Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2007

50. LähialueyhteistyöPDF-versio

Selvitysosa:Suomen lähialueyhteistyön tavoitteena on edistää alueellista vakautta ja tukea lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Pyrkimyksenä on edistää ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä tukea hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten järjestäytyneen rikollisuuden sekä huumeiden ja tartuntatautien leviämistä, pyritään ehkäisemään. Lähialueyhteistyöllä edistetään myös paikallisdemokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista.

Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Lähialueyhteistyön tavoitteiden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi yhteistyötä voidaan tehdä myös Venäjän keskushallinnon tasolla. Euroopan unionin laajentumisen myötä Itämeren alueen merkitys korostuu ja alueellisen yhteistyön tarve lisääntyy.

Ukraina ja Valko-Venäjä lukeutuvat OECD:n kehitysapukomitean (DAC) hyväksymiin maihin, joille voidaan kohdentaa julkisia kehitysyhteistyömäärärahoja. Tästä syystä lähialuerahoitusta voidaan osoittaa tapauskohtaisesti vain sellaisiin Ukrainassa ja Valko-Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin, joita ei voida pitää Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja vuosituhatjulistuksen päämäärien mukaisina kehitysyhteistyöhankkeina. Ensisijaisesti tällaisia ovat säteily- ja ydinturvahankkeet.

Lähialueyhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla: ympäristö, maa- ja metsätalous, sosiaali- ja terveydenhuolto, oikeuslaitos, liikenne ja tietoliikenne, energia, ydinturvallisuus sekä koulutus ja kansalaisyhteiskunta. Lähialueyhteistyön kehittämisluonteen mukaisesti koulutus ja muu inhimillisten voimavarojen kehittäminen, samoin kuin hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen, sisällytetään läpileikkaavina toimintoina eri toimialojen ohjelmiin. Suunnittelussa huomioidaan lisäksi tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat sekä korruption vastainen toiminta. Lähialueyhteistyötä toteutetaan pääsääntöisesti useampivuotisten toimialakohtaisten ohjelmien kautta. Toiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Osana lähialueyhteistyötä edistetään monenvälisen rahoituksen hyödyntämistä erityisesti Luoteis-Venäjällä. Kansainvälisten rahoituslaitosten kautta voidaan kanavoida tukea hankkeille, jotka Luoteis-Venäjän ohella vaikuttavat myös laajemmin Venäjällä tai muissa Suomen lähialuestrategian yhteistyömaissa silloin kun se on poliittisista tai taloudellista syistä tarkoituksenmukaista. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyhteistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Hallitusohjelman mukaisesti osallistutaan Itämeren suojeluun Luoteis-Venäjän, erityisesti Pietarin jätevesihuollon kehittämishankkeilla. Suomi osallistuu Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysalan kumppanuusohjelmaan. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomi osallistuu Globaali kumppanuus -ohjelmaan.

Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tasavertaiseksi kanssakäymiseksi ja yhteistyöksi, jossa osapuolet yhdessä asettavat tavoitteet, sitoutuvat niihin ja kantavat vastuun yhteistyön toteutuksesta.

Suomi on vuoden 2006 loppuun mennessä sitoutunut lähialueyhteistyön toimintaohjelmansa puitteissa yhteistyömaiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edistämiseen yhteensä noin 1 193 milj. eurolla, josta valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on noin 725 milj. euroa.

Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina 1990—2006 (milj. euroa)
  1990—2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Yht.
                 
Lahja-apu                
Pääluokat yhteensä 378,6 35,3 39,2 34,8 29,0 27,8 26,6 571,3
Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta 48,1 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5   65,6
Baltian investointiohjelma 15,3             15,3
FINNFUNDin osakepääoman korottaminen 5,0         0,2   5,2
Puolan velan anteeksianto 68,1             68,1
Lahja-apu yhteensä 515,1 38,8 42,7 38,3 32,5 31,5 26,6 725,5
                 
Luotot                
Rakennesopeutusluotot 115,7             115,7
G-24 maksutaseluotot 45,6             45,6
FINNFUND-luotot 35,2 1,6 4,0   0,3 1,8 1,2 44,1
Luotot yhteensä 196,5 1,6 4,0   0,3 1,8 1,2 205,4
                 
Takuut                
Takuut humanitaarisen avun toimituksiin 41,4             41,4
EBRD:n takuupääoma 192,6             192,6
Baltian investointiohjelman takuuosuus 11,2             11,2
Takuut Baltian energiasektorille 16,8             16,8
Takuut yhteensä 262,0             262,0
                 
Yhteensä 973,6 40,4 46,7 38,3 32,8 33,3 27,8 1 192,9

Lahja-avun jakautuminen pääluokittain (milj. euroa)
  2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
                 
Pääluokka 24 30,4 31,2 35,3 30,3 25,4 25,0 23,0 22,5
Pääluokka 25 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Pääluokka 26                
Pääluokka 27 0,5 0,5 0,5 1,0 0,2      
Pääluokka 28 1,1 0,6 0,6 1,2 1,2 1,2    
Pääluokka 29 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Pääluokka 30 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,2 0,2
Pääluokka 31 1,1 1,1 1,0 0,9 0,9 0,9 0,1  
Pääluokka 32 0,1 0,1 0,1          
Pääluokka 33 0,3 0,3 0,3 0,2 0,1 0,2 0,2 0,4
Pääluokka 34 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6
Pääluokka 35 3,3 3,3 3,3 3,1 3,1 2,5 1,9 0,8
Yhteensä 38,6 38,8 42,7 38,3 32,5 31,3 26,6 25,1

Lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettävät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset seminaari- ja koulutushankkeet.

Vuonna 2007 ehdotetaan momentille 24.50.66 Lähialueyhteistyö 4,5 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia.

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 22 533 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti ympäristö-, maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveydenhuollon, hallinnon kehittämisen, energia-, ydinturvallisuus- sekä kansalaisyhteiskuntaa tukeviin hankkeisiin. Lähialueyhteistyön kehittämisluonteen huomioiden hankkeet toteutetaan useampivuotisina toimialakohtaisina ohjelmina. Hankkeiden suunnittelussa huomioidaan tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat sekä korruption vastainen toiminta.

Määrärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukaisiin kahdenvälisten ja monenkeskisten hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin rahoittamiseen sekä kotimaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yhteydessä toimivien Suomen lähialuestrategian yhteistyömaiden kehitystä tukevien investointi-, teknisen avun ja muiden rahastojen tukemiseen sekä näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin hankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää tapauskohtaisesti sellaisiin Ukrainassa ja Valko-Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin, ensisijaisesti säteily- ja ydinturvahankkeisiin, joita ei voida pitää Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja vuosituhatjulistuksen päämäärien mukaisina kehitysyhteistyöhankkeina. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 tai aikaisemmin tehtyjen sitoumusten täyttämiseen Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohdemaissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä muille valtion virastoille maksettavien lähialuehankkeista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Vuoden 2007 aikana saa tehdä lähialueyhteistyötä koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2007 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 4 500 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Tavoitteena on vuonna 2007 edistää hankkeiden laatua sekä lisätä lähialueyhteistyöhön liittyvää vuorovaikutusta jalkauttamalla lähialueyhteistyön uusi strategia eri sidosryhmien edustajille tiedottamisen ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Siirtymistä kohti tasavertaista yhteistyötä jatketaan asettamalla tavoitteeksi venäläisten keskimäärin 17 prosentin osuus teknisen avun yhteishankkeiden kokonaiskustannuksista. Toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi toteutetaan 1—2 ohjelma- tai sektorikohtaista evaluaatiota.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen
   
Ympäristö 5 300 000
Maa- ja metsätalous 1 700 000
Sosiaali- ja terveydenhuolto 3 200 000
Hallinnon kehittäminen 1 200 000
Energia ja ydinturvallisuus 2 700 000
Kansalaisjärjestömääräraha 1 300 000
Muut toimialat 3 733 000
Kansainvälinen yhteistyö sekä teknisen avun rahastot 2 400 000
Varalla käynnissä olevien lähialuehankkeiden lisärahoitukseen ja mahdollisiin uusiin hankkeisiin 1 000 000
Yhteensä 22 533 000

Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvioidut menot (milj. euroa)
  2007 2008 2009 2010—
         
Ennen vuotta 2006 myönnetyt valtuudet 1,8 0,2 0,2 0,5
Vuonna 2006 myönnetyt valtuudet 2,0 2,0 1,0  
Vuonna 2007 myönnetyt valtuudet   2,0 2,0 0,5
Yhteensä 3,8 4,2 3,2 1,0

Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus käyttää pääosa lähialueiden ympäristö-, energia- ja ydinturva-, maa- ja metsätalous sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin.


2007 talousarvio 22 533 000
2006 talousarvio 23 000 000
2005 tilinpäätös 25 018 000