Talousarvioesitys 2007
50. Lähialueyhteistyö
Selvitysosa:Suomen lähialueyhteistyön tavoitteena on edistää alueellista vakautta ja tukea lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Pyrkimyksenä on edistää ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä tukea hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten järjestäytyneen rikollisuuden sekä huumeiden ja tartuntatautien leviämistä, pyritään ehkäisemään. Lähialueyhteistyöllä edistetään myös paikallisdemokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista.
Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Lähialueyhteistyön tavoitteiden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi yhteistyötä voidaan tehdä myös Venäjän keskushallinnon tasolla. Euroopan unionin laajentumisen myötä Itämeren alueen merkitys korostuu ja alueellisen yhteistyön tarve lisääntyy.
Ukraina ja Valko-Venäjä lukeutuvat OECD:n kehitysapukomitean (DAC) hyväksymiin maihin, joille voidaan kohdentaa julkisia kehitysyhteistyömäärärahoja. Tästä syystä lähialuerahoitusta voidaan osoittaa tapauskohtaisesti vain sellaisiin Ukrainassa ja Valko-Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin, joita ei voida pitää Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja vuosituhatjulistuksen päämäärien mukaisina kehitysyhteistyöhankkeina. Ensisijaisesti tällaisia ovat säteily- ja ydinturvahankkeet.
Lähialueyhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla: ympäristö, maa- ja metsätalous, sosiaali- ja terveydenhuolto, oikeuslaitos, liikenne ja tietoliikenne, energia, ydinturvallisuus sekä koulutus ja kansalaisyhteiskunta. Lähialueyhteistyön kehittämisluonteen mukaisesti koulutus ja muu inhimillisten voimavarojen kehittäminen, samoin kuin hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen, sisällytetään läpileikkaavina toimintoina eri toimialojen ohjelmiin. Suunnittelussa huomioidaan lisäksi tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat sekä korruption vastainen toiminta. Lähialueyhteistyötä toteutetaan pääsääntöisesti useampivuotisten toimialakohtaisten ohjelmien kautta. Toiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Osana lähialueyhteistyötä edistetään monenvälisen rahoituksen hyödyntämistä erityisesti Luoteis-Venäjällä. Kansainvälisten rahoituslaitosten kautta voidaan kanavoida tukea hankkeille, jotka Luoteis-Venäjän ohella vaikuttavat myös laajemmin Venäjällä tai muissa Suomen lähialuestrategian yhteistyömaissa silloin kun se on poliittisista tai taloudellista syistä tarkoituksenmukaista. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyhteistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Hallitusohjelman mukaisesti osallistutaan Itämeren suojeluun Luoteis-Venäjän, erityisesti Pietarin jätevesihuollon kehittämishankkeilla. Suomi osallistuu Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysalan kumppanuusohjelmaan. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomi osallistuu Globaali kumppanuus -ohjelmaan.
Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tasavertaiseksi kanssakäymiseksi ja yhteistyöksi, jossa osapuolet yhdessä asettavat tavoitteet, sitoutuvat niihin ja kantavat vastuun yhteistyön toteutuksesta.
Suomi on vuoden 2006 loppuun mennessä sitoutunut lähialueyhteistyön toimintaohjelmansa puitteissa yhteistyömaiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edistämiseen yhteensä noin 1 193 milj. eurolla, josta valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on noin 725 milj. euroa.
Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina 1990—2006 (milj. euroa) | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1990—2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | Yht. | |
Lahja-apu | ||||||||
Pääluokat yhteensä | 378,6 | 35,3 | 39,2 | 34,8 | 29,0 | 27,8 | 26,6 | 571,3 |
Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta | 48,1 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 65,6 | |
Baltian investointiohjelma | 15,3 | 15,3 | ||||||
FINNFUNDin osakepääoman korottaminen | 5,0 | 0,2 | 5,2 | |||||
Puolan velan anteeksianto | 68,1 | 68,1 | ||||||
Lahja-apu yhteensä | 515,1 | 38,8 | 42,7 | 38,3 | 32,5 | 31,5 | 26,6 | 725,5 |
Luotot | ||||||||
Rakennesopeutusluotot | 115,7 | 115,7 | ||||||
G-24 maksutaseluotot | 45,6 | 45,6 | ||||||
FINNFUND-luotot | 35,2 | 1,6 | 4,0 | 0,3 | 1,8 | 1,2 | 44,1 | |
Luotot yhteensä | 196,5 | 1,6 | 4,0 | 0,3 | 1,8 | 1,2 | 205,4 | |
Takuut | ||||||||
Takuut humanitaarisen avun toimituksiin | 41,4 | 41,4 | ||||||
EBRD:n takuupääoma | 192,6 | 192,6 | ||||||
Baltian investointiohjelman takuuosuus | 11,2 | 11,2 | ||||||
Takuut Baltian energiasektorille | 16,8 | 16,8 | ||||||
Takuut yhteensä | 262,0 | 262,0 | ||||||
Yhteensä | 973,6 | 40,4 | 46,7 | 38,3 | 32,8 | 33,3 | 27,8 | 1 192,9 |
Lahja-avun jakautuminen pääluokittain (milj. euroa) | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |
Pääluokka 24 | 30,4 | 31,2 | 35,3 | 30,3 | 25,4 | 25,0 | 23,0 | 22,5 |
Pääluokka 25 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
Pääluokka 26 | ||||||||
Pääluokka 27 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 1,0 | 0,2 | |||
Pääluokka 28 | 1,1 | 0,6 | 0,6 | 1,2 | 1,2 | 1,2 | ||
Pääluokka 29 | 0,6 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Pääluokka 30 | 0,5 | 0,5 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,2 | 0,2 |
Pääluokka 31 | 1,1 | 1,1 | 1,0 | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 0,1 | |
Pääluokka 32 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||
Pääluokka 33 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,2 | 0,1 | 0,2 | 0,2 | 0,4 |
Pääluokka 34 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 |
Pääluokka 35 | 3,3 | 3,3 | 3,3 | 3,1 | 3,1 | 2,5 | 1,9 | 0,8 |
Yhteensä | 38,6 | 38,8 | 42,7 | 38,3 | 32,5 | 31,3 | 26,6 | 25,1 |
Lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettävät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset seminaari- ja koulutushankkeet.
Vuonna 2007 ehdotetaan momentille 24.50.66 Lähialueyhteistyö 4,5 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia.
66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 22 533 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti ympäristö-, maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveydenhuollon, hallinnon kehittämisen, energia-, ydinturvallisuus- sekä kansalaisyhteiskuntaa tukeviin hankkeisiin. Lähialueyhteistyön kehittämisluonteen huomioiden hankkeet toteutetaan useampivuotisina toimialakohtaisina ohjelmina. Hankkeiden suunnittelussa huomioidaan tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat sekä korruption vastainen toiminta.
Määrärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukaisiin kahdenvälisten ja monenkeskisten hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin rahoittamiseen sekä kotimaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yhteydessä toimivien Suomen lähialuestrategian yhteistyömaiden kehitystä tukevien investointi-, teknisen avun ja muiden rahastojen tukemiseen sekä näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin hankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää tapauskohtaisesti sellaisiin Ukrainassa ja Valko-Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin, ensisijaisesti säteily- ja ydinturvahankkeisiin, joita ei voida pitää Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja vuosituhatjulistuksen päämäärien mukaisina kehitysyhteistyöhankkeina. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 tai aikaisemmin tehtyjen sitoumusten täyttämiseen Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohdemaissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä muille valtion virastoille maksettavien lähialuehankkeista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Vuoden 2007 aikana saa tehdä lähialueyhteistyötä koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2007 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 4 500 000 euron arvosta.
Selvitysosa:Tavoitteena on vuonna 2007 edistää hankkeiden laatua sekä lisätä lähialueyhteistyöhön liittyvää vuorovaikutusta jalkauttamalla lähialueyhteistyön uusi strategia eri sidosryhmien edustajille tiedottamisen ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Siirtymistä kohti tasavertaista yhteistyötä jatketaan asettamalla tavoitteeksi venäläisten keskimäärin 17 prosentin osuus teknisen avun yhteishankkeiden kokonaiskustannuksista. Toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi toteutetaan 1—2 ohjelma- tai sektorikohtaista evaluaatiota.
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen | € |
---|---|
Ympäristö | 5 300 000 |
Maa- ja metsätalous | 1 700 000 |
Sosiaali- ja terveydenhuolto | 3 200 000 |
Hallinnon kehittäminen | 1 200 000 |
Energia ja ydinturvallisuus | 2 700 000 |
Kansalaisjärjestömääräraha | 1 300 000 |
Muut toimialat | 3 733 000 |
Kansainvälinen yhteistyö sekä teknisen avun rahastot | 2 400 000 |
Varalla käynnissä olevien lähialuehankkeiden lisärahoitukseen ja mahdollisiin uusiin hankkeisiin | 1 000 000 |
Yhteensä | 22 533 000 |
Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvioidut menot (milj. euroa) | ||||
---|---|---|---|---|
2007 | 2008 | 2009 | 2010— | |
Ennen vuotta 2006 myönnetyt valtuudet | 1,8 | 0,2 | 0,2 | 0,5 |
Vuonna 2006 myönnetyt valtuudet | 2,0 | 2,0 | 1,0 | |
Vuonna 2007 myönnetyt valtuudet | 2,0 | 2,0 | 0,5 | |
Yhteensä | 3,8 | 4,2 | 3,2 | 1,0 |
Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus käyttää pääosa lähialueiden ympäristö-, energia- ja ydinturva-, maa- ja metsätalous sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin.
2007 talousarvio | 22 533 000 |
2006 talousarvio | 23 000 000 |
2005 tilinpäätös | 25 018 000 |