Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2019
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Suomen talous
  • — Työllisyysaste nousee, tuottavuus kasvaa.
Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee, velkaantumisaste alenee
  • — Verovaje on alhainen.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen, siten että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Kestävä kehitys

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Väestörekisterikeskus ja maistraatit tuottavat digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukevat kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
28.30.01Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — sopimusvaltuus5,6-
28.60.02Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus4,62,7
28.92EU ja kansainväliset järjestöt  
 — sopimusvaltuus4 586,04 586,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

  v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
  1000 €%
 
01.Hallinto152 232167 748163 287-4 461-3
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)30 29530 41531 0466312
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)24524544520082
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)6466460
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)121 692124 088120 780-3 308-3
69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha)13 00010 370-2 630-20
10.Verotus ja tulli589 974579 446616 90837 4626
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)405 820368 601402 27033 6699
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)159 837164 518167 0582 5402
03.Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)1 72711 98010 253594
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)10 66115 90014 600-1 300-8
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)8 95122 70015 000-7 700-34
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)4 7056 0006 0000
20.Palvelut valtioyhteisölle38 93438 88136 672-2 209-6
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)22 83723 72124 6229014
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)1 06250500
(06.)Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)1 000110-110-100
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)1 0342 0002 0000
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 0003 0003 0000
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)10 00010 0007 000-3 000-30
88.Senaatti-kiinteistöt000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto60 58084 18086 3552 1753
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)47 13847 29948 8431 5443
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 3823 4123 488762
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)10 06033 46929 024-4 445-13
04.Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)5 0005 0000
40.Valtion alue- ja paikallishallinto82 34180 78381 2814981
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)53 56050 40253 0122 6105
02.Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)28 42927 89926 417-1 482-5
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)3522 4821 852-630-25
50.Eläkkeet ja korvaukset4 830 4914 953 5875 068 688115 1012
15.Eläkkeet (arviomääräraha)4 577 4494 673 6974 768 27394 5762
16.Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)1 5532 0502 070201
17.Muut eläkemenot (arviomääräraha)1 2412 6432 373-270-10
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)36 81640 50042 2001 7004
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)199 015217 200234 38617 1868
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)14 41717 49719 3861 88911
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot16 09415 86516 8159506
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)1315150
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)850850800-50-6
12.Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)15 00015 00016 0001 0007
(60.)Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)2310
70.Valtionhallinnon kehittäminen159 158240 402240 315-870
01.Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)6 0004 1254 70057514
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)6 8005 0005 50050010
(03.)Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)27 5000
05.Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)53 300180 070211 01530 94517
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)49 73023 26811 000-12 268-53
(21.)Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)15 82815 663-15 663-100
(22.)Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v)4 176-4 176-100
40.Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)8 1008 1000
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle268 995265 302272 6407 3383
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)233 616237 302242 6405 3382
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)23 94515 00017 0002 00013
33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)11 43313 00013 0000
90.Kuntien tukeminen8 633 7818 587 3358 524 867-62 468-1
(20.)Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)1 4002 475-2 475-100
22.Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)2002002000
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 605 6748 576 6708 490 577-86 093-1
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)26 5077 9904 090-3 900-49
32.Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)30 00030 0000
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen242 444261 000285 00024 0009
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)242 444261 000285 00024 0009
92.EU ja kansainväliset järjestöt1 938 5641 927 2702 097 235169 9659
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 4502 9473 9531 00634
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)1 5001 5001 70020013
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)11 07311 55012 3127627
(60.)Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)18 493-18 493-100
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
(68.)Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakentamis- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)0
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)1 903 0001 881 0002 069 000188 00010
87.Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)11 86811 61010 100-1 510-13
(95.)Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)8 6730
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot15 52517 8506 600-11 250-63
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)03003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0002 000-3 000-60
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)305150300150100
98.Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)10 22012 4004 000-8 400-68
(99.)Kehysvaraukset0
Yhteensä17 029 11317 219 64917 496 663277 0142
 Henkilöstön kokonaismäärä12 00612 19012 097