Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelutPDF-versio

Selvitysosa:Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluilla turvataan liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödynnetään merkittävässä osassa yhteiskunnan palveluiden tuottamisessa ja kulutuksessa. Digitalisaatiokehityksen myötä luodaan uusia liikenteen ja viestinnän palveluja, joille viestintäverkot luovat edellytykset.

Luvun nimike on muutettu.

01. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-,valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — edistää liikenteen ja viestinnän turvallisuutta sekä alan teknistä kehitystä ja häiriöttömyyttä
  • — huolehtia liikenteen ja sähköisen viestinnän sääntely-, lupa-, hyväksyntä-, rekisteri- ja valvontatehtävistä, toimialan pätevyys- ja tutkintotehtävistä, tietopalvelusta sekä toimialansa tilastoinnista
  • — rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja
  • — vastata merikartoituksen järjestämisestä
  • — kehittää ja edistää liikenteen ja viestinnän palveluita ja niiden tarjontaa sekä liikenteen ja viestinnän markkinoiden toimivuutta ja huolehtia käyttäjien ja matkustajien oikeuksiin liittyvistä tehtävistä
  • — edistää liikenteen ja viestinnän sekä niiden markkinoiden digitalisaatiota ja automatisaatiota sekä mahdollistaa liikenteeseen ja viestintään liittyvät kokeilut, tutkimukset ja innovaatiot
  • — edistää liikkumispalveluiden kehittymistä
  • — kehittää julkisen henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja logistiikan toimintaedellytyksiä
  • — vastata saariston liikenne- ja kuljetuspalveluiden erillisrahoituksesta valtion talousarvion puitteissa
  • — suunnitella radiotaajuuksien käyttöä, edistää radioviestinnän teknistä toteutusta, selvittää ja poistaa radioviestinnänhäiriöitä, huolehtia radiolaitteiden markkinavalvonnasta, valvoa verkkotoimilupien ehtojen noudattamista ja hoitaa radiolupahallintoa sekä muuta taajuushallintoa
  • — hoitaa postitoiminnan valvontatehtäviä ja verkkotunnusten rekisteri- ja valvontatehtäviä
  • — hoitaa valtiontuki- ja valtionavustustehtäviä sekä liikenteen verotustehtäviä
  • — vastata meriliikenteen ohjauksen toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä sekä tuottaa ajantasaista meriliikenteen tilannekuvaa puolustus- ja turvallisuusviranomaisille alusliikennepalveluntarjoajan avustamana
  • — huolehtia oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistää ja valvoa liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukea toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
  • — antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa
  • — osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön
  • — tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluonteisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa
  • — ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • — huolehtia myös muista toimialan viranomaistehtävistä, jotka sille erikseen säädetään.

Liikenne- ja viestintäviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — edistää uusien liikenteen ja viestinnän palvelujen kehittymistä ja käyttöä sekä liikenne- ja viestintämarkkinoiden tasapuolisuutta, läpinäkyvyyttä ja toimivuutta
  • — varmistaa liikkumisen ja viestinnän palveluiden laatua, turvallisuutta ja toimintavarmuutta
  • — edistää liikkumispalvelujen sekä liikenteen ja viestinnän automaation kokeiluja
  • — kehittää toiminnassa syntyvien isojen tietomäärien hallintaa ja analytiikkaa sekä asiakaslähtöisiä sähköisiä asiointikanavia ja digitaalisia prosesseja
  • — huolehtia viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudesta ja turvallisuudesta sekä varmistaa uusien digitaalisten palvelujen tietoturva ja tietosuoja
  • — lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja edistää yleistä tietoturvatietoisuutta
  • — varmistaa liikenne- ja viestintäjärjestelmän sekä verkkojen peittoa ja toimivuutta, lisää toimintavarmuutta sekä selvittää ja poistaa verkkojen häiriöitä
  • — tukea yhteiskunnan kriittisten toimintojen varautumista ja huoltovarmuutta
  • — vähentää liikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja (hiiletön liikenne)
  • — varmistaa mediamarkkinoiden toimivuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikenne- ja viestintävirastolle vuodelle 2019 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut      
Markkinat toimivat ja sääntely mahdollistaa toimialan kehityksen      
Markkinoiden toimivuus     Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty.
      Markkinoiden seurannan yhdenmukaiset toimintamallit ja julkaisukanavat on määritelty ja käyttöönotettu.
      Kokeilut ovat vauhdittaneet uusien palvelujen kehittymistä ja käyttöä.
Palveluiden käyttäjäystävällisyys     Käyttäjien tietoisuutta uusista palveluista ja niiden käytöstä sekä käyttömahdollisuuksista on lisätty.
      Lupa- ja kelpoisuuspalveluja on digitalisoitu.
2. Liikenteen energiareformi      
Toimialan energiatehokkuus lisääntyy ja CO2-päästöt vähenevät      
Liikenteestä aiheutuvat ympäristöhaitat (hiiletön liikenne)     Ajoneuvokanta on uudistunut.
      Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet kestävällä tavalla.
      Vaihtoehtoisten ja puhtaampien polttoaineiden käyttö on lisääntynyt liikenteessä.
Kulutustottumusten uudet vaihtoehdot     Informaatio-ohjausta on monipuolistettu.
3. Elinvoimainen media-ala      
Monimuotoinen ja uudistuva media-ala      
Mediasisältöjen jakelu laajakaistaverkossa     Mediasisältöjen jakeluun on osoitettu lisätaajuuksia.
4. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa.      
Automaattinen liikenne ja tiedon hyödyntäminen     Tietoja ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty uuden liiketoiminnan vauhdittamiseksi.
      Robotisaatiota, automaatiota ja koneälyä hyödyntäviä kokeiluja on toteutettu.
Liikennepalvelulain sisältämän tiedon ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset     Lippu-hankkeen kokeilut on toteutettu ja toimijoiden luottamusverkosto on toiminnassa.
Satelliittinavigoinnin toteuttaminen     Galileo-ohjelman kehitystä on tuettu ja PRS (Public regulated Service) -käyttöönoton valmiudet on luotu.
5. Luottamus digitaalisiin palveluihin      
Tieto, järjestelmät, verkot ja palvelut ovat luotettavia      
Uusien digitaalisten palvelujen tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen     Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu.
      Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuutta, toimintavarmuutta ja yksityisyyden suojaa on kehitetty.
      NIS-direktiivin kansallisen toimeenpanon valvonta on järjestetty.
Kansalaisten ja organisaatioiden mahdollisuus käyttää turvallisesti verkkoja     Digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelman toimenpiteet on toteutettu ja tavoitteiden toteutumisen tilasta on annettu väliraportti.
6. Liikenne- ja viestintäverkot      
Verkkojen ja järjestelmätason toimintavarmuus lisääntyy      
Viraston riskiarviointikyky ja häiriötilanteisiin liittyvä varautumissuunnittelu     Palvelutaso, tietoturvallisuus, toimintavarmuus ja varautuminen on varmistettu viraston toiminnassa.
Järjestelmätason kehittäminen     Liikennejärjestelmän turvallisuus ja liikennejärjestelmätasoinen häiriötilannetoiminta on parantunut ja toimijoiden vastuut ovat selvät.
Häiriötilannetiedon hyödyntäminen     Häiriötilanteista koottua tietoa on hyödynnetty selvityksissä ja toiminnassa.
Verkot mahdollistavat uudet innovatiiviset palvelut      
Verkot luovat edellytyksiä uusien palvelujen kehittymiselle     Valmistelutyö liittyen 5G-taajuuksien käyttöönottoon ja jakotapoihin sekä nykykäytön siirtäminen muille taajuuksille.
      Liikenteen automaatiota ja robotiikkaa on edistetty.
      Liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvä viraston rooli on otettu haltuun sekä suunnitteluun liittyvä osaaminen ja tehtävien tuloksellinen organisointi on varmistettu.
      Valokuituyhteyksien saatavuus on kehittynyt.
Suomi on 5G-teknologian kärkimaa      
5G-hankkeen toteuttaminen ja edistäminen     Hanketta on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti.
       
Palvelutaso      
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5) 3,6 3,6 3,61)
Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät (asteikko 1—5) 3,7 3,6 3,61)

1) Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2018 tavoitteet

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Liikenne- ja viestintäviraston perustaminen vuoden 2019 alusta siten, että toimintamenomomenttiin on yhdistetty aiemmat Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimintamenot sekä Väylävirastosta siirtyviä tehtäviä vastaava osa Väyläviraston toimintamenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma

2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 129 153 133 068 188 759
Bruttotulot 89 484 86 115 111 445
Nettomenot 39 669 46 953 77 314
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 30 082    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 37 197    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 96 772 96 434 101 515
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 93 381 95 895 100 178
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 3 391 539 1 337
Kustannusvastaavuus, % 104 101 101

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 11 156 11 000 9 930
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 622 9 106 9 254
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 534 1 894 676
Kustannusvastaavuus, % 129 121 107

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
GovCERT-tietoturvapalvelut (siirto momentilta 28.30.03) 430
Katsastuksen valvontamaksun tarkistus -357
Lentoliikenteen valvontamaksun tarkistus -1 168
Siirto momentille 31.10.01 (-1 htv) -118
Siirto momentilta 31.10.01 6 664
Siirto momentilta 31.10.20 9 843
Siirto momentilta 31.40.01 13 156
Yhteiskunnan tietoturvallisuuden edistäminen 2 000
Eläkemaksurakenteen muutos 145
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -25
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -12
Palkkausten tarkistukset 748
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -8
Toimintamenojen tuottavuussäästö -304
Toimintamenosäästö (HO 2015) -450
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -308
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -80
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 229
Vuokramenojen indeksikorotus 20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -44
Yhteensä 30 361

Momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio 77 314 000
2018 I lisätalousarvio 160 000
2018 talousarvio 46 953 000
2017 tilinpäätös 46 784 000

(40.) Ajoneuvojen romutuspalkkio (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 8 000 000

41. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 100 000 euroa.

Määrärahasta saa myöntää avustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti:

1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan

2) kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla edistetään tieliikenteen turvallisuutta koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha perustuu vakuutusyhtiöiltä kerättävään liikenneturvallisuusmaksuun, joka tuloutetaan momentille 11.19.05.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleinen tieliikenteen turvallisuustoiminta 8 900
Kehittämishankkeet, kokeilut ja turvallisuustutkimus 200
Yhteensä 9 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Liikenteen turvallisuus ja kelirikkopaketti 2 780
Tasokorjaus -1 390
Vuoden 2018 liikasuorituksen vähennys -1 390
Yhteensä 0

2019 talousarvio 9 100 000
2018 talousarvio 9 100 000
2017 tilinpäätös 9 100 000

42. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentää samalla liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.


2019 talousarvio 6 000 000
2018 talousarvio 6 000 000