, jota tuetaan valtioneuvoston yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistamisella ja poikkihallinnollisilla hankkeilla. Hallituksen toimintaa tukevat menettelyt ja työvälineet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019 uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.

Kansainvälinen ja kansallinen talouskehitys vaikuttavat valtionomistuksille asetettujen tuotto- ja tuloutustavoitteiden saavuttamiseen. Valtion yhtiömuotoinen varallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti omistajapolitiikalla tavoitellaan myös taloudellisen toiminnan kasvun rahoittamista.

Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. EU-linjauksiin ja EU:n kehitykseen vaikutetaan tehokkaasti. Yhteistyötä tiivistetään kansainvälisesti mm. kehittämällä yhteistyötä hybridiuhkiin varautumisessa.

Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana 1.7.—31.12.2019. Kausi asettuu EU:n toimielinten vaihtumiseen liittyvään taitekohtaan. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Eurooppaneuvosto sopii uudesta strategisesta ohjelmasta vuosille 2019—2024. Uusi komissio aloittaa marraskuussa. Suomen EU-puheenjohtajakaudella on käsittelyssä Iso-Britannian uuden EU-suhteen ja monivuotisen rahoituskehyksen kaltaisia laajoja asiakokonaisuuksia.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassa vallitsee luottamus.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

Painopiste Toiminnallinen tulostavoite
   
Hallitusohjelman toimeenpano Hallituksen strategisten painopisteiden toimeenpano on onnistunutta ja niistä viestitään yhtenäisesti ja kattavasti.
Valtioneuvoston toiminnan ja rakenteen strateginen kehittäminen Hallituksella on käytössään toimintamalli, tieto ja kootut resurssit strategista päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten. Lainsäädännön valmistelun koordinointi on suunnitelmallista sekä tukee hallituksen keskeisiä prosesseja, uudistuksia sekä laadukasta lainsäädäntöä.
Suomen EU-politiikan johtaminen Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta ja Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella. Suomen EU-puheenjohtajakausi on toteutettu tuloksellisesti.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka Valtionomistusten tuotoilla on osaltaan mahdollistettu resurssit valtion talouteen ja hallituksen toimenpiteisiin sekä luotu yhteiskunnan kannalta tärkeää yritystoimintaa. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä yhteiskuntavastuuasioissa.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet Valtioneuvostossa on käytössä työtä tukevat yhtenäisesti ja selkeästi vastuutetut prosessit, toimintatavat ja järjestelmät johtamisen tueksi. Sähköiset ja kustannustehokkaasti järjestetyt valtioneuvoston yhteiset palvelut tukevat valtioneuvoston toimintaa.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää.

Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan kansallisen kestävän kehityksen politiikan kokonaisarviointia, jonka tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2019. Valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon päivitys käynnistetään eduskuntavaalien jälkeen. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalun (Sitoumus2050) käyttöä laajennetaan sekä tiivistetään edelleen valtioneuvoston tulevaisuustyön sekä kokeilujen kytkentää Agenda2030:n toimeenpanoon. Kansalaisten osallisuutta kestävään kehitykseen kannustetaan liittämällä Sitran Resurssiviisas kansalainen -avainalueen 100 fiksua arjen tekoa ja elämäntapatesti Sitoumus2050-palveluun. Vuonna 2019 jaetaan kansainvälinen tasa-arvopalkinto, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvokeskustelua maailmanlaajuisesti. EU-puheenjohtajakaudella vahvistetaan EU:n kestävän kehityksen työtä, lisäksi jaetaan Suomen kestävän kehityksen osaamista ja tuodaan esille hyviä käytäntöjä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Hallinto 158 951 169 331 225 018 55 687 33
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 124 128 123 297 125 584 2 287 2
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 5 693 6 510 6 510 0
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 750 -250 -25
04. Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v) 867 867 617 -250 -29
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 11 300 11 400 11 400 0
(23.) Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 100 0
24. Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 200 6 800 60 000 53 200 782
25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 700 700 0
29. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 15 664 19 457 19 457 0
10. Omistajaohjaus 13 900 5 700 5 700 0
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 13 900 5 700 5 700 0
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 29 635 29 635 29 635 0
50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 29 635 29 635 29 635 0
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 467 3 405 3 490 85 2
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 467 3 405 3 490 85 2
90. Muut menot 11 659 2 270 1 780 -490 -22
21. Kunniamerkit (arviomääräraha) 809 700 640 -60 -9
(26.) Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) 10 100 800 -800 -100
61. Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 750 770 1 140 370 48
Yhteensä 217 612 210 341 265 623 55 282 26
  Henkilöstön kokonaismäärä 622 690 7601)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 678 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä 42 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.