Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2019
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
              01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
              02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
              20. Siviilipalvelus
              21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
              60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
              66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Työ- ja elinkeinoministeriö   
Hallituksen esitykset (kpl)282530
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%)79> 80> 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%)0,600
Valtioneuvoston asetukset (kpl)243520
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%)0,6< 1,0< 1,0
Työ- ja elinkeinoministeriön henkilötyövuosimäärä   
— Toimintamenomomentti 32.01.01377384387
— Muut momentit212113

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
Bruttomenot41 64239 78542 700
Bruttotulot9 2647 1009 000
Nettomenot32 37832 68533 700
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta5 344  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle7 419  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 24.01.01)-4
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-10
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.0172
Yritystukien vaikuttavuusarvioinnit200
Eläkemaksurakenteen muutos166
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-8
Palkkausten tarkistukset778
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-7
Toimintamenojen tuottavuussäästö-239
Toimintamenosäästö (HO 2015)-100
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-72
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen254
Yhteensä1 015

2019 talousarvio33 700 000
2018 I lisätalousarvio189 000
2018 talousarvio32 685 000
2017 tilinpäätös34 453 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 158 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Ihmiset ja ympäristö   
Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään (%)443532
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään (%)322420
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5)3,1> 3,13,0
   
Yritykset ja elinkeinot   
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm)-1 7501 500
Eri rahoitustoimenpiteiden kautta syntyneet yritykset (lkm)7 05810 0008 500
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5)2,62,72,7
Maatalouden fosforitase (kg/ha)-< 5< 5
Maatalouden typpitase (kg/ha)-< 46< 46
    
Ympäristö ja luonnonvarat   
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha)12 0625 5005 200
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseudulla (%)64,26464

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5)4,1> 4> 4
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5)3,7-> 3,7
Valvontasuunnitelmien toteuttaminen täysimääräisesti (%)100100100
Henkilötyövuosien kehitys2 9562 8792 796
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,6> 3,5> 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot208 041199 255200 158
Bruttotulot34 68230 00030 000
Nettomenot173 359169 255170 158
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta32 520  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle31 191  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot10 18210 00010 000
— muut tuotot-8--
Tuotot yhteensä10 17410 00010 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 8838 2006 500
— osuus yhteiskustannuksista 3 0652 8003 500
Kustannukset yhteensä 8 94811 00010 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)1 226-1 000-
Kustannusvastaavuus, %11491100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus7 7886 0006 000
— EU:lta saatava rahoitus9--
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus---
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot2 1421 5001 500
Tuotot yhteensä9 9397 5007 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset12 0569 0009 000
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-2 117-1 500-1 500
Omarahoitusosuus, %181717

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 28.70.05, 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.50, 31.30.63, 64 ja 66, 32.01.20, 32.30.01 ja 51, 32.40.51 ja 52, 32.50.42, 44 ja 64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.20.06)109
Palvelukeskuksen oman pääoman maksaminen, kertaluonteisen siirron palautus-460
Työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinta (siirto momentilta 32.30.01)1 700
Work in Finland -sivusto, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentille 32.70.03)-170
Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävät (-1 htv) (siirto momentille 26.20.01)-60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-260
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-130
Palkkausten tarkistukset4 472
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-41
Säästöpäätös-1 800
Toimintamenojen tuottavuussäästö-902
Toimintamenosäästö (HO 2015)-980
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-1 491
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-412
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen1 372
Vuokramenojen indeksikorotus76
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-120
Yhteensä903

2019 talousarvio170 158 000
2018 I lisätalousarvio1 172 000
2018 talousarvio169 255 000
2017 tilinpäätös172 030 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan tasaantuvan noin 400 täydennyspalvelusvelvollisen tasolle.

Siviilipalveluksen tunnuslukuja

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä)1 8742 2002 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä)1 3511 4001 400
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä)196200200
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä)453030
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä)593400400
— koulutetut (hlöt)629600600

2019 talousarvio4 939 000
2018 talousarvio4 939 000
2017 tilinpäätös3 673 450

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 786 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentuminen (siirto momentille 32.40.05)-40
Sähkömarkkinalain ja valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentille 32.60.01)-80
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-4 100
Toimintamenosäästö (HO 2015)-50
Yhteensä-4 270

2019 talousarvio786 000
2018 talousarvio5 056 000
2017 tilinpäätös4 326 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 36 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio36 072 000
2018 talousarvio36 072 000
2017 tilinpäätös33 350 427

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardisointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Yritysten uudistumisen edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.

Vaikuttavuus

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista   
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla1 1401 1001 200
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä -kasvaakasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut2 921 000
Standardisointitoiminta1 330 000
Yhteensä4 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisten lisäysten poisto-750
Team Finland -ohjelmatoiminta (siirto momentille 32.20.06)-5 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-8 000
Yhteensä-13 750

2019 talousarvio4 251 000
2018 talousarvio18 001 000
2017 tilinpäätös14 143 000

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2019 talousarvio20 000
2018 talousarvio20 000
2017 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö350 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu1 450 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet855 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista2 945 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu1 800 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu124 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet505 000
Yhteensä8 507 000

2019 talousarvio8 507 000
2018 talousarvio8 507 000
2017 tilinpäätös8 507 000