Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (31 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (16 %) ja sairausvakuutus (16 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan avustukset).

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2017—2020 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. STM:n päivitetyn strategian myötä STM jatkaa hyvinvointi ja terveys -painopistealueeseen liittyvien tavoitteiden edistämistä myös kohti vuotta 2030, uudistaen toimeenpanon keinovalikoimaansa tulevan hallitusohjelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Sote-uudistuksella on erilaisia vaikutuksia miehiin ja naisiin palvelujen käyttäjinä ja niiden tuottajina samoin kuin työntekijöinä tai päättäjinä. Palvelujen käyttäjinä erot ilmenevät mm. siinä, että miehet käyttävät terveyspalveluja naisia vähemmän ja sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sairastavuudessa ja sosiaalisessa osallisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on huomattavan naisvaltainen ala, joten tämän alan työmarkkinoilla tapahtuvat työuraa tai työehtoja kuten palkkausta koskevat muutokset voivat olla merkittäviä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tasa-arvonäkökulmasta huomionarvoisia uudistuksia ovat myös takuueläkkeen ja vähimmäismääräisten päivärahojen korotukset. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan edistämällä painopistealueen yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi toimenpiteiden toteutusta. Vuonna 2019 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen (sote) uudistuksen valmistelussa ja hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeissa sekä korottamalla takuueläkettä 10 milj. eurolla ja vähimmäismääräisiä päivärahoja 20 milj. eurolla.

Seurantaindikaattori 2014—2019

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
             
Elintapojen kehitys            
% ikäryhmästä            
— Aikuisten ylipaino 54 54 54 57 57 57
— Aikuisten humalajuominen 12 11 13 12 11 11
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset 23 26 23 22 22 21
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset 13 13 14 10 12 10
— Ylipainoiset nuoret .. 15,5 .. 18,9 18,9 18,9
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret .. 9,9 .. 10,2 10 10
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret .. 22,4 .. 23,7 23,2 23,2
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut            
Perheitä/käyntejä vuoden aikana            
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) .. 8 939 9 396 9 4001) 9 500 9 500
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) .. 10 707 13 125 13 2001) 13 200 13 200
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. 2 586 2 5001) 2 500 2 500
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. 9 645 10 729 10 9001) 10 900 10 900
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa .. 14 183 25 8582) 39 880 41 000 41 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne            
% 80 vuotta täyttäneistä            
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana 5,5 5,7 5,8 5,81) 5,91) 5,91)
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 16,5 16,4 16,2 16,51) 16,81) 17,01)
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. 9,8 10,3 10,7 10,51) 10,51) 10,51)
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. 3,9 3,0 2,5 2,01) 1,71) 1,51)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset            
€/asukas            
— Käyttökustannukset (defl.) 3 664 3 636 3 716 3 8001) 3 8501) 3 9001)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat            
% asiakkaista            
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet 10,1 5,7 5,6 7,1 6,8 6,8
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet 55 52 59 58 .. ..
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet 47 33 39 35 35 35
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet 13,6 14,5 14,4 13,3 13,3 13,3
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille            
Lkm            
— Kelan kuntoutusrahan saajat 56 731 57 292 49 187 40 735 36 600 37 000
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet 8 479 9 210 10 171 11 095 12 100 13 100
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 842 4 837 5 245 5 605 5 900 6 200
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 16 405 16 360 16 313 16 0001) 15 700 15 300
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta            
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa 308,0 309,3 315,3 323,1 358,0 361,9

1) Arvio

2) Vuosittaiset muutokset ovat suuria ja eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palveluiden tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Hallinto 91 793 91 134 89 480 -1 654 -2
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 200 31 004 31 769 765 2
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 563 550 547 -3 -1
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -221 1 106 601 -505 -46
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 605 16 878 18 355 1 477 9
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 8 818 7 992 8 334 342 4
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 13 330 11 000 7 000 -4 000 -36
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 17 790 18 729 18 929 200 1
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 707 3 875 3 945 70 2
02. Valvonta 57 093 62 179 64 446 2 267 4
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 438 12 213 11 587 -626 -5
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 762 10 836 11 255 419 4
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 080 4 811 3 282 -1 529 -32
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 308 24 072 24 775 703 3
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 300 3 300 0
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 7 505 10 247 10 247 0
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 135 906 140 203 84 152 -56 051 -40
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 622 52 479 52 228 -251 0
25. Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus (siirtomääräraha 3 v) 5 800 7 400 5 200 -2 200 -30
(31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 49 690 50 500 -50 500 -100
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 23 222 23 222 23 222 0
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 572 6 602 3 502 -3 100 -47
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 3 997 132 4 297 350 4 353 960 56 610 1
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) 8 764 11 750 11 500 -250 -2
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 360 500 1 369 900 1 369 900 0
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 2 242 3 800 3 800 0
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 16 500 17 600 17 600 0
54. Asumistuki (arviomääräraha) 1 266 400 1 486 500 1 565 800 79 300 5
55. Elatustuki (arviomääräraha) 204 874 214 600 216 400 1 800 1
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 45 475 49 400 50 700 1 300 3
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 760 630 818 800 751 900 -66 900 -8
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 331 747 325 000 366 360 41 360 13
20. Työttömyysturva 2 667 345 2 667 570 2 371 190 -296 380 -11
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 20 096 26 840 26 840 0
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 983 911 1 005 200 832 000 -173 200 -17
(51.) Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 95 357 42 400 -42 400 -100
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 1 495 981 1 563 300 1 508 600 -54 700 -3
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 53 000 3 730 3 750 20 1
(56.) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 19 000 26 100 -26 100 -100
30. Sairausvakuutus 1 942 157 2 119 990 2 425 800 305 810 14
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 942 157 2 119 990 2 425 800 305 810 14
40. Eläkkeet 4 468 288 4 590 800 4 643 071 52 271 1
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 57 900 61 000 63 271 2 271 4
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 662 200 685 300 715 400 30 100 4
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 192 849 239 000 275 000 36 000 15
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 10 048 10 000 11 500 1 500 15
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 407 15 000 14 500 -500 -3
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 531 883 3 580 500 3 563 400 -17 100 0
50. Veteraanien tukeminen 220 881 190 246 218 681 28 435 15
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 649 1 250 1 250 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 15 469 12 600 9 500 -3 100 -25
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 88 179 88 000 85 378 -2 622 -3
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 57 000 40 000 38 000 -2 000 -5
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 50 100 45 -55 -55
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 49 325 41 688 58 400 16 712 40
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 608 8 8 0
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) 19 500 19 500 0
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 210 260 294 116 200 266 -93 850 -32
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v) 400 500 250 -250 -50
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 20 000 21 000 21 000 0
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) 94 925 94 700 96 000 1 300 1
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 12 115 15 200 15 200 0
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 0
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 480 0
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 5 346 5 346 0
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 30 000 100 000 -100 000 -100
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 28 990 28 990 28 990 0
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 13 550 17 550 19 550 2 000 11
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 000 3 000 2 950 -50 -2
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 850 7 000 150 2
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 34 478 34 648 35 218 570 2
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 26 990 27 390 28 990 1 600 6
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 750 680 650 -30 -4
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 580 550 550 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 330 2 200 2 200 0
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 1 900 -1 000 -34
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 928 928 928 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 164 672 162 974 154 990 -7 984 -5
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 143 682 144 534 134 700 -9 834 -7
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 550 2 050 1 900 -150 -7
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 250 250 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) 18 140 16 140 18 140 2 000 12
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 323 100 357 975 361 850 3 875 1
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 323 100 357 975 361 850 3 875 1
Yhteensä 14 313 104 15 009 185 15 003 104 -6 081 0
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 641 3 656 3 645    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2019 maksullisen toiminnan osuus on 1 711 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 237 henkilötyövuotta.