Talousarvioesitys 2019
01. Hallinto
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).
ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.
ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen
3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Työ- ja elinkeinoministeriö | |||
| Hallituksen esitykset (kpl) | 28 | 25 | 30 |
| — Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 79 | > 80 | > 80 |
| — Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 0,6 | 0 | 0 |
| Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 24 | 35 | 20 |
| Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) | 0,6 | < 1,0 | < 1,0 |
| Työ- ja elinkeinoministeriön henkilötyövuosimäärä | |||
|---|---|---|---|
| — Toimintamenomomentti 32.01.01 | 377 | 384 | 387 |
| — Muut momentit | 21 | 21 | 13 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 41 642 | 39 785 | 42 700 |
| Bruttotulot | 9 264 | 7 100 | 9 000 |
| Nettomenot | 32 378 | 32 685 | 33 700 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 344 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 7 419 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 24.01.01) | -4 |
| Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -10 |
| Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 | 72 |
| Yritystukien vaikuttavuusarvioinnit | 200 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 166 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -15 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -8 |
| Palkkausten tarkistukset | 778 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -7 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -239 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -100 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -72 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 254 |
| Yhteensä | 1 015 |
| 2019 talousarvio | 33 700 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 189 000 |
| 2018 talousarvio | 32 685 000 |
| 2017 tilinpäätös | 34 453 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 158 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:
Vaikuttavuus
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Ihmiset ja ympäristö | |||
| Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään (%) | 44 | 35 | 32 |
| Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään (%) | 32 | 24 | 20 |
| Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) | 3,1 | > 3,1 | 3,0 |
| Yritykset ja elinkeinot | |||
| Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) | - | 1 750 | 1 500 |
| Eri rahoitustoimenpiteiden kautta syntyneet yritykset (lkm) | 7 058 | 10 000 | 8 500 |
| Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) | 2,6 | 2,7 | 2,7 |
| Maatalouden fosforitase (kg/ha) | - | < 5 | < 5 |
| Maatalouden typpitase (kg/ha) | - | < 46 | < 46 |
| Ympäristö ja luonnonvarat | |||
| Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) | 12 062 | 5 500 | 5 200 |
| Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseudulla (%) | 64,2 | 64 | 64 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,1 | > 4 | > 4 |
| ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | 3,7 | - | > 3,7 |
| Valvontasuunnitelmien toteuttaminen täysimääräisesti (%) | 100 | 100 | 100 |
| Henkilötyövuosien kehitys | 2 956 | 2 879 | 2 796 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,6 | > 3,5 | > 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 208 041 | 199 255 | 200 158 |
| Bruttotulot | 34 682 | 30 000 | 30 000 |
| Nettomenot | 173 359 | 169 255 | 170 158 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 32 520 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 31 191 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 10 182 | 10 000 | 10 000 |
| — muut tuotot | -8 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 10 174 | 10 000 | 10 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 883 | 8 200 | 6 500 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 3 065 | 2 800 | 3 500 |
| Kustannukset yhteensä | 8 948 | 11 000 | 10 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 226 | -1 000 | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 114 | 91 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 7 788 | 6 000 | 6 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 9 | - | - |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | - | - | - |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 2 142 | 1 500 | 1 500 |
| Tuotot yhteensä | 9 939 | 7 500 | 7 500 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 12 056 | 9 000 | 9 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -2 117 | -1 500 | -1 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 18 | 17 | 17 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 28.70.05, 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.50, 31.30.63, 64 ja 66, 32.01.20, 32.30.01 ja 51, 32.40.51 ja 52, 32.50.42, 44 ja 64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.20.06) | 109 |
| Palvelukeskuksen oman pääoman maksaminen, kertaluonteisen siirron palautus | -460 |
| Työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinta (siirto momentilta 32.30.01) | 1 700 |
| Work in Finland -sivusto, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentille 32.70.03) | -170 |
| Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävät (-1 htv) (siirto momentille 26.20.01) | -60 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -260 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -130 |
| Palkkausten tarkistukset | 4 472 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -41 |
| Säästöpäätös | -1 800 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -902 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -980 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -1 491 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -412 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 1 372 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 76 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -120 |
| Yhteensä | 903 |
| 2019 talousarvio | 170 158 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 1 172 000 |
| 2018 talousarvio | 169 255 000 |
| 2017 tilinpäätös | 172 030 000 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan tasaantuvan noin 400 täydennyspalvelusvelvollisen tasolle.
Siviilipalveluksen tunnuslukuja
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 1 874 | 2 200 | 2 200 |
| Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 1 351 | 1 400 | 1 400 |
| Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) | 196 | 200 | 200 |
| — siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 45 | 30 | 30 |
| Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) | 593 | 400 | 400 |
| — koulutetut (hlöt) | 629 | 600 | 600 |
| 2019 talousarvio | 4 939 000 |
| 2018 talousarvio | 4 939 000 |
| 2017 tilinpäätös | 3 673 450 |
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 786 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentuminen (siirto momentille 32.40.05) | -40 |
| Sähkömarkkinalain ja valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentille 32.60.01) | -80 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -4 100 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -50 |
| Yhteensä | -4 270 |
| 2019 talousarvio | 786 000 |
| 2018 talousarvio | 5 056 000 |
| 2017 tilinpäätös | 4 326 000 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 36 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 36 072 000 |
| 2018 talousarvio | 36 072 000 |
| 2017 tilinpäätös | 33 350 427 |
40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 251 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen
2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:
1) standardisointitoimintaan
2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.
Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.
Yritysten uudistumisen edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.
Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.
Vaikuttavuus
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista | |||
|---|---|---|---|
| — Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla | 1 140 | 1 100 | 1 200 |
| Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä | - | kasvaa | kasvaa |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut | 2 921 000 |
| Standardisointitoiminta | 1 330 000 |
| Yhteensä | 4 251 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisten lisäysten poisto | -750 |
| Team Finland -ohjelmatoiminta (siirto momentille 32.20.06) | -5 000 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -8 000 |
| Yhteensä | -13 750 |
| 2019 talousarvio | 4 251 000 |
| 2018 talousarvio | 18 001 000 |
| 2017 tilinpäätös | 14 143 000 |
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
| 2019 talousarvio | 20 000 |
| 2018 talousarvio | 20 000 |
| 2017 tilinpäätös | — |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 350 000 |
| Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 450 000 |
| OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 855 000 |
| Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 434 000 |
| Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 2 945 000 |
| Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 800 000 |
| Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 124 000 |
| Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 505 000 |
| Yhteensä | 8 507 000 |
| 2019 talousarvio | 8 507 000 |
| 2018 talousarvio | 8 507 000 |
| 2017 tilinpäätös | 8 507 000 |