Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiavustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle
  • — Nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus
  • — Työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta on parannettu
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt
  • — Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vahvistunut ja eriarvoisuutta on vähennetty
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja ja omaishoitoa on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt
  • — Kestävää luonnonvarojen käyttöä on lisätty
  • — On kehitetty yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut tukemaan kansalaisten osallisuutta ja palvelujen uudistamista
  • — Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettu rakenteellisilla uudistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten SOTE-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista valmistellaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportti valmistellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ministeriön strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja tukee terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
        
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)       
— kuntajohdossa..61..72731)7575
— perusterveydenhuollossa....60..666768
— liikuntatoimessa....62..676869
— perusopetuksessa..66..66661)6767
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote58,860,560,960,961,261,361,3
— miehet58,660,460,960,961,361,361,4
— naiset58,960,560,860,861,161,361,3
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä8,77,26,36,35,65,65,5
— miehet9,17,16,26,05,35,35,2
— naiset8,37,46,56,66,06,05,9
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %4,04,64,54,74,44,74,7
— miehet3,63,93,84,03,53,83,9
— naiset4,55,25,25,45,25,55,4
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden32,831,230,429,629,33)29,129,0
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %4,28,38,78,88,38,48,5
Sosiaalimenot/bkt, %24,328,830,031,332,41)33,634,3
Sosiaalimenojen rahoitus, %       
— verovaroin43,146,146,847,447,51)47,647,7
— työnantajat37,635,434,834,634,51)34,434,3
— muu19,318,518,318,018,01)18,018,0

1) Arvio

2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
        
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %       
— miehet38343133323231
  — 0—12 vuotta koulutusta42403937424241
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29282629252525
— naiset34313132292928
  — 0—12 vuotta koulutusta39393840353534
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29282728252525
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %1617171)1717,11)1717
Vastasyntyneen elinajanodote77,780,480,580,981,11)81,381,6
— miehet74,177,277,577,878,21)78,578,8
— naiset81,083,583,483,884,01)84,184,2
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)       
— miehet7687871)87871)8787
— naiset7279771)75751)7676
Päivittäin tupakoivien osuus, %       
— miehet (25—64-v.)28,323,421,020,318,11716
— naiset (25—64-v.)19,914,914,513,913,91312
— pojat (8.—9. lk)2517151)15141)1312
— tytöt (8.—9. lk)2214131)12111)109
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.8,810,19,69,79,39,39,3
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %       
— miehet58,465,063,364,664,364,163,8
— naiset41,248,347,947,847,246,946,5
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)       
— miehet1 1648647988007591)739719
— naiset3672552792742651)258252
Pienituloisten3) osuus, %       
— koko väestö10,513,211,912,812,81)12,812,8
— lapset8,811,19,410,910,91)10,910,9
Toimeentulotukea saaneet, lkm       
— kotitaloudet271 686239 212238 726245 765253 4005)253 400253 400
— henkilöt454 353371 898371 007381 851393 7005)393 700393 700
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %2,42,22,12,22,21)2,22,2
  — miehet2,72,52,42,52,51)2,52,5
  — naiset2,01,81,81,91,91)1,91,9
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), %28,428,527,227,627,61)27,627,6
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %4,44,84,84,85)4,81)4,84,8
— 18—24 v. pojat5,55,95,96,05)6,01)6,06,0
— 18—24 v. tytöt3,23,63,63,55)3,51)3,53,5
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %80,683,283,183,183,15)83,283,2
Hoitoon pääsy       
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm66 0007519381 390932900900
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)..778179......
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm..14 0007 2055 100......
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm..736455404040
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä..2 2422 1302 4002 4002 4002 400
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %       
— säännöllinen kotihoito2)11,812,211,911,912,11)12,212,4
  — miehet8,79,38,99,09,21)9,39,5
  — naiset13,213,913,513,713,91)14,214,4
— tehostettu palveluasuminen1,75,96,16,56,91)7,27,6
  — miehet1,13,94,14,34,61)4,85,1
  — naiset2,07,17,37,88,31)8,79,2
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto8,44,43,83,12,51)2,01,4
  — miehet5,63,12,82,31,91)1,61,2
  — naiset9,65,14,33,62,91)2,31,6
— omaishoidontuki3,04,44,54,64,71)4,95,0
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.1 8944 6304 8445 2735 6481)6 0496 479
Terveyskeskusten lääkärivaje, %..6,56,36,15,254,8
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta       
— äitiysneuvolalääkärit..625872721)7272
— lastenneuvolalääkärit..202326231)2324
— koululääkärit..61014141)1516
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat..596076761)7676
— lastenneuvolan terveydenhoitajat..344242421)4344
— kouluterveydenhoitajat..758488881)8888
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm86 80057 20061 20073 70090 504106 000119 000
— miehet47 50034 10036 00043 30052 67361 70069 300
— naiset39 30023 10025 10030 40037 83144 30049 700
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %0,91,41,41,41,41)1,41,4
— pojat1,01,41,41,51,51)1,51,5
— tytöt0,91,31,31,41,41)1,41,4
Asunnottomat, lkm10 0007 5707 8507 5007 1006 9206 730
— miehet8 2505 9905 9505 7005 4605 3705 290
— naiset1 7501 5801 8901 8001 6501 5501 450

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
        
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet2 2562 4532 3552 2671)2 2221)2 1112 005
— miehet..1 6101 4851 4431)1 4141)1 3431 276
— naiset..8438708241)8081)768729
Vesivälitteiset epidemiat       
— epidemioiden lkm7524651)41)
— sairastuneet henkilöt6 42870532202882001)1501)
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)15,381)5,65,85,31)5,01)4,81)
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste..22,426,428,630,4....
Työeläkerahastot/bkt, %..69,274,980,384,6....

1) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

 201120122013201420152016
arvio
       
Lapsilisä      
— 1. lapsi1001041041049696
— 2. lapsi111115115115106106
— 3. lapsi142147147147135135
— yksinhuoltajakorotus474949494949
Lasten kotihoidon tuki      
— hoitoraha316327337341343343
— seuraavasta alle 3-v.9498101102103103
— muista alle kouluikäisistä616365666666
— hoitolisä169175180183183184
Yksityisen hoidon tuki      
— hoitoraha161167171174174175
— hoitolisä135140144146147147
Osittainen hoitoraha909496989898
Vanhempainpäiväraha      
— minimi553574594598601602
— keskimäärin, miehet1 9972 0352 0992 0902 1201)2 163
— keskimäärin, naiset1 4271 4671 5161 5451 5651)1 593
Sairauspäiväraha      
— minimi (55 päivän jälkeen)553574594598601602
— keskimäärin, miehet1 4211 4611 5151 5301 5551)1 583
— keskimäärin, naiset1 2491 2921 3311 3561 3781)1 403
Työmarkkinatuki553674698702705706
Työttömän peruspäiväraha553674698702705706
Työttömien ansiopäiväraha      
— keskimäärin, miehet1 4091 5141 5651 587....
— keskimäärin, naiset1 0821 1591 1841 236....
Kansaneläke, yksinäinen586609626634637638
Takuueläke688714739743747748
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)      
— miehet1 7281 8091 8791 9211 9471)1 982
— naiset1 1331 1951 2521 2901 3171)1 351
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)      
— miehet1 1211 1491 1681 1701 1611)1 157
— naiset9349629839899861)988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)      
— miehet2 0542 0992 1422 1682 1741)2 178
— naiset1 4781 5081 5571 5811 5831)1 607
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)      
— miehet1 1891 2051 2011 2021 1871)1 169
— naiset9179509429489441)933
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva419461477480486..

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto92 6830-12115092 712
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 008-24428 764
02.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 592931502 835
03.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 0631675 230
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
576576
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 0161 016
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 659-13716 522
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
15 330015 330
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 60918 609
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 8303 830
02.Valvonta64 2950-295064 000
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 303-3213 271
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 7581211 770
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 088-264 062
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
25 582-24925 333
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
8 5648 564
87.Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
1 0001 000
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta110 5706 9455 697180123 392
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
56 228145-24818056 305
31.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
23 5006 8006 00036 300
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
25 28025 280
63.Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
5 562-555 507
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut3 036 480027 82103 064 301
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 30011 300
51.Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 383 0001 6101 384 610
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 3003 300
53.Sotilasavustus
(arviomääräraha)
18 40018 400
54.Asumistuki
(arviomääräraha)
1 042 10026 2101 068 310
55.Elatustuki
(arviomääräraha)
214 100214 100
56.Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
44 80044 800
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
319 4801319 481
20.Työttömyysturva2 859 784061 000-6002 920 184
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
31 78431 784
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 087 00031 6001 118 600
51.Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
214 000214 000
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 394 00061 000-32 2001 422 800
55.Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
90 00090 000
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
43 00043 000
30.Sairausvakuutus1 174 650044201 175 092
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 174 6504421 175 092
40.Eläkkeet4 478 3000-4 6001 7004 475 400
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
59 40059 400
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
644 6001 700646 300
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
122 500122 500
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
5 5005 500
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 00015 000
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 631 300-4 6003 626 700
50.Veteraanien tukeminen235 86500-7 000228 865
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 4501 450
50.Rintamalisät
(arviomääräraha)
20 46020 460
51.Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
117 904-7 000110 904
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
60 00060 000
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 1003 100
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
5555
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 5003 500
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
17 98817 988
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
11 40811 408
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto534 637000534 637
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500500
31.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 2002 200
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
18 00018 000
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
92 57092 570
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 20015 200
35.Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
330 847330 847
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480480
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 99028 990
50.Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
25 00025 000
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
11 550011 550
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 0003 000
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 3006 300
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen25 42000025 420
20.Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
18 79018 790
21.Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
780780
22.Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
590590
50.Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 4302 430
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 9001 900
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
930930
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta186 640000186 640
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
168 600168 600
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 6002 600
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300300
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
15 14015 140
90.Raha-automaattiavustukset315 300000315 300
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
315 300315 300
 Yhteensä13 114 6246 94589 944-5 57013 205 943

 Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1)3 6353 5123 489  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 536 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 383 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on noin 13,1 mrd. euroa, mikä on noin 360 milj. euroa enemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan tarvetta kasvattavat mm. hallituksen kärkihankkeet, takuueläkkeen tasokorotus sekä ennakoitu sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarpeen kasvu.

Talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta on myönteistä, että lapsilisiin ei tehdä leikkauksia, samalla kun lapsilisien indeksisidonnaisuus on poistettu. Toimeentulotuen perusosaa nostetaan, jotta se säilyisi samana kansaneläkeindeksin 0,4 prosentin laskusta huolimatta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kohdistuu kuitenkin paljon säästöjä, jotka vaikuttavat eri henkilöryhmiin ja monien kansalaisten elämään. Keskeisimpiä kustannuksia lisääviä muutoksia ovat kunnallisten asiakasmaksujen korotukset, sairausvakuutuksen lääkekorvausten ja matkakorvausten leikkaukset sekä lääkärinpalkkioiden ja tutkimuksen ja hoidon korvausten leikkaukset. Etenkin pienituloisten eläkeläisten kannalta on kuitenkin myönteistä, että eläkkeensaajien asumistukiuudistuksesta on luovuttu ja myös sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin kohdistuvat säästötavoitteet on ensi vuoden osalta puolitettu.

Näistä lievennyksistä huolimatta säästövaikutukset voivat muodostua suuriksi tilanteessa, jossa useat leikkaukset kohdistuvat yhtä aikaa samoihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Säästöistä syntyvä kumulatiivinen vaikutus lisää etenkin pienituloisten lapsiperheiden, ikääntyneiden ja vammaisten köyhyysriskiä. Tämä lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä sosiaalityön palveluiden tarvetta. Myös terveyserot saattavat kasvaa ja hoitoon hakeutuminen viivästyä.

Valiokunnan mielestä on tärkeää arvioida aiempaa kattavammin säästöjen ja talouden sopeuttamispäätösten kokonaistaloudellisia vaikutuksia eri väestöryhmiin, kuten eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

Tällaista uudistusta ehdotettiin jo valtiovarainministeriön helmikuussa 2015 valmistuneessa raportissa (VM:n julkaisuja 18/2015), jossa esitettiin, että julkisen talouden suunnitelmaan ja talousarvioesitykseen valmistellaan yhteenveto mm. lapsiperheisiin ja yksinasuviin vanhuksiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista; tähän olisi sisältynyt myös arviointi muutosten yhteisvaikutuksista kyseisten väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Valiokunta pitää päätösten kokonaisvaikutusten arviointia välttämättömänä. Valiokunnan mielestä on tärkeä selvittää myös ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia, sillä säästö- ja leikkauspäätöksillä voi olla kauaskantoisia, jopa yli sukupolvien ulottuvia sosiaalisia vaikutuksia. Määrärahojen vähentyessä on myös huolehdittava siitä, että päätösten vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.