Talousarvioesitys 2019
Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2017 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
v. 2017 | v. 2018 (arvio) | v. 2019 (arvio) | |
Tie | 14 953 | 14 898 | 14 217 |
Radat | 4 671 | 4 791 | 4 537 |
Vesiväylät | 206 | 238 | 232 |
Yhteensä | 19 830 | 19 927 | 18 986 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2017 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 90 milj. euroa on kehittämishankkeista siirrettyä määrärahaa, jolla hallitaan korjausvelkaa ja parannetaan liikenteellisiä olosuhteita.
Väylävirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.
Väyläviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:
- — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
- — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
- — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
- — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
- — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
- — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
- — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
- — edistää liikenteen automatisaatiota
- — avata ja hyödyntää viraston tuottamaa tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
- — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.
Väyläviraston menot ja tulot (milj. euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Toimintamenot (01) | 77,4 | 73,0 | 50,8 |
Tulot toiminnasta | 1,6 | 1,1 | 0,4 |
Toimintamenot | 79,0 | 74,1 | 51,2 |
Perusväylänpito (20) | 1 202,3 | 1 406,8 | 1 036,9 |
Tulot | 60,9 | 53,6 | 51,6 |
— Ratamaksu | 42,9 | 45,0 | 45,0 |
— Muut tulot | 18,0 | 8,6 | 6,6 |
Menot | 1 263,2 | 1 460,4 | 1 088,5 |
Kunnossapito | 802,8 | 803,2 | 780,6 |
— Hoito | 354,3 | 339,7 | 373,2 |
— Jäänmurto | 48,0 | 49,4 | 57,6 |
— Korjaus | 400,5 | 414,1 | 349,8 |
Parantaminen ja suunnittelu | 94,0 | 71,8 | 54,1 |
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 41,1 | 33,4 | 31,6 |
— Liikenteen hallinnan järjestelmät | 19,6 | 21,0 | - |
— Suunnittelu | 33,3 | 17,4 | 22,5 |
Liikennepalvelut | 123,8 | 132,4 | 153,8 |
— Liikenteen ohjaus ja informaatio | 71,0 | 77,6 | 103,8 |
— Maantielauttaliikenne | 49,1 | 49,3 | 50,0 |
— Merikartoitus | 3,7 | 5,5 | - |
Korjausvelan vähentäminen | 242,6 | 453,0 | 100,0 |
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) | 442,1 | 495,0 | 451,2 |
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 18,2 | 35,0 | 35,0 |
Väyläverkon kehittäminen (77) | 279,1 | 335,0 | 298,2 |
Eräät väylähankkeet (78) | 51,5 | - | - |
Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 93,3 | 125,0 | 118,0 |
Nettomenot yhteensä | 1 721,8 | 1 974,8 | 1 538,9 |
Bruttomenot yhteensä | 1 784,3 | 2 029,5 | 1 590,9 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
2017 toteutuma |
2018 arvio |
muutos | 2019 arvio |
muutos | |
Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 97 606 | 99 753 | 2,2 % | 101 948 | 2,2 % |
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 19,2 | 19,6 | 2,1 % | 20,0 | 2,1 % |
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 47 336 | 47 900 | 1,2 % | 48 400 | 1,0 % |
Muut tuotot, 1 000 euroa | 169 | 218 | 29 % | 100 | -54,1 % |
Kustannukset, 1 000 euroa | 82 118 | 91 132 | 11,0 % | 94 324 | 3,5 % |
Kustannusvastaavuus | 57,9 % | 52,8 % | -5,1 %-yks. | 51,4 % | -1,4 %-yks. |
01. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 754 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.
Väyläviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.
Väyläviraston tehtävänä on muun muassa:
- — vastata hallinnoimastaan valtion tie- ja rataverkosta ja niiden kehittämisestä sekä niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa
- — osallistua liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön
- — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
- — rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja
- — vastata liikenteenohjauksen järjestämisestä
- — edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota
- — vastata maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja palvelutasosta
- — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
- — vastata ja hallinnoida väyliä koskevia tietovarantoja ja huolehtia toimialansa tilastoinnista
- — turvata talvimerenkulun edellytykset
- — edistää väylänpidon markkinoiden toimivuutta
- — huolehtia oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää toimialallaan yhteiskunnan varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
- — vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta.
Liikenne- ja viestintäministeriön Väylävirastolle vuodelle 2019 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Tulostavoitteet | 2017 toteutuma | 2018 tavoite | 2019 tavoite |
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
---|---|---|---|
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut | |||
Markkinat toimivat tasapuolisesti ja niiden kehittymistä edistetään |
|||
Innovatiiviset hankinnat ja kokeilut | Hankinnan toimintalinjat on uudistettu uudenlaisen liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Kokeilut ovat vauhdittaneet uusien palvelujen kehittymistä ja käyttöä. |
||
Rataverkon käytön ja palveluiden tasapuolisuus |
Ratapihat toimivat kilpailuneutraalisti. Rataverkon haltijan palvelut on kuvattu ja hinnoiteltu. Uudet kapasiteetinhallinnan toimintamallit on luotu ja käyttöönotto aikataulutettu. |
||
2. Liikenteen energiareformi | |||
Toimialan energiatehokkuus lisääntyy | |||
Liikennejärjestelmän tehokkuus | Toimeenpantu merkittäviä, kestävää liikennejärjestelmää edistäviä toimenpiteitä ja hankkeita. Edistetty liikenteen energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä (esim. junaliikenteen energiatehokkuus, digitalisaatio). |
||
Väyläviraston hankintojen energiatehokkuus | Uudistettu hankintojen energiatehokkuusvaatimuksia koskevat toimintalinjat. |
||
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet | |||
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa sekä tehostanut logistiikkaa ja väylänpitoa |
|||
Automaattinen liikenne ja tiedon hyödyntäminen |
Virasto on osallistunut roolinsa mukaisesti automatisoituvan liikenteen ekosysteemien, kokeilujen ja tietopohjan kehittämiseen. | ||
Satelliittinavigoinnin toteuttaminen | Viraston vastuulla olevat SATNAV-hallinnonalan toimenpidesuunnitelman mukaiset toimenpiteet v. 2019 on toteutettu. |
||
Älykkään infraomaisuuden ja infran kunnon hallinnan kehittäminen |
On hyödynnetty uusia tietolähteitä ja uutta analytiikkaa osana infran omaisuudenhallintaa ja liikennejärjestelmän kehittämistä. |
||
4. Luottamus digitaalisiin palveluihin | |||
Tieto, järjestelmät ja verkot ovat luotettavia | |||
Älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen |
Tiedon keruussa, hallinnassa, jakelussa ja liikenteen ohjauksen hankintasopimuksessa on huomioitu tietoturvallisuuden vaatimukset. |
||
Digitaaliset palvelut ovat esteettömiä | |||
Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyys | Virasto on toteuttanut vastuullaan olevat liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelman toimenpiteet ja on antanut väliraportin. | ||
5. Liikenne- ja viestintäverkot | |||
Väyläomaisuuden hallinta on systemaattista | |||
Väyläomaisuuden hallinta | Strateginen omaisuuden hallinnan suunnitelma on laadittu ja keskeiset toimenpiteet ohjelmoitu suhteessa palvelutasoon ja rahoitukseen. |
||
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin | |||
Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain täytäntöönpano |
Liikennejärjestelmän uudistusten toimeenpano on aloitettu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. |
||
Asiakastyytyväisyys | Asiakastyytyväisyysmittausten vastaukset on analysoitu ja tarvittavat toimenpiteet päätetty. |
||
Radanpidosta johtuvat viivästykset kauko- ja lähijunaliikenteessä |
Radanpidosta johtuvat viivästykset ovat vähentyneet. |
||
Verkkojen ja järjestelmätason toimintavarmuus ja turvallisuus paranevat | |||
Verkkojen ja liikennejärjestelmätason toimintavarmuus |
Rataverkon toimintavarmuutta on parannettu elinkaaren hallinnan avulla ja rataverkon käytön suunnittelun kehittämisellä. Tieverkon talvihoidon laatu ja vastaavuus asiakastarpeeseen on varmistettu. |
||
Turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja riskienhallinta |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat integroituja viraston johtamisjärjestelmään ja toimivat laadukkaasti. Viraston riskienhallinta on systematisoitua ja koordinoitua. Palveluntuottajien ja -ketjujen valvontaa on parannettu. |
||
Väylien palvelutason seuraaminen | On tuotettu ja analysoitu digitaalista tietoa väylien kunnosta, liikenteenohjauslaitteista, tiemerkinnöistä, liikennetilanteesta ja häiriöistä. |
||
Verkot mahdollistavat uudet innovatiiviset palvelut |
|||
Verkot luovat mahdollisuuksia uusien palvelujen kehittymiselle |
Liikenteen ja logistiikan sekä niiden palveluiden ja palvelukonseptien edellyttämät muutostarpeet verkoille on tunnistettu ja otettu suunnitelmiin. |
||
Suomi on 5G-teknologian kärkimaa | |||
5G-hankkeen toteuttaminen ja edistäminen | Hanketta on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti. | ||
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus1) | |||
Työn tuottavuuden kasvu, % | 1,3 | 1,0 | |
Kokonaistuottavuuden kasvu, % | -2,1 | 0,2 | |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 116 | 120 | 120 |
1) Liikenneviraston tavoitteet v. 2017—2018; vuoden 2019 osalta ei vielä määritelty
Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtäväkokonaisuudet. Tämän johdosta momentilta on siirretty 6 664 000 euroa momentille 31.20.01 Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot. Tämä summa sisältää siirtyvää 78 henkilötyövuotta vastaavat palkkaus- ja muut kulut.
Hallinnonalan virastouudistuksen yhteydessä viraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon viranomaistehtävät, mm. merikartoituksen järjestäminen, kauppa-alustukien myöntäminen ja julkisen liikenteen kehittämiseen liittyvät tehtävät. Väylävirasto keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väylien palvelutason ylläpitoon, väylien kehittämiseen, automatisoinnin edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 79 000 | 74 114 | 51 154 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 1 625 | 1 100 | 400 |
Nettomenot | 77 375 | 73 014 | 50 754 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 15 068 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 006 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (-78 htv) (siirto momentille 31.20.01) | -6 664 |
Liikenteenohjausyhtiöön siirtyvät tehtävät (-175 htv) (siirto momentille 31.10.20) | -16 317 |
Siirto momentilta 31.20.01 (1 htv) | 118 |
Toimintamenosäästön uudelleenkohdennus momentilta 31.01.01 | -33 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 204 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -66 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -33 |
Palkkausten tarkistukset | 1 754 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -18 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -391 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -910 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -210 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -176 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 509 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 25 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -52 |
Yhteensä | -22 260 |
Momentin nimike on muutettu.
2019 talousarvio | 50 754 000 |
2018 I lisätalousarvio | 535 000 |
2018 talousarvio | 73 014 000 |
2017 tilinpäätös | 74 313 000 |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 036 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 103 817 000 euroa.
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan
1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa
2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa
3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja A-luokan murtajille ja tarjouskilpailussa Arctia Icebreaking Oy tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 15.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 Sopimus kattaa kaksi A-luokan murtajaa (Fennica ja Nordica).
Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja yhdelle C-luokan murtajalle ja tarjouskilpailussa Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 1.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Sopimus kattaa yhden C-luokan murtajan (Zeus of Finland).
Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 6,6 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa. Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.
Väyläviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Väyläviraston liikenteenohjauksen operatiiviset 24/7 palvelutoiminnot sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot siirtyvät uuden, perustettavan valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiön hoidettavaksi. Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019. Väyläviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Väylävirasto tulee maksamaan tulevalle yhtiölle liikenteenohjauksesta palvelusopimukseen perustuvaa palvelumaksua. Palvelumaksua maksetaan perusväylänpidon momentilta 103,8 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon määrärahat. Tämän johdosta momentilta on siirretty 9 843 000 euroa momentille 31.20.01. Tämä summa sisältää siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon momentilta maksetut menot, kuten tietohallinnon ja projektien menot.
Väylänpidon tuoteryhmittely uusitaan vuoden 2019 alusta ja on seuraava: kunnossapito (hoito ja korjaukset), parantaminen ja suunnittelu sekä liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.
Hoidolla (431 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkkojen hoitoon käytetään 373 milj. euroa ja jäänmurtoon 58 milj. euroa. Nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulainmukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 51,4 % vuonna 2019. Jäänmurtaja Polariksen lisämäärärahatarve 7,558 milj. euroa katetaan Talvimerenkulku merten moottoriteillä WINMOS hankkeen TEN-T tukien tuloutuksista 22,62 milj. euroa jäänmurtajan rakentamiseksi momentille 12.31.10 vuosina 2014—2017. EU-komissio on hyväksynyt 17.4.2018 tuen käyttämisen ehdotettuun tarkoitukseen. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäistä puolitusta on jatkettu vuosille 2019—2020.
Liikenneväylien korjaukseen käytetään 350 milj. euroa. Korjauksilla huolehditaan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Valtaosa korjausrahoituksesta (319 milj. euroa) käytetään väylien elinkaaren hallintaan. Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Korjausrahoituksen lisäksi suurista kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään 90 milj. euroa korjausvelan kasvun hillitsemiseen.
Parantamiseen ja suunnitteluun käytetään 54 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Rahoituksella toteutetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu sekä ns. tunnin junan suunnittelu (10 milj. euroa). Parantamisen rahoituksessa on mukana mm. rautateiden tasoristeysten parantamiseen 8 milj. euroa.
Liikennepalveluihin käytetään 154 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavasta liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (104 milj. euroa) sekä maantielauttaliikenteen järjestämisestä (50 milj. euroa).
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.
Suunnittelurahaa on tarkoitus käyttää myös Helsinki—Turku nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)
2017 tilinpäätös | 2018 varsinainen talousarvio | 2019 esitys | |||||||
bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
Tienpito | 776 | 1 | 765 | 769 | - | 769 | 569 | - | 569 |
Radanpito | 457 | 53 | 414 | 592 | 53 | 539 | 415 | 51 | 364 |
Vesiväylänpito | 94 | 1 | 93 | 100 | 1 | 99 | 105 | 1 | 104 |
Yhteensä | 1 327 | 55 | 1 272 | 1 461 | 54 | 1 407 | 1 089 | 52 | 1 037 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Jäänmurtaja Polariksesta aiheutuva jäänmurtokustannusten kasvu | 7 558 |
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentille 31.10.77) | -13 000 |
Kertaluonteisen erän poisto | -11 800 |
Korjausvelan vähentäminen | -40 000 |
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01) | -9 843 |
Liikenteen ohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus | -1 400 |
Liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittäminen (siirto momentilta 31.10.01) | 16 317 |
Liikenteen turvallisuus ja kelirikkopaketti | 1 220 |
Pääradan suunnittelu | 1 000 |
Suunnittelurahan palautus (siirto momentilta 31.10.77) | 5 000 |
Tasoristeysten parantaminen | -2 000 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -313 000 |
Säästöpäätös | -10 000 |
Yhteensä | -369 948 |
2019 talousarvio | 1 036 852 000 |
2018 I lisätalousarvio | 15 540 000 |
2018 talousarvio | 1 406 800 000 |
2017 tilinpäätös | 1 271 800 000 |
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 12,0 milj. euroa vuonna 2019, 97,313 milj. euroa vuonna 2020 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien | |
Matinkylä—Kivenlahti | 12 000 | 97 313 | 16 000 | 125 313 |
Yhteensä | 12 000 | 97 313 | 16 000 | 125 313 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ajoitusmuutos | -19 500 |
Yhteensä | -19 500 |
2019 talousarvio | 12 000 000 |
2018 talousarvio | 31 500 000 |
2017 tilinpäätös | 83 000 000 |
36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 25 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Väylävirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.
Selvitysosa:Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 5,5 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 18,2 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.
Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020 ja 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, arvioidaan jakautuvan siten, että valtionavustusta maksetaan 7,95 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,0 milj. euroa vuonna 2022.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
Raide-Jokeri pikaraitiotie | 5 500 | 30 000 | 30 000 | 18 200 | 83 700 |
Tampereen raitiotie, 1. vaihe | 19 600 | 18 700 | 950 | - | 39 250 |
Tampereen raitiotie, 2. vaihe | - | - | 7 950 | 8 000 | 15 950 |
Menot yhteensä | 25 100 | 48 700 | 38 900 | 26 200 | 138 900 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 9 000 |
Yhteensä | 9 000 |
2019 talousarvio | 25 100 000 |
2018 talousarvio | 16 100 000 |
2017 tilinpäätös | — |
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.
Selvitysosa:Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -1 490 |
Yhteensä | -1 490 |
2019 talousarvio | 1 000 000 |
2018 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
2018 talousarvio | 2 490 000 |
2017 tilinpäätös | 1 150 000 |
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 4 000 |
Yhteensä | 4 000 |
2019 talousarvio | 17 000 000 |
2018 talousarvio | 13 000 000 |
2017 tilinpäätös | 13 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen
7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
2019 talousarvio | 34 997 000 |
2018 talousarvio | 34 997 000 |
2017 tilinpäätös | 18 178 677 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 298 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
Tiehankkeet | |
Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
Vt 4 Oulu—Kemi | 140 000 000 |
Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
Vt 12 Tillola—Keltti | 14 000 000 |
Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
Vt 4 Kirri—Tikkakoski | 139 000 000 |
Ratahankkeet | |
Kehärata | 517 000 000 |
Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
Keski-Pasila, länsiraide | 48 800 000 |
Riihimäen kolmioraide | 12 500 000 |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 165 000 000 |
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 5 700 000 |
Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
Vesiväylähankkeet | |
Rauman meriväylä | 31 500 000 |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
Yhteiset väylähankkeet | |
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 173 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2019 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
Tiehankkeet | |||||||
Vt 4 Oulu—Kemi | TA 2017/LTA 2018 | 2021 | 140,0 | 54,5 | 36,1 | 49,4 | |
Vt 5 Mikkeli—Juva | TA 2017 | 2021 | 121,0 | 47,0 | 34,0 | 40,0 | |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | TA 2017 | 2021 | 198,0 | 78,0 | 56,7 | 63,3 | |
Kehä I Laajalahden kohta | TA 2018 | 2021 | 20,0 | 2,0 | 15,0 | 3,0 | |
Vt 4 Kirri—Tikkakoski | TA 2018 | 2021 | 139,0 | 6,3 | 30,3 | 102,4 | |
Ratahankkeet | |||||||
Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014/LTA 2018 | 2020 | 48,8 | 36,0 | 3,0 | - | |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 68,7 | 25,4 | 55,9 | |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2020 | 60,0 | 39,0 | 13,8 | 7,2 | |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017 | 2022 | 165,0 | 41,0 | 34,9 | 89,1 | |
Uudenkaupungin radan sähköistys | LTA 2017 | 2021 | 21,0 | 10,0 | 9,0 | 2,0 | |
Vesiväylähankkeet | |||||||
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2019 | 40,0 | 36,0 | 4,0 | - | |
Kokkolan meriväylä | TA 2018 | 2020 | 45,0 | 15,0 | 25,0 | 5,0 | |
Vuosaaren meriväylä | TA 2018 | 2020 | 12,5 | 1,0 | 6,0 | 5,5 | |
Yhteiset väylähankkeet | |||||||
Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 160,3 | 434,5 | 298,2 | 422,8 |
---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | 2022— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien | |
Keskeneräiset väylähankkeet | 293 150 | 245 200 | 169 100 | 8 500 | 715 950 |
Menot yhteensä | 293 150 | 245 200 | 169 100 | 8 500 | 715 950 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 470 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, määrärahan ajoitusmuutos | -15 000 |
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentilta 31.10.20) | 13 000 |
Suunnittelurahan palautus (siirto momentille 31.10.20) | -5 000 |
Vt 4 Kirri-Tikkakoski moottoritie, määrärahan ajoitusmuutos | -15 000 |
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | -1 800 |
Tasomuutos | -13 000 |
Yhteensä | -36 800 |
2019 talousarvio | 298 150 000 |
2018 I lisätalousarvio | 24 500 000 |
2018 talousarvio | 334 950 000 |
2017 tilinpäätös | 308 100 000 |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2019 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2019 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 411,3 | 34,0 | 254,7 |
E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 254,8 | 50,0 | 345,2 |
E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014 | 2018 | 660,0 | 60,0 | 30,0 | 570,0 |
Hailuodon kiinteä yhteys | TA 2018 | 2021 | 116,9 | 2,0 | 4,0 | 110,9 |
Yhteensä | 2 126,9 | 728,1 | 118,0 | 1 280,8 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | 2022— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 118 000 | 112 800 | 115 800 | 1 052 200 | 1 398 800 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 400 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Väylähankkeiden määrärahatarpeen muutos | -7 000 |
Yhteensä | -7 000 |
2019 talousarvio | 118 000 000 |
2018 talousarvio | 125 000 000 |
2017 tilinpäätös | 107 000 000 |