Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala turvaa kotimaisen ruoan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille.

Toimintaympäristön kuvaus

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa, makea vesi sekä eläimet. Ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden merkitys osana biotaloutta on merkittävä ilmastonmuutoksen hidastajana, luonnonvarojen säilyttäjänä ja niiden tilan parantajana sekä virkistysmahdollisuuksien lisääjänä.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja tehokas kierrätys. Tehostamalla alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden prosesseista ja yhdyskuntien jätteistä peräisin olevien ravinteiden talteenottoa ja järjestämällä tarkoituksenmukainen kustannustehokas kierrätys sekä edistämällä sektorirajat ylittäviä tuotannollisia prosesseja luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, parannetaan ravinneomavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ministeriön tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jalostetaan kotimaassa, ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja huolehditaan ruoan huoltovarmuudesta.

Luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, ilmastonmuutos, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys sekä maaseudun elinkeino- ja väestörakenteen muutos vaikuttavat olennaisesti ministeriön toimialaan. Ministeriö koordinoi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Haasteisiin vastaaminen edellyttää ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon ja koko ruokajärjestelmän tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan luoda uusia mahdollisuuksia kannattavalle liiketoiminnalle ja elinkeinojen kehittymiselle.

Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua
  • — Edellytykset biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla
  • — Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa edistämällä osaltaan kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja. Vuoden 2019 talousarviossa biotalous- ja puhtaat ratkaisut -painopistealueelle kohdennetaan määrärahoja yhteensä 636 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukyvyn parantamista sekä tukee ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 290,7 milj. euroa ja viherryttämistukeen 157,5 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala tukee myös luonnonvara- ja biotalouden sekä metsien monimuotoisen käytön ja hoidon edistämistä. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan yhteensä 9,8 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan 4,6 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 67,5 96,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 118,5 121,71)
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 -
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 20,0 20,01)
30.40 Luonnonvaratalous    
  — muu valtuus 2,0 2,0
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 59,0 44,0
30.64.50 Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2,2 1,1

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 132 076 132 362 129 146 -3 216 -2
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 184 24 010 21 984 -2 026 -8
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 72 401 70 004 72 155 2 151 3
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 343 1 343 1 343 0
23. Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 1 420 5 120 585 -4 535 -89
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26 354 27 532 28 540 1 008 4
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 4 374 4 353 4 539 186 4
10. Maaseudun kehittäminen 386 535 416 279 424 949 8 670 2
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 71 976 75 276 84 976 9 700 13
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 10 582 25 000 25 000 0
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 57 230 58 330 40 500 -17 830 -31
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 67 767 67 767 67 767 0
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 366 5 266 3 466 -1 800 -34
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 843 1 843 1 843 0
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 39 772 40 092 41 592 1 500 4
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 905 3 905 3 305 -600 -15
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 273 2 000 3 000 1 000 50
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 126 821 136 800 153 500 16 700 12
20. Maa- ja elintarviketalous 1 870 413 1 795 970 1 781 596 -14 374 -1
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 69 233 69 233 0
(02.) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 262 38 125 -38 125 -100
(03.) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 202 22 178 -22 178 -100
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 5 500 5 948 5 948 0
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 327 900 325 400 318 700 -6 700 -2
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 533 707 531 130 529 700 -1 430 0
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 300 043 290 710 290 710 0
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 572 888 518 738 548 288 29 550 6
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 105 5 705 10 635 4 930 86
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 839 3 119 2 495 -624 -20
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 200 200 170 -30 -15
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 48 000 49 000 -49 000 -100
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 767 5 717 5 717 0
40. Luonnonvaratalous 190 819 199 827 187 689 -12 138 -6
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 3 100 100 3
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 13 520 13 520 13 971 451 3
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 16 880 14 880 5 950 -8 930 -60
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 7 136 8 486 4 636 -3 850 -45
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 699 1 745 1 745 0
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 4 575 5 375 800 17
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 7 900 8 450 8 850 400 5
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 52 813 56 230 56 230 0
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 027 5 027 5 027 0
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 41 200 39 900 39 160 -740 -2
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 130 11 920 11 751 -169 -1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 850 10 250 10 286 36 0
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 332 1 432 1 132 -300 -21
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 881 20 362 20 476 114 1
(83.) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 50 50 -50 -100
64. Metsähallitus 5 514 7 554 7 341 -213 -3
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 5 514 7 554 7 341 -213 -3
70. Maanmittaus ja tietovarannot 50 406 54 437 43 580 -10 857 -20
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 47 452 50 237 40 080 -10 157 -20
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 2 954 4 200 3 500 -700 -17
Yhteensä 2 635 763 2 606 429 2 574 301 -32 128 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 4 183 4 174 4 178