Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 28 25 30
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 79 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,6 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 24 35 20
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,6 < 1,0 < 1,0
Työ- ja elinkeinoministeriön henkilötyövuosimäärä      
— Toimintamenomomentti 32.01.01 377 384 387
— Muut momentit 21 21 13

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
       
Bruttomenot 41 642 39 785 42 700
Bruttotulot 9 264 7 100 9 000
Nettomenot 32 378 32 685 33 700
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 344    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 419    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 24.01.01) -4
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) -10
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 72
Yritystukien vaikuttavuusarvioinnit 200
Eläkemaksurakenteen muutos 166
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Palkkausten tarkistukset 778
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -7
Toimintamenojen tuottavuussäästö -239
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -72
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 254
Yhteensä 1 015

2019 talousarvio 33 700 000
2018 I lisätalousarvio 189 000
2018 talousarvio 32 685 000
2017 tilinpäätös 34 453 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 158 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Ihmiset ja ympäristö      
Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään (%) 44 35 32
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään (%) 32 24 20
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 3,1 > 3,1 3,0
     
Yritykset ja elinkeinot      
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) - 1 750 1 500
Eri rahoitustoimenpiteiden kautta syntyneet yritykset (lkm) 7 058 10 000 8 500
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 2,6 2,7 2,7
Maatalouden fosforitase (kg/ha) - < 5 < 5
Maatalouden typpitase (kg/ha) - < 46 < 46
       
Ympäristö ja luonnonvarat      
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) 12 062 5 500 5 200
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseudulla (%) 64,2 64 64

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,1 > 4 > 4
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,7 - > 3,7
Valvontasuunnitelmien toteuttaminen täysimääräisesti (%) 100 100 100
Henkilötyövuosien kehitys 2 956 2 879 2 796
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,6 > 3,5 > 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 208 041 199 255 200 158
Bruttotulot 34 682 30 000 30 000
Nettomenot 173 359 169 255 170 158
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 32 520    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 31 191    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 10 182 10 000 10 000
— muut tuotot -8 - -
Tuotot yhteensä 10 174 10 000 10 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 883 8 200 6 500
— osuus yhteiskustannuksista 3 065 2 800 3 500
Kustannukset yhteensä 8 948 11 000 10 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 226 -1 000 -
Kustannusvastaavuus, % 114 91 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 788 6 000 6 000
— EU:lta saatava rahoitus 9 - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 142 1 500 1 500
Tuotot yhteensä 9 939 7 500 7 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 056 9 000 9 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -2 117 -1 500 -1 500
Omarahoitusosuus, % 18 17 17

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 28.70.05, 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.50, 31.30.63, 64 ja 66, 32.01.20, 32.30.01 ja 51, 32.40.51 ja 52, 32.50.42, 44 ja 64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.20.06) 109
Palvelukeskuksen oman pääoman maksaminen, kertaluonteisen siirron palautus -460
Työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinta (siirto momentilta 32.30.01) 1 700
Work in Finland -sivusto, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentille 32.70.03) -170
Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävät (-1 htv) (siirto momentille 26.20.01) -60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -260
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -130
Palkkausten tarkistukset 4 472
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -41
Säästöpäätös -1 800
Toimintamenojen tuottavuussäästö -902
Toimintamenosäästö (HO 2015) -980
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -1 491
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -412
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 1 372
Vuokramenojen indeksikorotus 76
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -120
Yhteensä 903

2019 talousarvio 170 158 000
2018 I lisätalousarvio 1 172 000
2018 talousarvio 169 255 000
2017 tilinpäätös 172 030 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan tasaantuvan noin 400 täydennyspalvelusvelvollisen tasolle.

Siviilipalveluksen tunnuslukuja

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 1 874 2 200 2 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 351 1 400 1 400
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) 196 200 200
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 45 30 30
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) 593 400 400
— koulutetut (hlöt) 629 600 600

2019 talousarvio 4 939 000
2018 talousarvio 4 939 000
2017 tilinpäätös 3 673 450

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 786 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentuminen (siirto momentille 32.40.05) -40
Sähkömarkkinalain ja valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentille 32.60.01) -80
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -4 100
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Yhteensä -4 270

2019 talousarvio 786 000
2018 talousarvio 5 056 000
2017 tilinpäätös 4 326 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 36 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 36 072 000
2018 talousarvio 36 072 000
2017 tilinpäätös 33 350 427

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardisointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Yritysten uudistumisen edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.

Vaikuttavuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista      
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 140 1 100 1 200
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä - kasvaa kasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut 2 921 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Yhteensä 4 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisten lisäysten poisto -750
Team Finland -ohjelmatoiminta (siirto momentille 32.20.06) -5 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -8 000
Yhteensä -13 750

2019 talousarvio 4 251 000
2018 talousarvio 18 001 000
2017 tilinpäätös 14 143 000

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2019 talousarvio 20 000
2018 talousarvio 20 000
2017 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 350 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 450 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 855 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 2 945 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 800 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 124 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 505 000
Yhteensä 8 507 000

2019 talousarvio 8 507 000
2018 talousarvio 8 507 000
2017 tilinpäätös 8 507 000