Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Hallinnonalan toiminta vastaa rakennemuutoksen ja talouden haasteisiin, huomioi liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä luo kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Toimintaympäristö

Hallinnonalan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen.

Hallinnonala joutuu vastaamaan digitalisaation toimialalle tuomien muutosten ja liikenneverkon huonontuneen kunnon haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä langattomat teknologiat parantavat liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja mahdollistavat uusien liiketoimintamallien ja palvelujen syntymisen. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin vastaamiseksi ja muutosten avaamien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi hallinnonalan rakenteita uudistetaan vuoden 2019 alussa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston eräitä tehtäviä yhdistetään uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona, joka keskittyy väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon. Liikenneviraston meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus- ja hallintatehtävät yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi. Uudistuksen tavoitteet liittyvät erityisesti viranomaistehtävien selkeyttämiseen, palvelujen parantamiseen, sääntelyn sujuvoittamiseen, synergiaetujen hyödyntämiseen sekä digitalisaatioon ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja niitä toteuttavat painopisteet

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja painopisteet:

  • — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut, liikenteen energiareformi sekä elinvoimainen media-ala
  • — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet sekä luottamus digitaalisiin palveluihin
  • — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenne- ja viestintäverkot sekä liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus.

Hallinnonala luo toimivan markkinaympäristön erilaisten liikenne-, viestintä- ja digitaalisten palveluiden kysynnälle ja tarjonnalle siten, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä palvelujen valikoima kasvaa. Sääntelyä sujuvoitetaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään. Vanhentuneita tai markkinatoimijoiden toimintaa haittaavia normeja poistetaan. Uusia toimintatapoja edistetään myös kokeiluin ja innovatiivisin hankinnoin.

Liikenne- ja viestintäpalvelut järjestetään lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Tilanteissa, joissa riittävät liikennepalvelut eivät ole markkinaehtoisesti toteutettavissa, varmistetaan palvelujen perustasoa. Uudenlaiset yhteiskäyttöiset liikkumis- ja kuljetuspalvelumallit tuovat potentiaalia liikennesuoritteen ja liikenteen energiankulutuksen pienentämiseksi. Tavoitteena on, että uudet käyttövoimat vähentävät öljyriippuvuutta kaikissa liikennemuodoissa ja että liikennesektorilla on vahva rooli puhtaan teknologian edelläkävijänä.

Media-alan osalta hallinnonalan toimilla varmistetaan, että suomalainen media-ala säilyttää elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä internetin kehityksen ja digitalisaation muokkaamassa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Toimenpiteet kohdistuvat esteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen, niin sanotun oman tiedon käytön edistämiseen sekä liikenteen tietovarantojen parempaan hyödyntämiseen.

Hallinnonalan tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Hallinnonalan toimenpiteissä keskitytään varmistamaan lainsäädännön toimivuus sekä luomaan edellytyksiä laadukkaiden ja tietoturvallisten digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markkinoiden kasvulle. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisella, ennalta ehkäisevällä ja riskianalyysiin perustuvalla liikennejärjestelmän kehittämisellä. Toiminta on pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista. Liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään myös digitalisaation ja automaation mahdollisuuksia.

Viestintäverkkojen osalta panostetaan siihen, että uusien digitaalisten ja automaatiota hyödyntävien palveluiden tarvitsemien langattomien ja kiinteiden viestintäyhteyksien tarjonta sekä huippunopean laajakaistan kaupallinen saatavuus paranee. Huolehditaan siitä, että yhteysnopeuksien kasvu jatkuu ja laatu paranee energiatehokkuuden vaatimuksia unohtamatta. Infrastruktuurin tulee olla niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta katsottuna sellainen, että se tarjoaa ajanmukaiset edellytykset palveluiden kilpailtuun ja kohtuuhintaiseen kaupalliseen tarjontaan sekä varmistaa korkealuokkaiset viestintäyhteydet ja -palvelut asiakkaille.

Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun.Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhteen sovitetaan siten, että maamme kilpailukyky vahvistuu. Liikenteen hinnoittelulla vaikutetaan rahoitusnäkökulman lisäksi liikenteen ohjaamiseen.Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle.

Hallinnonalan muut tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:

  • — Liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja johtamista on parannettu
  • — Vaikuttamista ja sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty yhteistyössä koko hallinnonalalla
  • — Sääntelyä on sujuvoitettu ja hallinnollista taakkaa kevennetty
  • — Innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja on edistetty.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finrail Oy, Air Navigation Services Finland Oy ja Traffic Management Finland Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen ja viestinnän toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Ministeriön omistajaohjauksessa on myös Cinia Oy, joka investoi yhteiskunnallisesti merkittäviin suurkapasiteettisiin tietoliikenneyhteyksiin.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset säädösvalmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Kestävä kehitys

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala edistää valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa toteuttamalla etenkin tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja luomalla edellytyksiä uusille, digitaalisille ja tiedon hyödyntämiseen perustuville palveluille säädösympäristöä kehittämällä. Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyttä edistetään vuonna 2017 julkaistun toimenpideohjelman mukaisesti. Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseksi joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen kohdennetaan 87,5 milj. euroa v. 2019. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen kohdennetaan 6 milj. euroa v. 2019. Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentää samalla liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) - 109,0
  — maa- ja vesirakennusvaltuus    
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 223,5 -
31.10.79 Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 116,9 .
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus - 35,2

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 435 240 497 221 401 831 -95 390 -19
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 171 14 281 14 589 308 2
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 660 1 660 1 660 0
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 418 409 479 280 384 582 -94 698 -20
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 2 000 1 000 -1 000 -50
10. Liikenneverkko 1 930 942 2 037 851 1 593 853 -443 998 -22
01. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74 313 73 014 50 754 -22 260 -30
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 1 271 800 1 406 800 1 036 852 -369 948 -26
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 83 000 31 500 12 000 -19 500 -62
36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 0 16 100 25 100 9 000 56
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 150 2 490 1 000 -1 490 -60
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 13 000 17 000 4 000 31
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 18 179 34 997 34 997 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 308 100 334 950 298 150 -36 800 -11
(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 54 400 0
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 107 000 125 000 118 000 -7 000 -6
20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut 55 884 70 053 92 414 22 361 32
01. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 784 46 953 77 314 30 361 65
(40.) Ajoneuvojen romutuspalkkio (siirtomääräraha 2 v) 8 000 -8 000 -100
41. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 100 9 100 9 100 0
42. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki (siirtomääräraha 3 v) 6 000 6 000 0
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 197 070 214 421 207 801 -6 620 -3
42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 0
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 89 212 101 420 96 000 -5 420 -5
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200 0
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 84 524 89 974 88 774 -1 200 -1
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 12 990 12 683 12 683 0
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v) 5 303 5 303 5 303 0
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 527 640 523 104 519 134 -3 970 -1
(01.) Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 049 13 156 -13 156 -100
(45.) Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v) 1 000 2 000 -2 000 -100
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 7 643 0 0
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 507 948 507 948 519 134 11 186 2
50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut 45 184 45 545 42 983 -2 562 -6
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 184 45 545 42 983 -2 562 -6
Yhteensä 3 191 960 3 388 195 2 858 016 -530 179 -16
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 179 2 195 2 211