Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Suomen talous
  • — Työllisyysaste nousee, tuottavuus kasvaa.
Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee, velkaantumisaste alenee
  • — Verovaje on alhainen.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen, siten että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Kestävä kehitys

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Väestörekisterikeskus ja maistraatit tuottavat digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukevat kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
       
28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 5,6 -
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4,6 2,7
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Hallinto 152 232 167 748 163 287 -4 461 -3
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 295 30 415 31 046 631 2
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 245 245 445 200 82
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 646 646 0
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 121 692 124 088 120 780 -3 308 -3
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 13 000 10 370 -2 630 -20
10. Verotus ja tulli 589 974 579 446 616 908 37 462 6
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 405 820 368 601 402 270 33 669 9
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 159 837 164 518 167 058 2 540 2
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 727 11 980 10 253 594
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 10 661 15 900 14 600 -1 300 -8
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 8 951 22 700 15 000 -7 700 -34
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 4 705 6 000 6 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 38 934 38 881 36 672 -2 209 -6
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 837 23 721 24 622 901 4
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 1 062 50 50 0
(06.) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 1 000 110 -110 -100
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 034 2 000 2 000 0
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 3 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 10 000 10 000 7 000 -3 000 -30
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 60 580 84 180 86 355 2 175 3
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 47 138 47 299 48 843 1 544 3
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 382 3 412 3 488 76 2
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 060 33 469 29 024 -4 445 -13
04. Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) 5 000 5 000 0
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 82 341 80 783 81 281 498 1
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 560 50 402 53 012 2 610 5
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 429 27 899 26 417 -1 482 -5
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 352 2 482 1 852 -630 -25
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 830 491 4 953 587 5 068 688 115 101 2
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 577 449 4 673 697 4 768 273 94 576 2
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1 553 2 050 2 070 20 1
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 241 2 643 2 373 -270 -10
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 36 816 40 500 42 200 1 700 4
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 199 015 217 200 234 386 17 186 8
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 14 417 17 497 19 386 1 889 11
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 16 094 15 865 16 815 950 6
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 13 15 15 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 850 850 800 -50 -6
12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 16 000 1 000 7
(60.) Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 231 0
70. Valtionhallinnon kehittäminen 159 158 240 402 240 315 -87 0
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 000 4 125 4 700 575 14
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 6 800 5 000 5 500 500 10
(03.) Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 27 500 0
05. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 53 300 180 070 211 015 30 945 17
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 49 730 23 268 11 000 -12 268 -53
(21.) Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 15 828 15 663 -15 663 -100
(22.) Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 4 176 -4 176 -100
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 0
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 268 995 265 302 272 640 7 338 3
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 233 616 237 302 242 640 5 338 2
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 23 945 15 000 17 000 2 000 13
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 11 433 13 000 13 000 0
90. Kuntien tukeminen 8 633 781 8 587 335 8 524 867 -62 468 -1
(20.) Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 400 2 475 -2 475 -100
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 200 200 200 0
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 605 674 8 576 670 8 490 577 -86 093 -1
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 26 507 7 990 4 090 -3 900 -49
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) 30 000 30 000 0
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 242 444 261 000 285 000 24 000 9
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 242 444 261 000 285 000 24 000 9
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 938 564 1 927 270 2 097 235 169 965 9
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 450 2 947 3 953 1 006 34
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 500 1 700 200 13
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 11 073 11 550 12 312 762 7
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 18 493 -18 493 -100
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
(68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakentamis- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 0
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 903 000 1 881 000 2 069 000 188 000 10
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 868 11 610 10 100 -1 510 -13
(95.) Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 8 673 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 525 17 850 6 600 -11 250 -63
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 2 000 -3 000 -60
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 305 150 300 150 100
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) 10 220 12 400 4 000 -8 400 -68
(99.) Kehysvaraukset 0
Yhteensä 17 029 113 17 219 649 17 496 663 277 014 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 006 12 190 12 097