Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              51. Eräät merimiespalvelut
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämäPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2015 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2015 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen taloudellisen menestyksen kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.

Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. EU:n hankintadirektiivit uudistuivat keväällä 2014 tuoden hankintasääntelyyn aiempaa enemmän joustoa, lisäinformaatiota, valvontamekanismeja sekä ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita. EU-direktiivien voimaansaattaminen edellyttää kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudistusprosessi etenee parhaillaan työryhmävalmistelussa.

EU:n valtiontukisäätely tulee uudistetuksi kokonaan vuosien 2013—2014 aikana. On tärkeä varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat tuntevat hyvin uudistettujen sääntöjen periaatteet ja velvoitteet. Etenkin tukien vaikuttavuutta koskevat evaluointivelvoitteet, tukien läpinäkyvyys ja avoimuusvelvoitteet sekä tukien ennakkovalvonta on pantava tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi tarvitaan tukien seurantajärjestelmä. Näillä toimenpiteillä voidaan parantaa tukien oikeaa kohdentumista sekä ehkäistä kilpailun vääristymistä. EU:n valtiontukiuudistuksen keskeinen lähtökohta on, että tukia ilmoitetaan jatkossa entistä vähemmän ennakolta komissiolle hyväksyttäväksi. Tästä syystä on tarpeen kehittää kansallista ennakkoarviointimenettelyä, eri tukimuotojen käytettävyyttä ja mahdollisia muita toteutusvaihtoehtoja. Menettelyllä varmistetaan kansallisesti tehtävien päätösten EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuus sekä oikeusvarmuus.

Kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti kuluttajapolitiikassa painotetaan arjen kuluttajataitojen vahvistamista ja kuluttajan oikeuksista huolehtimista sekä terveen ja vastuullisen kilpailun turvaamista.

Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän Euroopan laajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla. Valmistellaan EU:n tuotelainsäädäntöuudistuksen kansallista toimeenpanoa. Kesällä 2015 on saatettava kansallisesti voimaan uusi vaarallisista kemikaaleista aiheutuvaa suuronnettomuusvaaraa ehkäisevä direktiivi, uusi pyroteknisiä tuotteita koskeva direktiivi sekä eräiltä osin uusi painelaitedirektiivi.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Hallinnollisia kustannuksia kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja kirjanpitolain kokonaisuudistus käynnistetään. Tilintarkastajajärjestelmä uudistetaan ottaen huomioon uusi EU-lainsäädäntö.

Kauppa- ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaistehtävät keskitetään, jotta voidaan taata palveluiden laatu sekä osaltaan varmistaa sähköistämisen mahdollistama tuottavuushyöty.

Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen aineettoman arvonluonnin toimintaohjelma ulottuu vuoteen 2017. Keskeistä on vahvistaa edelleen oikeuksien hyödyntämistä ja täytäntöönpanoa varmistamalla Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa eurooppalaisen patentti- ja tavaramerkkijärjestelmien kehittämisen rinnalla. Tavoitteeseen liittyy myös kansainvälisesti kilpailukykyisen tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Yritysten ja yhteisöjen rekisterihallinnon sähköistä asiointia lisätään. Julkisten tietovarantojen avaamisessa edetään hallituksen asettamien tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaista harmaan talouden torjuntaohjelmaa muun muassa uudistamalla tilaajavastuulakia. Yritysten sääntelyä kevennetään vuonna 2013 alkaneelle kaudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Uuden lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa tavoitteena on toimiva ja yritysten kilpailukykyä tukeva säädösympäristö.

Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä turvataan yhdenvertaisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksella ja toimilla, joilla pyritään puuttumaan alipalkkaukseen. Työaikalakiin valmistellaan muutoksia, jotka liittyvät nollatyösopimuksiin sekä jaksotyön ja yötyön tekemisen edellytyksiin.

Politiikkalohkon tehtäviin kuuluu myös poikkeusoloihin varautuminen. Toimintaa linjaa joulukuussa 2013 annettu huoltovarmuuden uusi tavoitepäätös, jonka toimeenpano jatkuu vuonna 2015.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

  • — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat ja taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla.
  • — Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
  • — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä säilyy korkealla tasolla.
  • — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään.
  • — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2015 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2015 enintään 34 000 euroa.

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 816 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 360 000 euroa Kuluttaja-lehden hankintasopimuksen mukaisiin maksuihin.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Viraston toiminnan suuntaamisessa otetaan huomioon hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, terveen kilpailun edistämisohjelma ja kuluttajapoliittinen ohjelma. Kilpailunrajoitusten valvontaa ja kilpailun edistämistä suunnataan erityisesti ilmiöihin, jotka rasittavat talouden kasvua ja muuntautumiskykyä. Toiminnassa priorisoidaan kartellien torjuntaa ja puututaan kuluttajien kannalta haitallisimpiin rajoituksiin. Kuluttajaoikeudellista valvontaa, informaatiota ja vaikuttamista kohdennetaan EU:n kuluttajamarkkinoiden tulostaulun ja kuluttajahallinnon tietopankin kautta saatavan kuluttajapalautteen perusteella toimialoille, joilla esiintyy eniten puutteita markkinoiden toimivuudessa.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan markkinoiden toimivuutta mittaavalla indikaattorilla (Market Perfomance Indicator MPI) ja kuluttajien toimintaympäristöä kuvaavalla indeksillä (Consumer Conditions Index CCI).

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kustannusvastaavuus      
— Valmismatkaliikerekisterin maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 66 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta      
Kilpailu- ja kuluttajavalvonta on tehokasta ja ongelmia ennaltaehkäisevää      
— Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen (sidosryhmien arvio 1—5) 3,7 > 4,0 > 4,0
— Seuraamusmaksuesitysten määrä merkittävissä kilpailuvalvonnan I—II luokan asioissa (kpl) 0 > 1 > 1
— Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymien kilpailuongelmat (sidosryhmien arvio 1—5) 3,4 > 3,7 > 3,7
— Tapausten määrä, joissa kuluttaja-asiamiehen toimenpitein yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi - 130 130
— Vakuuksien riittävyys valmismatkaliikkeiden konkurssitapauksissa, % 100 100 100
Kuluttajilla on käytettävissään sisällöltään ajankohtaiset, helppokäyttöiset ja itsepalveluna sujuvasti toimivat verkkopalvelut      
— Verkkopalvelujen kuluttajaosion käyntimäärä/kk 168 000 120 000 130 000
Käsittelyajat pysyvät kohtuullisena      
— Yli 3 vuotta käsittelyssä olleet kotimaisten kilpailunrajoitustapaukset (lkm) 6 0 0
— Valmismatkaliikkeiden rekisteröintihakemusten käsittelyaika (pv) 2,4 7 7

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 18,5 30 29,5
Kilpailuvalvonta 51,2 59 59
Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja taloudelliset hyvitykset 32,2 27 28
Kuluttajainformaatio 12,3 7 7
Alue- ja paikallishallinnon ohjaus 3,5 6 6
Hallintopalvelut 25,9 22 21,5
Yhteensä 143,6 151 151

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 143,6 151 151
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,2 - > 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Bruttomenot 12 511 12 412 11 486
Bruttotulot 1 125 1 050 670
Nettomenot 11 386 11 362 10 816
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 294    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 845    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -45
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 36
Palkkaliukumasäästö -20
Palkkausten tarkistukset 66
Säästöpäätös -400
Toimintamenojen lisäsäästö -128
Toimintamenojen tuottavuussäästö -55
Vuokramenojen indeksikorotus 15
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -15
Yhteensä -546

2015 talousarvio 10 816 000
2014 talousarvio 11 362 000
2013 tilinpäätös 10 936 727

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 820 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 4 000 euroa talousarvioesityksen 10 816 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio 10 820 000
2014 talousarvio 11 362 000
2013 tilinpäätös 10 936 727

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 360 000 euroa Kuluttaja-lehden hankintasopimuksen mukaisiin maksuihin.

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 016 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. Patentti- ja rekisterihallituksen paikallisviranomaisena toimimisesta ELY-keskuksille ja maistraateille maksettavat korvaukset budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:PRH:n tehtävänä on virastosta annetun lain mukaisesti edistää teknistä ja taloudellista kehitystä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH käsittelee teollisoikeuksia koskevat hakemukset ja yhteisöjä koskevat ilmoitukset, pitää yllä näitä koskevat rekisterit ja hoitaa näihin tehtäviin liittyviä tietopalveluita.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi kaupparekisterilain, yhdistysrekisterilain ja yritys- ja yhteisötietolain muuttamisesta, jolla toteutetaan maistraattien ja ELY-keskusten kauppa- ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaistehtävien siirtäminen Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.9.2015 lukien. Samalla myös maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirretään patentti- ja rekisterihallitukselle. Siirron vaikutus henkilöstöön on vuositasolla 12,5 henkilötyövuotta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Toiminnallinen tuloksellisuus

    2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
         
Toiminnallinen tehokkuus      
Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % +1,3 +2,0 +2,0
Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, % +2,4 +2,0 +2,0
         
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1—5) 4,0 4,0 4,0
Sähköinen asiointi Patenttihakemukset, % 92,5 90 90
  Tavaramerkkihakemukset, % 55,3 60 75
  Kaupparekisteri-ilmoitukset, % 57,9 65 75
  Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 59,9 60 65
Käsittelyaika keskimäärin Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,6 2,4 2,4
  Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 3,6 5 4
  Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 10,8 8 7
  Yhdistysten perustamisilmoitukset (pv) 52 60 40

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 416,4 412 412
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,7 3,5 3,5

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 48 769 47 357 47 357
— muut tuotot 147 88 88
Tuotot yhteensä 48 916 47 445 47 445
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 37 472 43 863 43 863
— osuus yhteiskustannuksista 12 839 8 628 8 628
Kustannukset yhteensä 50 311 52 491 52 491
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 395 -5 046 -5 046
Kustannusvastaavuus, % 97 90 90

Yhtenäispatentin voimaantulon selvitessä varaudutaan ottamaan käyttöön erillinen maksu patentoitavuustutkimuksessa.

Momentilta maksetaan 555 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 50 607 49 615 49 498
Bruttotulot 48 990 47 482 47 482
Nettomenot 1 617 2 133 2 016
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 768    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 585    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen siirron palautus 231
Teollisoikeusasiamiesten valvonnan menot 55
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -45
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -325
Toimintamenojen lisäsäästö -23
Toimintamenojen tuottavuussäästö -10
Vuokramenojen indeksikorotus 3
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3
Yhteensä -117

2015 talousarvio 2 016 000
2014 talousarvio 2 133 000
2013 tilinpäätös 1 434 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 016 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. Patentti- ja rekisterihallituksen paikallisviranomaisena toimimisesta ELY-keskuksille ja maistraateille maksettavat korvaukset budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 116 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 25.10.03 ja aiheutuu Patentti- ja rekisterihallitukselta markkinaoikeuteen siirrettyjen valitusasioiden käsittelyyn tarvittavista lisäresursseista.


2015 I lisätalousarvio -116 000
2015 talousarvio 2 016 000
2014 talousarvio 2 133 000
2013 tilinpäätös 1 434 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 116 000 euroa.

(04.) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätös -100
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -7
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -1 776
Palkkaliukumasäästö -6
Palkkausten tarkistukset 14
Tasomuutos 11
Yhteensä -1 864

2014 talousarvio 1 864 000
2013 tilinpäätös 2 206 000

05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 607 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskus MIKESin yhteydessä toimiva FINAS-akkreditointipalvelu siirtyy 1.1.2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Tehtävien siirron yhteydessä virastoon siirtyy yhteensä 25 henkilötyövuotta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua sekä toimii kansallisena kaivosviranomaisena sekä tuottaa pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja ja edistää akkreditointia. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä vaatimusten mukaisten tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Vaikuttavuus
  • — Yritykset ja kansalaiset toimivat vastuullisesti, oma-aloitteisesti ja turvallisesti.
  • — Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan ja henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kokonaistuottavuus      
— Kokonaistuottavuusindeksin arvo 99 100 100
Kustannusvastaavuus      
— Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 92 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valvonta on riskiperusteista ja näkyvää      
— Valvontakäynnit ja -tapaukset 6 179 4 920 5 120
— Laitosvalvonnan luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit 19 996 16 284 16 134
— Tuotevalvonnan luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit 5 043 4 317 3 912
— Kemikaalituotevalvonnan luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit 25 527 12 785 14 474
— Finasin arvioimat toimielimet 213 215 218
Palvelukyky ja laatu      
— Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, % 95 89 89
— Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5), FINAS 4,4 > 4 > 4

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 223 225 250
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,5 3,5 3,5

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 20 657 19 657 22 440
Bruttotulot 1 550 1 100 3 833
Nettomenot 19 107 18 557 18 607
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 603    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 726    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
FINAS-akkreditointipalvelu (siirto momentilta 32.20.(05)) 420
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -55
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -51
Palkkaliukumasäästö -33
Palkkausten tarkistukset 88
Toimintamenojen lisäsäästö -220
Toimintamenojen tuottavuussäästö -93
Vuokramenojen indeksikorotus 20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -26
Yhteensä 50

2015 talousarvio 18 607 000
2014 talousarvio 18 557 000
2013 tilinpäätös 18 230 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 613 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 6 000 euroa talousarvioesityksen 18 607 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio 18 613 000
2014 talousarvio 18 557 000
2013 tilinpäätös 18 230 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 613 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 64 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve johtuu FINAS-akkreditointipalvelujen menoista Mittatekniikan keskuksen lakkauttamisen yhteydessä.


2015 IV lisätalousarvio 64 000
2015 talousarvio 18 613 000
2014 tilinpäätös 18 557 000
2013 tilinpäätös 18 230 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 64 000 euroa.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (HE 83/2014). Sen mukaan yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat voisivat hakeutua talous- ja velkaneuvontaan samalla tavoin kuin muutkin velkaongelmiin ajautuneet henkilöt.

Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Arvio resurssien jakautumisesta

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Talous- ja velkaneuvonnan resurssit      
— Talous- ja velkaneuvojat (htv) 132 132 137
— Avustajat (htv) 26 26 26
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista, % 63 60 55

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2015:

  • — Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2013: jonotusaikatavoitteen saavutti 77 % yksiköistä).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -500
Toiminnan laajentaminen yksityisiin elinkeinon- ja ammatinharjoittajiin 220
Yhteensä -280

2015 talousarvio 4 731 000
2014 talousarvio 5 011 000
2013 tilinpäätös 5 211 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Talous- ja velkaneuvonnalla on tärkeä rooli yhteiskunnasta syrjäytymiseen johtavan ongelmakierteen katkaisemisessa, velallisten elämänhallinnan parantamisessa ja ylivelkaisten kannustamisessa takaisin työelämään.

Talous- ja velkaneuvonnan määrärahaksi esitetään noin 4,7 milj. euroa, mikä on 280 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät ovat kuitenkin lisääntymässä merkittävästi. Sekä yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia että talous- ja velkaneuvonnasta annettua lakia on muutettu niin, että yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat voivat ensi vuonna hakeutua talous- ja velkaneuvontaan elinkeinotoimintaansa kuuluvien velkojen järjestelemiseksi. Talous- ja velkaneuvonta saa siis kokonaan uuden asiakasryhmän, mikä todennäköisesti lisää sen asiakasmäärää huomattavasti.

Valiokunta pitää ehdotettuja lakimuutoksia tervetulleena uudistuksena. Sen avulla voidaan parantaa vaikeuksiin joutuneiden elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia tervehdyttää taloudellista tilannettaan ja jatkaa elinkeinotoimintaansa. Valiokunta on kuitenkin huolissaan talous- ja velkaneuvontaan osoitettujen määrärahojen riittävyydestä. Talous- ja velkaneuvonta on jo ennestään ylikuormittunut ja sille annettavat uudet tehtävät, kuten esimerkiksi elinkeinotoiminnan jatkamiskelpoisuuden arvioiminen, edellyttävät uudenlaista asiantuntemusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talous- ja velkaneuvonnan voimavarojen riittävyydestä, neuvonnan alueellisesta saatavuudesta sekä talous- ja velkaneuvojien riittävästä kouluttamisesta huolehditaan asianmukaisesti. Valiokunta katsoo, että uudistuksella tavoiteltavat hyödyt eivät saa jäädä toteutumatta puutteellisten resurssien johdosta.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 5 731 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Vaikuttavuustavoite
  • — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.

2015 talousarvio 673 000
2014 talousarvio 673 000
2013 tilinpäätös 773 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien riippumaton ja kaikille avoin etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia ja jakaa tietoa kuluttajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Valiokunta painottaa myös elinkeinonharjoittajille annettavan koulutuksen merkitystä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuluttajien oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen voi parantaa elinkeinonharjoittajien ja yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Kuluttajaliitto antaa myös talousneuvontaa, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista ja neuvoa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita kuluttajia. Samoin valiokunta pitää arvokkaana liiton antamaa elintarvike- ja ravitsemusneuvontaa, sillä ruokaan liittyvät valinnat vaikuttavat kuluttajan oman talouden, terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös globaalisti.

Valiokunta katsoo, että Kuluttajaliiton viestintää tulisi kehittää entistä aktiivisempaan ja näkyvämpään suuntaan niin, että suomalaisten kuluttajien näkökulma tulee vieläkin paremmin esille julkisessa keskustelussa. Myös maksuttoman ja kaikille avoimen kuluttajaneuvonnan tulisi olla valtakunnallisesti mahdollisimman kattavaa. Edellä sanotun valossa valiokunta pitää etenkin Kuluttajaliiton maakunnallisten ja paikallisten rekisteröityjen kuluttajayhdistysten toiminnan vahvistamista tärkeänä ja lisää momentille 200 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 873 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 579 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimiston menoja on rahoitettu myös momentilta 31.30.50. Lästimaksulaki on tarkoitus kumota ja merimiespalvelutoimintaan käytetty avustus 499 000 euroa on tarkoitus maksaa tältä momentilta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 079 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 1 500 000
Yhteensä 2 579 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 31.30.(50) 499
Yhteensä 499

2015 talousarvio 2 579 000
2014 talousarvio 2 080 000
2013 tilinpäätös 2 001 939

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvion momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 7 000 euroa talousarvioesityksen 2 579 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 26.01.50.


2015 talousarvio 2 572 000
2014 talousarvio 2 080 000
2013 tilinpäätös 2 001 939

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun.


2015 talousarvio 20 000
2014 talousarvio 20 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.