Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen.

Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Hallinnonalan perustehtävät ylläpitävät työ- ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä toimintoja.

Painopistettä kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla kehitetään työelämää kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään työssä olevan työvoiman osaamista ja hyvinvointia, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, aktivoidaan työttömiä hakeutumaan takaisin työelämään sekä edistetään avainosaajien tuloa ja asettumista Suomeen. Rakennetyöttömyyttä alennetaan monipuolisella toimenpidekokonaisuudella.

Toteutetaan toimenpiteitä innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on ohjelmallinen ja pitkäjänteinen työ kasvun vauhdittamiseksi ja talouden rakenteiden monipuolistamiseksi. Vahvistetaan Business Finlandin ulkomaanverkostoa ja kehitetään kansainvälistymispalvelujen laatua. Elinkeinorakenteiden muutosvoimista erityishuomiota kiinnitetään erityisesti digitalisaatioon.

Valmistellaan maakuntauudistukseen liittyen alueellista kasvua tukeva toimintamalli. Turvataan laadukkaiden ja tehokkaiden työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellinen saatavuus jatkamalla kasvupalvelu-uudistuksen valmistelua yhteistyössä maakuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Toteutetaan maakunnissa kasvupalvelupilotteja: vaikeasti työllistyvien osalta näitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan pilottien kanssa.

Energia- ja ilmastopolitiikassa on kasvava paine kiristää päästövähennystavoitteita globaalisti ja EU:ssa. Perinteisten keinojen lisäksi painotetaan vähähiilisen energiateknologian edistämistä. Toiminnallistaminen edellyttää, että tunnistetaan yritykset, joilla on kyky ja halu kasvaa ja löytää uusia markkinoita, sekä kohdistetaan rajalliset resurssit uuden teknologian edistämiseen.

Suomen syksyn 2019 puheenjohtajuusohjelmassa painotetaan erityisesti sisämarkkinoihin ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää      
— Sijoitus WEF (World Economic Forum) kilpailukykyarviossa 10. < 10. < 10.
— WEF, pistemäärä (0—7) 5,4 > 5,4 > 5,4
— Sijoitus IMD (Institute for Management and Development) kilpailukykyarviossa 15. < 15. < 15.
Innovaatiojärjestelmä uudistuu ja Suomi pysyy innovaatiojohtajien ryhmässä      
— T&k-kokonaismenot, mrd. euroa 6,0 6,5 7,0
— T&k-menojen bkt-osuus, % 2,7 2,8 2,9
— Valtion t&k-rahoitus, mrd. euroa 1,8 1,9 2,0
— Valtion t&k-rahoitus bkt-osuus, % 0,80 0,81 0,84
— EU:n Innovation Scoreboard, sijoitus 3. 3. 3.
Työllisyyden, työttömyyden ja talouskasvun kehitys on positiivista      
— Työttömyysaste, % 8,6 8,1 7,5
— Työllisyysaste, % 69,6 71,1 71,9
— BKT:n määrän muutos, % 2,6 2,6 2,2
Julkiset panostukset energiateknologian kehittämiseen kasvavat      
— Julkiset panostukset energiateknologiaan, milj. euroa 61,7 42,4 > 42,4
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

  2016 2016 2017 2017
  Naiset Miehet Naiset Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 44 56 45 55
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%) 45 55 42 58
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 57 43 55 45
— palkkatuettu työ (%) 47 53 48 52
— starttiraha (%) 46 54 50 50
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 59 41 57 43

Työttömyys kohdentuu enemmän miehiin kuin naisiin. Naisten ja miesten välinen ero on kuitenkin kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Neljän ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 192 ESR- ja 17 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (95,2 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (3,6 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 368 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 36 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 919 kpl (julkinen rahoitus 190,1 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 331 kpl (julkinen rahoitus 188,6 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 867 kpl (julkinen rahoitus 172,2 milj. euroa, 22 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yht.) 68 kpl ja miesten asemaa parantavia 25 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan toimeenpanemalla energia- ja ilmastostrategiaa, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 80 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 264,1 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 270,515 344,365
32.20.41 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 13,500
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 156,823 155,123
32.20.87 Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 30,000 30,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 70,000 65,000
32.40 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 381,865 668,811
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 55,000 80,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Hallinto 370 483 274 535 258 433 -16 102 -6
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 453 32 685 33 700 1 015 3
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 172 030 169 255 170 158 903 1
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 3 673 4 939 4 939 0
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) 4 326 5 056 786 -4 270 -84
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 33 350 36 072 36 072 0
40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 14 143 18 001 4 251 -13 750 -76
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 8 507 8 507 8 507 0
(88.) Pääomasijoitus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 0
(89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 100 000 0
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 932 718 868 511 768 830 -99 681 -11
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 557 30 714 32 248 1 534 5
06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 42 153 84 021 97 474 13 453 16
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 400 400 400 0
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 335 442 250 900 275 500 24 600 10
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 2 500 1 500 10 400 8 900 593
42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 100 5 000 5 000 0
(43.) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 43 000 49 300 -49 300 -100
44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 0
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 30 860 0
47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 27 993 56 159 30 777 -25 382 -45
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 38 382 42 300 57 800 15 500 37
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 87 303 89 303 94 303 5 000 6
(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 -1 000 -100
51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v) 118 118 118 0
(80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 92 883 96 986 -96 986 -100
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 141 827 141 000 140 000 -1 000 -1
(87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 5 000 0
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) 6 000 12 000 6 000 100
(88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 29 500 0
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 15 700 11 800 10 800 -1 000 -8
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 606 884 490 126 415 854 -74 272 -15
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 173 131 163 076 171 793 8 717 5
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 433 753 327 050 244 061 -82 989 -25
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 66 202 80 731 79 499 -1 232 -2
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 619 11 188 15 548 4 360 39
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 2 446 9 247 7 943 -1 304 -14
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 482 19 071 19 564 493 3
(31.) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 4 731 4 731 -4 731 -100
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 892 872 822 -50 -6
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 2 054 2 572 2 572 0
52. Palkkaturva (arviomääräraha) 25 979 32 000 32 000 0
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 0
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 0 50 50 0
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 364 702 391 649 419 115 27 466 7
40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) 16 987 10 000 3 000 -7 000 -70
(41.) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) 36 930 0
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 21 876 12 171 8 178 -3 993 -33
(43.) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 1 247 1 300 -1 300 -100
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 6 000 1 000 20
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 280 569 361 478 401 887 40 409 11
65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 2 092 1 700 50 -1 650 -97
60. Energiapolitiikka 380 691 472 509 366 839 -105 670 -22
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 407 6 513 6 839 326 5
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 500 3 500 3 420 -80 -2
40. Energiatuki (arviomääräraha) 52 568 57 694 47 250 -10 444 -18
41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 14 635 20 482 14 930 -5 552 -27
(42.) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 846 0
(43.) Kioton mekanismit (arviomääräraha) 143 220 -220 -100
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 225 791 314 100 261 400 -52 700 -17
(45.) Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) 40 000 40 000 -40 000 -100
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 37 801 27 000 30 000 3 000 11
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 0
70. Kotouttaminen 226 496 244 165 223 704 -20 461 -8
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 631 1 061 1 631 570 54
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 224 865 243 104 222 073 -21 031 -9
Yhteensä 2 948 176 2 822 226 2 532 274 -289 952 -10
  Henkilöstön kokonaismäärä 7 889 7 950 8 000