Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
              74. Avolaitostyöt
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. Rangaistusten täytäntöönpanoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa huolehditaan täytäntöönpanon varmuudesta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Rangaistusta suorittavien edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan parannetaan ja riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin vähennetään. Rangaistusten täytäntöönpanon sisältöjä kehitetään erityisesti tehostamalla yhteiskunnan normaalipalvelujen käyttöä jatkumoiden turvaamiseksi.

Vankiluvun arvioidaan v. 2016 pysyvän edellisen vuoden tasolla. Valvotun koevapauden ja valvontarangaistuksen käytön lisääminen alentaa vankilassa olevien vankien määrää. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellinen osuus on koko 2000-luvun ajan noussut. Elinkautisvankien määrän kasvu näyttää kuitenkin taittuneen. Toisaalta enemmistöllä vangeista vankilassaoloaika on enintään kolme kuukautta. Yhdyskuntapalvelu on korvannut suuren osan lyhyistä vankeusrangaistuksista. Seuraamuksiin liittyvien asiantuntijalausuntojen ja yhdyskuntaseuraamusten määrän arvioidaan laskevan vuoden 2015 tasosta.

Toiminnan laajuus

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
       
Vankeja keskimäärin 3 097 3 090 3 090
Vapaudesta vankilaan tulleet 5 749 5 740 5 740
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa keskimäärin 3 137 3 100 3 050
Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset 4 136 4 050 3 980
Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot 7 319 7 150 7 000

Rikosseuraamuslaitos jatkaa v. 2016 sopeuttamissuunnitelmansa toteuttamista. Toiminnan taso sopeutetaan käytettävissä olevien voimavarojen mukaiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakennetta uudistetaan siten, että se tukee Rikosseuraamuslaitokselle asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja mahdollistaa uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan jatkumisen alenevista määrärahoista huolimatta. Tavoitteena on säilyttää vankilaverkosto alueellisesti kattavana ja huolehtia siitä, että vangeille järjestettävissä sosiaali-, terveys-, koulutus ja muissa kuntouttavissa palveluissa voidaan nykyistä enemmän tukeutua yhteiskunnan normaalipalveluihin ja varmistaa kuntoutuksen jatkuminen vapautumisen jälkeen. Rakenteellisten uudistusten myötä päästään eroon myös viimeisistä ilman wc-tiloja olevista ns. paljuselleistä.

Resursseja kohdennetaan valvontarangaistuksen toimeenpanoon, valvotun koevapauden valmisteluun ja valvontaan sekä vapauttamisvaiheen verkostoyhteistyöhön. Vapautumista suoraan suljetuista vankiloista vähennetään. Tavoitteena on, että v. 2016 valvotussa koevapaudessa on päivittäin keskimäärin 190 vankia. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon sisältöjä kehitetään. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähankkeessa (Roti) jatketaan tuottavuutta parantavien toiminta- ja työprosessien kehittämistä.

Vankien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittamisvastuu siirretään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen 1.1.2016 lukien. Samalla vankiterveydenhuollon organisaatiovalvonta säädettäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja aluehallintovirastojen tehtäväksi. Rikosseuraamuslaitos osallistuu poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää rangaistuksista vapautuvien asunnottomuutta.

Tietoja henkilöstöstä

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
       
Henkilöstömäärä, htv 2 733 2 709 2 491
Keski-ikä 45,4 45,6 45,8
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 13,8 13,5 13,2

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Rikosseuraamuslaitoksen taloutta on sopeutettu jo vuodesta 2005 alkaen pääasiassa henkilötyövuosia vähentämällä. Vuosina 2005—2011 toteutettu tuottavuusohjelma ja vuosille 2012—2016 laadittu sopeuttamissuunnitelma merkitsevät yhteensä 506 henkilötyövuoden vähentämistä, mikä vastaa 16 prosenttia Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöstä.

Julkisen talouden suunnitelman (VNS 1/2015 vp) mukaan Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoja vähennetään edelleen 8—10 milj. eurolla. Näin suurten leikkausten on kuitenkin todettu johtavan laitoskannan supistamiseen ja liian suureen vankipaikkojen vähenemiseen. Tästä johtuen hallitus on kehyspäätöksen antamisen jälkeen linjannut, että vankiloita ei lakkauteta tämän hallituskauden aikana ja että lisämäärärahan tarve otetaan huomioon seuraavassa valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2017—2020.

Valiokunta pitää tehtyä linjausta erittäin hyvänä, sillä se luo edellytykset toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Valiokunta painottaa, että vankilaturvallisuuden ohella on myös huolehdittava vankeuslain edellyttämästä toiminnasta. Nykyinen tilanne on saadun selvityksen mukaan huolestuttava, sillä henkilöstövähennyksistä johtuen Rikosseuraamuslaitos ei pysty toteuttamaan vankeuslaissa säädettyä oikeutta osallistua sellin ulkopuoliseen toimintaan, mihin myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet huomiota.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vankiloiden kunnostukseen osoitetaan riittävät resurssit ja että mm. Pelson vankilan peruskorjaushanke toteutetaan aikataulun mukaisesti.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että pitkään suunnitteilla ollut vankien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle vuoden 2016 alusta lukien (StVM 10/2015 vp — HE 49/2015 vp). Näin voidaan aiempaa enemmän tukeutua yhteiskunnan normaalipalveluihin ja varmistaa palveluiden jatkuvuus myös vapautumisen jälkeen.

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 211 426 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintamenojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännöksi vankiterveydenhuollon järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2016 alustavasti seuraavat tavoitteet:

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Toiminnalliset tavoitteet      
Laitosten säilytysvarmuus, % 99,4 99,2 99,2
Vangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, % 36 38 40
Vankeusvangeista toiminnoissa keskimäärin päivässä, % 64 60 62
Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % aloitetuista 84 82 80
Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % päättyneistä 84 83 85
Tuottavuus      
Vangit, keskimäärin päivässä/htv 1,32 1,44 1,60
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa, keskimäärin päivässä/htv 13,0 12,9 12,8
Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot vuodessa/htv 244 260 260
Taloudellisuus      
Toimintamenot (netto)/vanki 63 896 65 878 59 500
Toimintamenot (netto)/yhdyskuntaseuraamusta suorittava 5 629 6 370 5 800

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Rangaistusten täytäntöönpano 186 771
Täytäntöönpanon ohjaus, kehittäminen ja hallinto (keskushallinto) 6 798
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 2 376
Täytäntöönpanoyksikkö 1 711
Ostopalvelut palvelukeskuksilta 13 770
Yhteensä 211 426

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 239 407 242 716 225 196
Bruttotulot 14 741 13 770 13 770
Nettomenot 224 666 228 946 211 426
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 614    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 16 154    

Rikosseuraamuslaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)1)

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 850 9 358 9 170
— muut tuotot 992 942 924
Tuotot yhteensä 10 842 10 300 10 094
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 10 155 9 647 9 454
— osuus yhteiskustannuksista 10 143 9 636 9 443
Kustannukset yhteensä 20 298 19 283 18 897
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -9 456 -8 983 -8 803
Kustannusvastaavuus, % 53 53 53

1) Sisältää työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuslaskelmat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke (Roti) (siirto momentilta 28.70.20) 3 200
Toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke (Roti) (vuoden 2015 talousarvion siirto momentilta 28.70.20) -530
Toimitilahankkeet -270
Täytäntöönpanon aloitustehtävien keskittäminen Rikosseuraamuslaitokselle (siirto momentilta 25.20.01) 109
Vankien terveydenhuollon valvonnan uudet tehtävät (siirto momentille 28.40.01) -75
Vankiterveydenhuolto (siirto momentille 33.01.06) -16 409
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -149
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -6 806
Palkkaliukumasäästö -657
Palkkausten tarkistukset 1 290
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 4 287
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 150
Toimintamenosäästö (HO 2015) -559
Vuokramenojen indeksikorotus 406
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -207
Yhteensä -17 520

2016 talousarvio 211 426 000
2015 I lisätalousarvio -25 000
2015 talousarvio 228 946 000
2014 tilinpäätös 229 206 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 211 426 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintamenojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 250 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 105 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 1 355 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio -250 000
2016 talousarvio 211 426 000
2015 tilinpäätös 228 921 000
2014 tilinpäätös 229 206 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 250 000 euroa.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.

Selvitysosa:Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Tavoitteena on työllistää keskimäärin 165 avolaitosvankia. Avolaitosten majoituskapasiteettia käytetään myös ko. laitoksiin sijoitettavien arviolta keskimäärin 40 laitoksen ulkopuolella siviilityössä tai opiskelemassa käyvän vangin majoittamiseen. Työllistämis- ja ylläpitomenot ovat noin 31 000 euroa vankia kohti vuodessa.


2016 talousarvio 5 400 000
2015 talousarvio 5 400 000
2014 tilinpäätös 5 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.