Talousarvioesitys 2015
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Selvitysosa:Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin varmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tavoite tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi. Eurooppalainen keskustelu vuoden 2030 tavoitteista on alkanut.
Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Keväällä 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:
2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
— Energiaomavaraisuus (%) | 46 | 50 | 50 | 50 | 50 |
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-MPI) | 74 | 75 | 76 | 76 | 76 |
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) | 34 | 35 | 34 | 34 | 34 |
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa) | 5,8 | 5,7 | < 5,7 | < 5,7 | < 5,7 |
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 994 000 euroa.
Selvitysosa:Energiaviraston tehtävänä on edistää ja valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.
Energiaviraston valvontatehtävät ovat laajentuneet, kun se toimii energian tukkumarkkinoiden eheyttä ja läpinäkyvyyttä koskevan REMIT-asetuksen kansallisena sääntelyviranomaisena. Lisääntyneiden tehtävien vaatimat lisäresurssit on otettu huomioon momentin mitoituksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
— Kokonaistuottavuusindeksi | 129 | 92 | 92 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan, päästökaupan ja uusiutuvaan energiaan liittyvä valvonta on toimivaa sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistyö on tuloksekasta (asiakaskysely asteikolla 1—5) | 3,7 | 3,6 | 3,7 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 63,6 | 67 | 69 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,66 | 3,7 | 3,7 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Energian säästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen | 3 250 000 |
Toimintamenot | 5 744 000 |
Yhteensä | 8 994 000 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 6 847 | 10 546 | 10 444 |
Bruttotulot | 1 651 | 1 674 | 1 450 |
Nettomenot | 5 196 | 8 872 | 8 994 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 524 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 497 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentilta 32.01.21) | 250 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | 16 |
Palkkaliukumasäästö | -7 |
Palkkausten tarkistukset | 17 |
Toimintamenojen lisäsäästö | -106 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -45 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 9 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -12 |
Yhteensä | 122 |
2015 talousarvio | 8 994 000 |
2014 talousarvio | 8 872 000 |
2013 tilinpäätös | 5 169 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 994 000 euroa.
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan
2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään joulukuussa 2013 julkistetun kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään tuotannon materiaalitehokkuutta siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.
- — Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.
2015 talousarvio | 500 000 |
2014 talousarvio | 500 000 |
2013 tilinpäätös | 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan
2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
40. Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 80 908 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin
3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.
Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.
Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna liikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Sähköajoneuvojärjestelmät, mukaan lukien vetyteknologia, luetaan energiatehokkuusteknologiaksi. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön. Innovaatiorahoituskeskus Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.
Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö (euroa)
Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma | 3 000 000 |
Muu energiatuki | 32 000 000 |
Yhteensä | 35 000 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Suomi saavuttaa EU:n asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet.
- — Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
- — Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
|
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset | 77 408 | 63 298 | 26 735 | 21 000 | 188 441 |
Vuoden 2015 sitoumukset | 3 500 | 14 000 | 8 750 | 5 250 | 31 500 |
Menot yhteensä | 80 908 | 77 298 | 35 485 | 26 250 | 219 941 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusmäärärahan tarkistus | 2 753 |
Merituulivoiman demonstraatiohanke | 10 000 |
Säästöpäätös | -4 750 |
Yhteensä | 8 003 |
2015 talousarvio | 80 908 000 |
2014 I lisätalousarvio | -500 000 |
2014 talousarvio | 72 905 000 |
2013 tilinpäätös | 29 282 488 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 80 908 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin
3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.
Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.
Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla.
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentilta vähennetään 5 440 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 65 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan vähennys johtuu biojalostamohankkeiden tukemiseen varatun valtuuden jäämisestä osin käyttämättä.
Määrärahan 3 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 30 000 000 euron lisäys on tarkoitus käyttää biotalouden tukemiseen sekä energiateknologian kaupallistamista ja käyttöönottoa tukeviin hankkeisiin.
2015 I lisätalousarvio | -5 440 000 |
2015 talousarvio | 80 908 000 |
2014 I lisätalousarvio | -500 000 |
2014 talousarvio | 72 905 000 |
2013 tilinpäätös | 29 282 488 |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentilta vähennetään 5 440 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 65 000 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu merituulivoimahankkeen viivästymisestä.
2015 IV lisätalousarvio | -10 000 000 |
2015 I lisätalousarvio | -5 440 000 |
2015 talousarvio | 80 908 000 |
2014 tilinpäätös | 51 178 146 |
2013 tilinpäätös | 29 282 488 |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.
Selvitysosa:Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa LNG-terminaalien investointitukeen myönnettiin valtuutta 33 000 000 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 90 000 000 euroa. Tuet myönnetään nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) nojalla. Päätökset tehdään ehdollisina, ja tuki voidaan maksaa vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi.
Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu (LNG) on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistäisi maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla.
— Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä.
— Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
|
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset | 30 750 | 61 500 | 30 750 | 123 000 |
Menot yhteensä | 30 750 | 61 500 | 30 750 | 123 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusten tarkistus (tukipäätösten viivästyminen) | -17 250 |
Tasomuutos | 6 000 |
Yhteensä | -11 250 |
2015 talousarvio | 30 750 000 |
2014 talousarvio | 42 000 000 |
2013 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentilta vähennetään 19 030 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu hankkeiden viivästymisestä.
2015 IV lisätalousarvio | -19 030 000 |
2015 talousarvio | 30 750 000 |
2014 tilinpäätös | — |
2013 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentilta vähennetään 19 030 000 euroa.
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi tuetaan Enontekiön kunnan alueella toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n toimintaa sekä Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Enontekiöllä tuki kohdistetaan Kilpisjärven alueen sähkönsyöttöyhteyden kunnostamiseen. Utsjoella tuella luodaan edellytykset yhdistää Utsjoen sähköosuuskunta ja Inergia Oy suuremmaksi verkkoyhtiöksi (Tunturiverkko Oy). Alueen verkostoihin vaadittavat investoinnit ovat yhtiöiden liikevaihtoon nähden suuria, jolloin tuen avulla alueiden sähkön siirtohinnan korotukset pystytään pitämään kohtuullisina.
Vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa em. tarkoituksiin myönnettiin valtuutta 1 000 000 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 4 800 000 euroa. Vuonna 2015 määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 800 000 euroa Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja 150 000 euroa Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
|
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset | 1 950 | 1 800 | 175 | 3 925 |
Menot yhteensä | 1 950 | 1 800 | 175 | 3 925 |
---|
Avustusta Enontekiön Sähkö Oy:lle myönnettäessä huomioidaan EU:n valtiontukisääntelyn ilmoittamismenettelyä ja sitä koskevia poikkeuksia koskeva sääntely. Tunturiverkon osalta kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja notifiointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä EU-valtiontuki.
— Varmistetaan sähkönjakelun toiminta pohjoisimmassa Suomessa ilman, että siirtohinnat nousevat kohtuuttomiksi.
— Tuetaan syrjäseutujen elinvoimaisuuden säilyttämistä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kilpisjärven alueen sähköverkon uudistus | 450 |
Yhteensä | 450 |
2015 talousarvio | 1 950 000 |
2014 talousarvio | 1 500 000 |
2013 tilinpäätös | 135 254 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020
2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin
3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen
4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.
Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.
Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.
Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.
Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.
— Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018— | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
|
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset | 600 | 350 | 200 | 200 | 1 350 |
Menot yhteensä | 600 | 350 | 200 | 200 | 1 350 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusmäärärahojen tarkistus | -400 |
Yhteensä | -400 |
2015 talousarvio | 600 000 |
2014 talousarvio | 1 000 000 |
2013 tilinpäätös | 1 551 193 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020
2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin
3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen
4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 204 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn
1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen
2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.
Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
Tuulivoiman tavoitehinta, €/MWh (korotettu hinta enintään 3 vuotta/voimalaitos) | 105,30 |
— Tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, €/MWh | 83,50 |
Biokaasusähkön tavoitehinta, €/MWh | 83,50 |
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh | 50,00 |
Puupolttoainesähkön tavoitehinta, €/MWh | 83,50 |
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh | 20,00 |
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, € | 750 000 |
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään €/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 €/t ja turpeen vero 4,90 €/MWh | 13,1324 |
Kaasutinta käyttäville metsähakesähkön tuottajille maksettava turpeen veron mukaan muuttuva kaasutinpreemio, €/MWh, kun turpeen vero on 4,90 €/MWh | 5,4716 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu.
- — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tuulivoimalat (syöttötariffi) | 137 900 000 |
Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) | 3 600 000 |
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) | 60 200 000 |
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) | 2 300 000 |
Yhteensä | 204 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sähkön markkinahinnan muutos | 3 600 |
Tuulivoimakapasiteetin kasvu | 56 000 |
Yhteensä | 59 600 |
2015 talousarvio | 204 000 000 |
2014 talousarvio | 144 400 000 |
2013 tilinpäätös | 57 532 024 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään 214 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 204 000 000 euroon nähden aiheutuu turpeen veron laskemisesta tasolle 3,4 euroa/MWh ja vastaavan tasomuutoksen tekemisestä metsähakkeella tuotetun uusiutuvan energian tuotantotukeen. Näillä muutoksilla turvataan lyhyellä aikajänteellä kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä suhteessa kivihiileen.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesityksen täydentävään esitykseen liittyvän esityksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) muuttamisesta. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa valmistelun tuotantotukijärjestelmän muuttamiseksi siten, että korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvan puuaineksen käyttö ei lisäänny sähköntuotannossa, mikäli turpeen verotasoa lasketaan edelleen vuoden 2016 alusta lähtien.
2015 talousarvio | 214 000 000 |
2014 III lisätalousarvio | -20 000 000 |
2014 talousarvio | 144 400 000 |
2013 tilinpäätös | 57 532 024 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 214 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn
1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen
2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen
4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentilta vähennetään 36 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta.
2015 IV lisätalousarvio | -36 000 000 |
2015 talousarvio | 214 000 000 |
2014 tilinpäätös | 79 643 927 |
2013 tilinpäätös | 57 532 024 |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentilta vähennetään 36 000 000 euroa.
87. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Baltic Connector Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.
Selvitysosa:Baltic Connector Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa. Yhtiön omistusta koskevasta päätöksenteosta ja omistajaohjauksesta säädetään valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa (1368/2007).
Uusi yhtiö on perustettu lokakuussa 2015 toteuttamaan Suomen osalta Balticconnector-yhdysputkihanketta, jonka tavoitteena on Suomen maakaasun hankinnan monipuolistaminen. Tavoitteena on, että yhdysputki valmistuisi vuonna 2019.
Määrärahaa on tarkoitus käyttää perustettavan osakeyhtiön osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Pääomituksella on tarkoitus kattaa uuden yhtiön alkuvaiheen toiminnasta aiheutuvia menoja.
2015 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Baltic Connector Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.