Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       20. Maatalous
       50. Vesitalous
       60. Metsätalous
       63. Metsähallitus
       72. Elintarvikevirasto
       90. Hallinto

Talousarvioesitys 2016

40. Kala-, riista- ja porotalousPDF-versio

Selvitysosa:

Kalatalous

Elinkeinokalataloudessa kalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen ja pyyntiponnistuksen välisen kestävän tasapainon edistäminen. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden rakenneohjelman toteuttaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen vakauden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään säilyttämään vuonna 2006 vähintään vuoden 2005 tasolla. Elinkeinokalatalouden rakenteellisia puutteita vähennetään tukipolitiikan keinoin. Vuosia 2000—2006 koskevan rakenneohjelman varat pyritään käyttämään täysimääräisesti elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksien, alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kalatalouden rakenneohjelmat      
  2004 2005 2006
    arvio arvio
       
Ohjelmakehysten sidotut julkiset varat, % 61 85 100
Maksetut julkiset varat, % 44 55 70
Rahoitetut hankkeet ohjelmakaudella, kpl 1 794 2 200 2 500

Vapaa-ajan kalastuksen luonne on muuttumassa verkkokalastuksesta vapakalastukseen. Nämä muutokset edellyttävät kalakantojen hoitotoiminnan uudelleenarviointia: hoitotoiminnassa korostuu kalastuksen järjestely, kalanistutustoiminnan suunnitelmallisuus sekä kalataloudellisten kunnostusten merkitys. Hoitotoiminnan tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen ja hyväksikäytön edistäminen.

Kalastusmatkailun kehittämismahdollisuuksia tuetaan, se on tärkeä osa luonto- ja maatilamatkailua. Tavoitteena on lisäksi edistää nuorison kalastusharrastusta.

Riistatalous

Riistataloudessa panostetaan tasapainon löytämiseen eräiden riistalajien, erityisesti suurpetojen, kantojen koon, alueellisen levinneisyyden ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten välillä. Tavoitteena on riistakantojen säilyminen elinvoimaisina samalla kuitenkin vähentäen riistaeläinkantojen aiheuttamia vahinkoja. Keinona on riistaeläinkantojen kehittäminen muun muassa pyyntilupajärjestelmän sekä laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien avulla.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä porotalouden eläinkohtaisen tuen avulla edistää keskimääräisen porokarjan koon kasvamista ja siten parantaa porotalousyritysten kannattavuutta.

Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on 58 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 29 milj. euroa. Suurimmat tuloerät, joita vastaavat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksut sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

21. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja tuotteita kala-, riista- ja porotalouden sekä niihin liittyvän muun yritystoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi tutkimuslaitoksen vesiviljelyn tehtävänä on kalaston monimuotoisuuden ylläpitäminen.

RKTL tukee pääluokkaperustelussa esitetyn maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

Tutkimuslaitos

  • monipuolistaa kala- ja riistavarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä tukevaa tutkimusta. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden ja runsauden aiheuttamat muutostarpeet
  • vahvistaa elinkeinojen kehittymistä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa
  • edistää porolaidunten kestävää käyttöä mm. tuottamalla tietoa laidunten tilasta
  • edistää vesiviljelyelinkeinon kehittymistä monipuolisemmaksi, riskejä sietäväksi ja kannattavaksi
  • saattaa verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset entistä nopeammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan ja opetuksen käyttöön. Tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimus- ja viljelytietoa tuotteistetaan
  • tukee asiantuntijana kansallista ja kansainvälistä hallintoa ja päätöksentekoa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2006 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tunnuslukutaulukko toiminnallisesta tuloksellisuudesta v. 2004—2006
  Kustannukset, milj. euroa Htv Tuotot, milj. euroa
  Tot. Arvio Arvio Tot. Arvio Arvio Tot. Arvio Arvio
Tulosalue 2004 2005 2006 2004 2005 2006 2004 2005 2006
                   
Kalantutkimus 6,94 7,00 7,35 96 97 101 1,39 1,34 1,36
Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,67 2,69 2,69 31 31 32 0,95 0,96 0,98
Riistantutkimus 2,77 2,80 2,95 36 38 39 0,25 0,19 0,20
Porontutkimus 0,61 0,70 0,70 7 8 8 0,05 0,15 0,20
Kalakantojen hoito 2,28 2,30 2,30 9 9 9 0,06 0,06 0,15
Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi 2,21 2,27 2,27 23 24 24 0,22 0,22 0,25
Vesiviljely 4,99 4,70 4,35 68 68 62 1,35 1,45 1,33
Muu palvelutuotanto 0,30 0,35 0,35 48 48 48 0,42 0,40 0,40
Yhteensä 22,77 22,81 22,96 318 323 323 4,69 4,77 4,87

Vuonna 2006 voimavaroja suunnataan maasuurpetotutkimukseen, elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden, menetelmien ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi tehdään kasvatussopimuksia noin 1,1 milj. eurolla.

Toiminnallinen tehokkuus

Vuoden 2006 toiminnalliset tavoitteet:

  • tutkimuslaitoksen menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella, jotka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta
  • maksullinen toiminta sekä yhteisrahoitus pyritään vakauttamaan saavutetulle tasolle
  • välittömän ja välillisen EU-rahoituksen tavoitetasona pidetään yhtä miljoonaa euroa
  • vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä
  • toteutetaan vuonna 2004 valmisteltua tuottavuusohjelmaa muun muassa toteuttamalla toimipaikkastrategiaa sekä parantamalla tutkimuksen vaikuttavuutta.
  Työntuottavuus Yksikkökustannukset
  mätilitra/htv tai poikasyksikkö/htv (€/mätilitra tai €/poikasyksikkö)
  k.a. 2002—2004 2005 2006 k.a. 2002—2004 2005 2006
             
Mäti, litraa 437 380 390 253 310 270
Laitospoikaset, py á 50 g/kpl 108 100 110 000 112 000 1,23 1,20 1,19
Luonnonravintopoikaset, py á 5 g/kpl 950 000 780 000 780 000 0,12 0,15 0,14

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2004 2005 2006
  TP TA TAE
       
Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot 1 000 760 845
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 881 634 725
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 119 126 120
Kustannusvastaavuus, % 114 120 117
       
Vesiviljelytuotteet      
Maksullisen toiminnan tuotot 1 083 1 050 1 090
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 772 1 510 1 550
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -689 -460 -460
Kustannusvastaavuus, % 61 70 70

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2004 2005 2006
  TP TA TAE
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 1 721 2 035 1 980
— EU:lta saatava rahoitus 201 300 300
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 473 355 400
Tulot yhteensä 2 395 2 690 2 680
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 531 9 650 9 557
       
Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -7 136 -6 960 -6 877
Kustannusvastaavuus, % 25 28 28

Tuotokset ja laadunhallinta

Tuotoksiin ja laadunhallintaan liittyvät tavoitteet:

  • tieteellinen julkaistutoiminta pidetään saavutetulla tasolla
  • tutkimuslaitos verkottuu Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä sekä toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa
  • tutkimuksen palvelukykyä päätöksenteossa parannetaan lisäämällä ongelmien käsittelyä toisiinsa liittyen ekologisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa ulottuvuudessa
  • yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa
  • vesiviljelyn toiminta varmistetaan laatu- ja ympäristöjärjestelmillä.
  Tuotantomäärä
  mätilitra/htv tai poikasyksikkö/htv
  k.a. 2002—2004 2005 2006
       
Mäti, litraa 4 733 4 200 4 300
Laitospoikaset, py á 50 g/kpl 1 487 1 150 1 250
Luonnonravintopoikaset, py á 5 g/kpl 2 122 1 750 1 700

Henkiset voimavarat

Henkisiin voimavaroihin liittyvät tavoitteet

  • henkilötyövuosien määrä pysyy suunnitellulla tasolla
  • henkilöstön osaamiseen panostamista jatketaan ja osaamista vahvistetaan sosioekonomisessa tutkimuksessa ja menetelmätieteissä
  • lisätään työkyvyn ylläpidon tukea sekä henkilöstön kansainvälistymistä tukevaa toimintaa ja edellytyksiä osallistua laajoihin monitieteellisiin ohjelmiin.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
  2004
toteutuma
2005
varsinainen
talousarvio
2006
esitys
       
Bruttomenot 18 696 19 146 19 330
Bruttotulot 2 986 2 725 2 895
Nettomenot 15 710 16 421 16 435
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 503    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2) 6 155    

1) Taulukon laskelmat eivät sisällä yhteisrahoitteisen toiminnan läpikulkueriä (1,7 milj. euroa), eikä toimintamenomomentille nettouttamattomia yhteisrahoitteiseen toimintaan muilta valtion virastoilta saatavia jakamattomia määrärahoja (1,2 milj. euroa).

2) Sisältää sopimuskasvatuksen.

Määrärahan mitoituksessa on bruttomenoissa otettu lisäyksenä huomioon 5 000 euroa kertaluonteisena menojen lisäyksenä sekä vähennyksenä 100 000 euroa toiminnan tehostumisen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on bruttotuloissa otettu huomioon lisäyksenä 170 000 euroa maksullisen toiminnan tulojen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvuna. Kun bruttomenot lisääntyvät 184 000 euroa ja bruttotulot 170 000 euroa, nettomäärärahan lisäys on 14 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maa-, vesi- ja talonrakennustyöt, jotka aiheutuvat tutkimuslaitoksen suorittamista tutkimus- ja vesiviljelytoiminnassa tarpeellisista muutostöistä ja peruskorjauksista. Määrärahalla edistetään arvokalakantojen hoitoa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymien istutussuunnitelmien mukaisesti.


2006 talousarvio 16 435 000
2005 lisätalousarvio 235 000
2005 talousarvio 16 421 000
2004 tilinpäätös 16 362 000

25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesituomioistuinten ja ympäristölupavirastojen antamien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla estetään ja kompensoidaan vesistöön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. toimenpiteiden kalakannoille aiheuttamia vahinkoja. Momentille 12.30.40 on merkitty tuloina 2 300 000 euroa. Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.


2006 talousarvio 2 300 000
2005 talousarvio 2 100 000
2004 tilinpäätös 2 100 000

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42. Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäys aiheutuu pyyntilupamaksujen kasvusta.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin
   
Vahinkojen korvaukset 3 600 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 100 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus 400 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus 100 000
Yhteensä 4 200 000


2006 talousarvio 4 200 000
2005 talousarvio 3 718 000
2004 tilinpäätös 4 271 656

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsästyslain 87 §:ssä mainittujen maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä näiden ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi 1 300 000 euroa petoeläinten aiheuttamista vahingoista maksettaviin korvauksiin ja 1 000 000 euroa harkinnanvaraisina avustuksina muiden määrärahan perusteluissa mainittujen menojen maksamiseen.


2006 talousarvio 2 300 000
2005 talousarvio 2 300 000
2004 tilinpäätös 3 800 000

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 637 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä. Porotalouden rakenteen edistämiseen maksettavat elinkeinotuet maksetaan momentilta 30.20.40 ja MAKERAsta.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin
   
Porotalouden koetoiminta 50 500
Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 781 800
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 804 700
Yhteensä 1 637 000


2006 talousarvio 1 637 000
2005 lisätalousarvio 16 000
2005 talousarvio 1 658 000
2004 tilinpäätös 1 708 000

50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 122 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 296 766 vuosina 2002—2004. Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 24 euroa. Vuonna 2006 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty momentille 12.30.45.


2006 talousarvio 7 122 000
2005 talousarvio 7 053 000
2004 tilinpäätös 6 991 000

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 078 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä vuosina 2002—2004 oli 297 185 kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita oli vuosina 2002—2004 keskimäärin 19 545 kpl. Kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 6 euroa. Tämän perusteella lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 6 060 970 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2006 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.


2006 talousarvio 6 078 000
2005 talousarvio 6 258 000
2004 tilinpäätös 6 194 000

52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 2006 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2005 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta 500 000 eurosta vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin ¾ eli noin 375 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2006 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2006 jaettavana määränä 2 341 400 euroa, mikä saadaan, kun vuonna 2005 kertyväksi arvioidusta 2 500 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään näiden maksujen kannosta valtiolle vuonna 2005 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2005 talousarviossa 158 600 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2006 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 150 600 euroa. Vuonna 2006 kertyväksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin
   
Tenojoen vesialueen omistajille palautettava osuus 375 000
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 2 341 400
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno 150 600
Yhteensä 2 867 000


2006 talousarvio 2 867 000
2005 talousarvio 2 600 000
2004 tilinpäätös 2 528 724

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu 7 606 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti kohdistuu momentin määrärahasta 170 000 euroa Kainuun maakuntaan, mistä 85 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 85 000 euroa kansallista rahoitusosuutta.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 12 655 000 euroa, joka on vuosille 2000—2006 KOR:sta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa. Määrästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan 5 049 000 euroa ja kansallista rahoitusosuutta 7 606 000 euroa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden tähän omassa talousarviossaan. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän 5 096 000 euroa KOR:n rahoitusosuutena kalatalouden tukemiseen.

Määrärahaa käytetään myös kalatalouden korkotukilainoista annetun lain (1/1976) ja kalastusvakuutuslain (331/1958) mukaisten sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein avustuksina kalan kuljetuksesta, kalatalouden tiedottamisesta, kalankäytön edistämisestä sekä muusta elinkeinokalatalouden edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna 2006 näihin tarkoituksiin arvioidaan tarvittavan 1 545 000 euroa, joka jää kokonaan kansallisista varoista maksettavaksi.

Vuoden 2004 lopussa kalastajalainojen pääomakanta oli 45 000 euroa ja kalan markkinointilainojen pääomakanta 1 000 euroa. Lainojen myöntäminen lopetettiin vuoden 1995 alusta lukien. Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle vielä vähäisiä menoja vuosina 2006 ja 2007.

Määrärahan arvioitu käyttö, milj. euroa
  Kansallinen osuus EU:n osuus (KOR) Yhteensä
       
Elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 6,692 4,135 10,827
1-ohjelmat 0,914 0,914 1,828
— josta Kainuu 0,085 0,085 0,170
EU-tehtävät yhteensä 7,606 5,049 12,655
Kansalliset toimenpiteet 1,545 - 1,545
Yhteensä 9,151 5,049 14,200


2006 talousarvio 14 200 000
2005 talousarvio 15 200 000
2004 tilinpäätös 15 289 000

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoiden kunnostus- ja entistämishankkeiden, vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen.

Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa hankkeita, joilla edistetään kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.


2006 talousarvio 757 000
2005 talousarvio 757 000
2004 tilinpäätös 757 000