Talousarvioesitys 2004

30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta

Selvitysosa: Rauhanturvaamislain (514/1984) mukaan rauhanturvaamistoiminnan määrärahat budjetoidaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön pääluokissa. Ulkoasiainministeriön pääluokassa momentilla 24.99.22 budjetoidaan määrärahat suomalaisten rauhanturvajoukkojen palkkaus- ja koulutusmenoihin ja puolustusministeriön pääluokassa tämän luvun momentilla 22 suomalaisten rauhanturvajoukkojen hallinto- ja varustamismenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin.

Suomi kehittää sotilaallista erityisosaamistaan kansallisen puolustuksen ja kriisinhallinnan näkökulmasta tavoitteena tuottaa kansainvälisiin tehtäviin tarkoituksenmukaisia kykyjä ja yksiköitä. Keskeistä on suomalaisen osaamisen, tietotaidon ja pitkään kokemukseen perustuvien vahvuuksien hyödyntäminen. Tämä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja kapeiden erikoisalueiden hallitsemiseen.

Sotilaallisen kriisinhallinnan- ja rauhanturvaamistoiminnan tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat alustavasti:

• Jatketaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamista siten, että Euroopan unionille ilmoitettu joukkojen valmius toteutuu. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain
• Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään Euroopan unionin joukkotavoitteiden, PARP:n suoritevaatimuksien ja NORDCAPS:n periaatteiden mukaisesti
• Osallistutaan EU:n voimavaratyöryhmien työskentelyyn, aloitetaan toimenpiteet päätetyllä tavalla ja käynnistetään niiden edellyttämät hankkeet
• Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi, mukaan lukien asevalvonta- ja aseriisuntajärjestelyjen toimeenpanon edistäminen puolustushallintoa koskevilta osilta.

22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 43 424 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen,  valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen ja pohjoismaisten rauhanturvakurssien menojen maksamiseen sekä Kosovossa olevan suomalaisen rauhanturvajoukon sekä Afganistanissa, Kyproksella, Etiopia-Eritreassa ja Makedoniassa olevien Suomen osastojen  matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen kehittämisohjelmasta aiheutuviin menoihin.

Siinä tapauksessa, että Suomelle esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestä kansainvälisiin rauhanturvaamistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajoukon asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa osallistumistaan jo käynnissä olevan operaation seuraavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin käyttää tälle momentille myönnettyjä määrärahoja.

Kansainvälisen kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman määrärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi menoon sitoutumisen perusteella.

Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu Suomen rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne rauhanturvaamisoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2004. Valmiusjoukko on Suomessa toimintavalmiussitoumuksen tehneistä henkilöistä kansainvälisiä rauhanturvaamistehtäviä varten koottava ja varustettava joukko. Suomi on asettanut YK:n käyttöön aseettomia sotilastarkkailijoita Lähi-itään, Kashmiriin, Irakin ja Kuwaitin väliselle raja-alueelle sekä entisen Jugoslavian alueelle sekä Etiopia-Eritrean alueelle yhteensä enintään 37 sotilastarkkailijaa. Suomalaiset rauhanturvajoukot toimivat Kosovossa KFOR-operaatiossa, Kyproksella UNFI-CYP-operaatiossa, Etiopia-Eritreassa UNMEE-operaatiossa, Afganistanissa ISAF-operaatiossa ja Makedoniassa EUF-operaatiossa yhteisvahvuudella noin 950—1 000 sotilasta.