Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Työttömien määrän arvioidaan laskevan. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Tämä tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät ovat korkealla tasolla, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi v. 2015 merkittävästi myös Suomessa. Turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten määrä hallinto-oikeuksissa kasvoi erityisesti v. 2016 ja asiamäärän ennakoidaan edelleen v. 2019 olevan noin kaksinkertainen aiempaan nähden. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikkavalitusten määrän vakiintuminen aiempaa korkeammalle tasolle, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin 1.1.2019. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellisesta järjestämisestä vastaavat oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja palvelua tuottavat oikeusaputoimistot. Talous- ja velkaneuvontapalvelua voidaan tietyin edellytyksin ostaa palveluntuottajilta. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan talous- ja velkaneuvonnan palveluja sekä parantamaan sähköisiä palveluja. Palvelun yleinen johto, ohjaus ja valvonta siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikoslakirikosten kokonaismäärä laski v. 2017 edelleen pitkän ajan trendin mukaisesti. Liikenne-, nettipetos- ja henkirikokset vähentyivät, mutta huumausainerikosten kokonaismäärä nousi edelleen.

Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli v. 2017 tietoon 35 700 eli 0,7 % edellisvuotta vähemmän. Raiskauksia ilmoitettiin 6 % enemmän ja seksuaalisia ahdisteluja 22,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Omaisuusrikoksia tuli vuoden 2017 aikana tietoon yhteensä 210 700, mikä on 19 700 (8,6 %) vähemmän kuin edellisvuonna.

EU-toiminnan merkitys korostuu Suomen EU-puheenjohtajakaudella johtuen lukuisista oikeusministeriön hallinnonalalla vireillä olevista säädös- ja muista hankkeista. Samanaikaisesti tulee huolehtia jo annetun EU-lainsäädännön oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta
  • — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää
  • — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja
  • — Puheenjohtajuus EU:n neuvostossa toteutetaan tehokkaasti niin sisältötavoitteiden kuin kustannustenkin näkökulmasta
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
  • — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa
  • — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään
  • — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriössä on voimassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosiksi 2016—2019. Suunnitelma sisältää 30 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan. Oikeusministeriö toteuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn v. 2019. Arviointiryhmä seuraa edelleen henkilökohtaisten palkkaosien kehitystä sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointeja tehdään säädöshankkeissa. Oikeusministeriössä on käynnissä kuusi pilottia vaikutusten arviointiin. Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös keskeinen näkökulma oikeusministeriön kestävän kehityksen agendan toimeenpanoa ja siihen liittyvää sitoumusta. Ministeriö on sitoutunut kehittämään rekrytoinnin käytäntöjä monimuotoisuuden lisäämiseksi henkilöstössä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa hallinnonalan tulosohjausta. Hallinnonalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä henkilöstöpolitiikan että viranomaistoiminnan näkökulmista.

Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä on käynnistetty Hämeenlinnan vankilan uudisrakennushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulee v. 2020 kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.

Kestävä kehitys

Oikeusministeriö toteuttaa toiminnassaan erityisesti valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Vuoden 2019 aikana oikeusministeriö kartoittaa osana EU-rahoitteista Rainbow Rights -hanketta yhdenvertaisuussuunnittelun tilannetta kunnissa, kouluttaa eri ammattiryhmiä yhdenvertaisuuslainsäädännöstä, toteuttaa syrjinnästä vapaa alue -kampanjaa yhdessä järjestöjen kanssa ja jatkaa kansainvälistä Against Hate -hanketta, jossa kehitetään poliisin valmiuksia puuttua ja tunnistaa viharikollisuutta ja vihapuhetta. Lisäksi oikeusministeriö jatkaa syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanoa, julkaisee ensimmäisen kansallisen perusoikeusbarometrin sekä kehittää yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 123 539 123 480 145 277 21 797 18
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 357 19 988 20 933 945 5
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 288 7 961 9 453 1 492 19
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 301 9 530 8 441 -1 089 -11
20. Erityismenot (arviomääräraha) 13 783 12 032 31 093 19 061 158
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 245 115 245 130 113
22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v) 2 184 2 590 2 505 -85 -3
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 45 027 43 902 44 745 843 2
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 8 323 8 362 8 862 500 6
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 18 031 19 000 19 000 0
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 418 083 413 318 419 249 5 931 1
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 627 8 544 8 777 233 3
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 709 13 447 12 018 -1 429 -11
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 256 497 250 075 251 008 933 0
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 61 152 65 052 72 191 7 139 11
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 79 098 76 200 75 255 -945 -1
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 103 271 100 493 101 690 1 197 1
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 103 271 100 493 101 690 1 197 1
30. Syyttäjät 44 748 44 192 45 761 1 569 4
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 748 44 192 45 761 1 569 4
40. Rangaistusten täytäntöönpano 215 564 214 498 221 199 6 701 3
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 210 864 209 798 216 499 6 701 3
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 4 700 4 700 4 700 0
50. Vaalimenot 9 696 45 110 42 747 -2 363 -5
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 9 696 45 110 42 747 -2 363 -5
Yhteensä 914 901 941 091 975 923 34 832 4
  Henkilöstön kokonaismäärä 8 877 9 046 9 253