Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, jonka peruspilareina ovat tiivis kansainvälinen yhteistyö ja vastuunkanto sekä laaja-alainen kahdenvälinen ja monenkeskinen vaikuttaminen. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Pohjoismaat, Euroopan unioni, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri.

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Suomen turvallisuutta pyritään kaikissa oloissa vahvistamaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat:

  • — Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä
  • — Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet
  • — Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.

Strategisten painopistealuiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa.
  • — Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissa, ml. EU:n ulkosuhteet.
  • — Myötävaikutetaan Ukrainan kriisin ratkaisuun.
  • — Noudatetaan EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia. Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.
  • — Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä uudistetaan unionin turvallisuusstrategiaa.
  • — Edellytetään tiukkaa kriteerien noudattamista EU:n laajentumispolitiikassa.
  • — Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
  • — Vahvistetaan Nato-kumppanuutta entisestään. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jonka vaikutukset arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.
  • — Jatketaan aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista korostetaan turvaten samalla humanitaarisen toiminnan riippumattomuus.
Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet
  • — Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta.
  • — Vaikutetaan pakotevalmisteluissa aktiivisesti EU:n yhteiseen päätöksentekoon.
  • — Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen muun muassa kehittämällä Team Finlandin palveluita.
  • — Vahvistetaan kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusta konkreettisilla ohjelmilla ja rahoitusinstrumenteilla.
  • — Pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 %-osuuteen bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä.
  • — Kiinnitetään kansainvälisessä toiminnassa laaja-alaisesti huomiota suuriin globaalihaasteisiin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, köyhyyden vähentämiseen, ruokaturvaan sekä puhtaan veden ja kestävän energian saannin turvaamiseen.
  • — Lisätään kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman vastuullisen yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa.
  • — Parannetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta tulosohjauksen keinoin.
Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto
  • — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa.
  • — Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa, Team Finland -toimintamalli ja uudistettu konsulipalvelulaki.
  • — Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään koko hallinnonalalla, erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja kansalaispalveluissa.
  • — Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ajanmukaisin keinoin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 62 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus 487,67 320,00

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ulkoasiainhallinto 254 523 0 -964 -545 253 014
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
226 439 -964 -545 224 930
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 155 1 155
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
15 529 15 529
74. Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
9 900 9 900
76. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 1 500
10. Kriisinhallinta 64 360 0 7 446 0 71 806
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(arviomääräraha)
49 000 7 446 0 56 446
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
15 360 15 360
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 638 093 8 250 0 -2 000 644 343
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
498 093 8 250 0 -2 000 504 343
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
140 000 0 140 000
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 91 050 0 0 0 91 050
50. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
1 344 1 344
51. Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
45 45
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
86 961 86 961
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
100 100
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
1 600 1 600
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1 000 1 000
  Yhteensä 1 048 026 8 250 6 482 -2 545 1 060 213

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 555 1 419 1 384    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 120 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 980 henkilöä.