Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Valtion talous kärsii tällä hetkellä hitaan kasvun, tuotantorakenteen muutoksen sekä väestön ikääntymisen epäsuotuisista vaikutuksista. Työttömien määrä, kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrät ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät kasvavat, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin. Kasvavat erot voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle.

Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomistuomiot lisääntyivät voimakkaasti vuoteen 2013 asti, jolloin kasvu taittui.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla. Yhteiskunnan heikon taloudellisen tilanteen arvioidaan heijastuvan ulosottolaitoksen toimintaan kasvattamalla asia- ja velallismääriä sekä toiminnan kustannuksia.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut vuonna 2014 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikosten määrä väheni 1,6 %. Netissä tapahtuvien petosten sekä maksuvälinepetosten määrä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvussa.

Suomessa vankiluku, yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ja tilastoidun rikollisuuden määrä ovat kaikki laskussa. Tämä vallitseva kriminaalipoliittinen kehitys on eurooppalaisittain ainutlaatuinen.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta.
  • — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää.
  • — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia.
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan.
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä.
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä.
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja.
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista.
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan.
  • — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa.
  • — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään.
  • — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä tavoitteena on käynnistää Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulisi jatkossa kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 130 276 -145 -4 745 1 690 127 076
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 608 -174 -6 21 428
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 457 -49 7 408
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 941 139 -40 250 7 290
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
11 032 2 000 13 032
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
295 -60 235
22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 935 1 935
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
56 494 -6 500 49 994
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
6 444 -284 18 6 6 184
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
18 070 1 500 19 570
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 418 732 0 3 767 -125 422 374
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 017 -49 8 968
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 386 -67 15 319
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
262 764 -1 526 -100 261 138
04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 765 1 109 -25 61 849
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
70 800 4 300 0 75 100
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 110 922 0 -777 -45 110 100
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
110 922 -777 -45 110 100
30. Syyttäjät 46 992 0 -282 -20 46 690
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 992 -282 -20 46 690
40. Rangaistusten täytäntöönpano 216 826 0 -250 0 216 576
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
211 426 -250 211 176
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
5 400 5 400
50. Vaalimenot 2 681 0 3 0 2 684
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
2 681 3 2 684
  Yhteensä 926 429 -145 -2 284 1 500 925 500

  Henkilöstön kokonaismäärä 9 122 9 077 8 753    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahataso paranee hieman kuluvaan vuoteen verrattuna, sillä hallitusohjelman mukaisesti sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon osoitetaan lisäresursseja; näistä kohdistetaan oikeusministeriön hallinnonalalle vuositasolla 17,5 milj. euroa. Lisäksi täydentävässä talousarvioesityksessä (HE 118/2015 vp) oikeusministeriön määrärahoja korotetaan niin ikään 17,5 milj. eurolla, joka osoitetaan pääosin (10,7 milj. euroa) turvapaikanhakijoiden oikeusapuun ja turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että myös hallinnonalan tietojärjestelmien kehittämiseen osoitetaan ensi vuodelle selkeä lisäpanostus (yhteensä 17,96 milj. euroa). Yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen tietojärjestelmähanke AIPA on tarkoitus ottaa käyttöön osittain jo vuoden 2016 lopulla, ja vastaavaa hanketta ollaan nyt käynnistämässä myös hallintotuomioistuimissa. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähankkeeseen on myös varattu määrärahaa, mikä on toimintoja ja työskentelyä tehostavien hankkeiden toteuttamiseksi välttämätöntä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden rahoituksesta huolehditaan myös jatkossa niin, että uudistukset etenevät suunnitellussa aikataulussa.

Kehyskauden loppua kohden määrärahatilanne heikkenee selvästi, sillä vuoteen 2019 mennessä hallinnonalan rahoitustaso alenee yli 30 milj. eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna.

Resurssien vähentyessä on erittäin tärkeää, että vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman valmistelu ja toimeenpano etenevät. Ohjelmaan sisältyy lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joista osa on jo toteutunut tai niiden valmistelu on käynnistetty.

Valiokunta painottaa uudistusohjelman määrätietoista eteenpäin viemistä ja pitää välttämättömänä, että uudistuksilla saavutetaan kustannusten säästöä oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta. Oikeusturvan toimivuuden ja korkean laadun turvaamiseksi on erittäin tärkeää, että muutosten kustannuksia vähentävät vaikutukset konkretisoituvat jo kehyskauden loppupuolella, jolloin resurssit vähenevät nykyiseen tasoon verrattuna.