Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6-vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

— Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
— Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
— Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
— Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
— Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
— Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

	2011	2012	2013 arvio	2014 arvio	2015 arvio

Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet	44,3	44,6	44,7	45,5	45,5
— perustutkintoon johtava koulutus¹⁾	41,2	41,5	41,8	42,5	42,5
— valmistavat koulutukset²⁾	3,1	3,1	2,9	3,0	3,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet¹⁾	49,6	50,0	52,0	52,0	52,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet³⁾	2,5	2,4	2,5	2,5	2,5
— peruskouluissa	2,0	1,9	2,0	2,0	2,0
— kansanopistoissa	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä	90,8	91,5	93,8	94,5	94,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä	5,6	5,5	5,4	5,5	5,5
Yhteensä	96,4	97,0	99,2	100,0	100,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus.

²⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2013 luku on toteutumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

³⁾ Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)¹⁾

	2010	2011	2012	2013 arvio	2014 arvio	2015 arvio

Ammattikorkeakoulututkinto	25,2	25,2	25,2	25,2	24,9	24,9
Ylempi korkeakoulututkinto	27,9	27,6	27,7	27,6	27,4	27,4

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista¹⁾

	2009	2010	2011	2012	2013 arvio	2014 arvio	2015 arvio

Lukiokoulutus (3 vuotta)	79,4	79,2	80,3	81,0	82,0	83,0	84,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)	59,7	60,6	61,0	62,0	63,0	64,0	65,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)		64,0	60,5	61,0	63,0	63,0	63,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)		49,4	46,9	48,4	49,0	52,0	52,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot¹⁾

	2010	2011	2012	2013 arvio	2014 arvio	2015 arvio

Päivähoito
— lapset	204 750	206 350	208 300	209 700	211 000	214 400
Esiopetus
— oppilasmäärä	58 770	58 910	59 700	60 000	61 000	62 500
Perusopetus
— uudet oppilaat	57 880	59 100	59 200	60 500	60 500	60 500
— päättötodistuksen saaneet	64 960	63 440	61 200	61 000	60 000	61 000
— oppilasmäärä	530 680	526 930	522 000	522 000	519 000	531 000
Lukiokoulutus
— uudet opiskelijat	37 870	36 790	38 000	38 000	38 000	38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot²⁾	32 700	32 810	33 000	33 000	33 000	33 000
— opiskelijamäärä	107 400	106 320	110 000	110 000	110 000	108 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)
— uudet opiskelijat	60 000	61 000	61 430	63 000	63 500	62 000
— suoritetut tutkinnot	36 750	40 160	41 810	42 900	44 100	45 000
— opiskelijamäärä³⁾	149 200	150 560	150 300	150 470	150 700	149 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)⁴⁾
— uudet opiskelijat	6 835	8 438	7 651	8 500	8 900	8 900
— suoritetut tutkinnot	5 922	5 985	4 084	6 200	6 400	6 400
— opiskelijamäärä³⁾	23 099	23 378	19 776	21 000	24 000	24 000
Ammatillinen lisäkoulutus⁵⁾
— uudet opiskelijat	32 634	31 801	31 141	26 000	27 000	27 000
— suoritetut tutkinnot	16 006	16 153	17 468	15 400	15 600	15 600
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa	33 586	35 190	35 402	37 000	38 500	39 500
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa	36 470	33 356	35 670	27 000	28 500	28 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot
— aloittaneet⁶⁾	31 492	31 038	31 004	29 900	30 600	30 600
— suoritetut tutkinnot	20 581	21 312	22 121	22 800	22 800	22 800
— opiskelijamäärä	131 595	131 838	131 369	129 634	128 600	128 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
— aloittaneet	2 722	2 739	2 826	2 900	2 900	2 900
— suoritetut tutkinnot	1 253	1 521	1 708	1 948	2 000	2 018
— opiskelijamäärä	6 580	7 321	7 834	8 566	8 600	8 600
Yliopiston perustutkinnot⁷⁾
— uudet opiskelijat	19 988	20 119	19 853	20 233	20 900	20 900
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot	12 300	13 275	13 014	13 017	14 200	14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot	14 384	12 515	13 829	14 444	15 023	15 023
— opiskelijamäärä	144 321	144 441	143 505	141 756	142 400	143 100
Yliopiston tohtorintutkinnot	1 518	1 653	1 649	1 724	1 635	1 635

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2013 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

²⁾ Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

³⁾ Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

⁴⁾ Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

⁵⁾ Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

⁶⁾ AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

⁷⁾ Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuurin toimialan osuus työllisistä (n. 4 %) on suurempi kuin BKT-osuus (n. 3 %). Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin.

Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.

Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena

Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan

Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja koskevia kärkihankkeita.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2015 arvio

1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden
— laskennalliset henkilötyövuodet	2 469	2 469	2 469
— esitysten määrä	13 467	13 047	13 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden
— laskennalliset henkilötyövuodet	1 033	1 033	1 037
— konserttien määrä	1 907	2 138	2 100
Suomen Kansallisoopperan
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä	532	526	523
— esitysten määrä	429	444	327
Suomen Kansallisteatterin
— henkilöstön määrä	326	326	325
— esitysten määrä	698	641	700
Kansallisgallerian
— henkilöstön määrä	228	230	230
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä	19	18	18
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet	1 183	1 183	1 183
2. Luovan työn tekijät
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä	303/2 131	288/2 298	300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, %	57	53	50
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)	1 044	1 056	1 054
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %	11,96	12,32	12,32
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus)	81 725	83 463	85 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk.	2 393	2 227	2 300
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.	185	176	175
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk.	777	772	775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk.	278	267	290
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.	607	472	450
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.	5 254	5 482	5 300
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat	32	35	28
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.	2 362	1 835	1 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl	787	778	778
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl	94 908	92 779	93 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl	52 838	51 293	52 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl	58 161	53 130	54 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.	650	756	760
4. Kulttuuri ja talous
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa)	27	-	38
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa)	837	-	862
Kulttuurialan yritysten toimipaikat	21 577	..	22 000

Liikuntapolitiikka

Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja kehittää liikuntapolitiikkaa, jonka päämääränä on liikunnan edistäminen. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa alan järjestöt ja liikunta- ja urheiluseurat. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja sekä liikuntapalveluja yhdenvertaisesti kansalaisille. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

2. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun eettisten periaatteiden toteutus järjestöjen toiminnassa on entistä tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria ja sen arvo elämysten tuottajana ja myönteisten esikuvien tarjoajana kasvaa. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan vahvistamista.

3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös muut riittämättömästi liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.

4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa

Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2015 arvio

Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat¹⁾
8—9-luokkalaiset yhteensä	59	61	63
— Pojat	61	63	65
— Tytöt	58	60	62
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä	56	59	62
— Pojat	58	60	62
— Tytöt	54	57	60
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä	42	44	46
— Pojat	44	45	46
— Tytöt	41	43	45

Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %²⁾
— miehet	30	33	34
— naiset	33	34	35

Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)³⁾	2 447	2 440	2 395

Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa⁴⁾
7—14-vuotiaat	55	63	63
15—18-vuotiaat	35	37	37
19—	15	12	12

Arvokisamitalit olympialajeissa
— Olympiakisat, lkm	3	-	-
— MM-kisat, lkm	4	7	15
— EM-kisat, lkm	3	1	6

¹⁾ Kouluterveyskysely. Tutkimusta ei tehty vuonna 2012. Luku perustuu vuosien 2010 ja 2011 yhdistelmäaineistoihin.

²⁾ Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK

³⁾ Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot

⁴⁾ Perustuu julkaisun Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja (Lehtonen & Hakonen) 2013 -raportin keskiarvoihin. Vuoden 2013 luvut perustuvat Nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2013 (Myllyniemi & Berg) ja Eurobarometriin 2013.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2015 arvio

Nuorten aktiivinen kansalaisuus
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista	44 %	37 %	65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista	70 %	73 %	75 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista	77 %	69 ¹⁾%	83 %
— Työpajojen kattavuus kunnista	82 %	86 %	86 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa	14 400	14 288	14 200
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus)	32 836	44 229	45 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat	20 408/14 614	27 117/16 627	30 000/17 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista	87 %	93 %	100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista	81 %	93 %	100 %
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL)	9 %	8 %	7 %
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL)	84 %	84 %	85 %

¹⁾ kuntaliitosten vaikutus

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.	Toimintamuoto	2013	2014	2015	2014/2015 muutos

29.10.30	Yleissivistävä koulutus¹⁾	851 818	844 023	741 056	-102 967
29.10.34	Koulurakentaminen²⁾	58 000	46 400	0	-46 400
29.20.30	Ammatillinen koulutus¹⁾	723 774	722 067	492 096	-229 971
29.30.30	Vapaa sivistystyö	164 818	164 818	156 345	-8 473
29.30.31	Ammatillinen lisäkoulutus	142 175	138 075	133 006	-5 069
29.30.32	Oppisopimuskoulutus¹⁾	116 494	124 843	110 042	-14 801
29.30.33	Nuorten aikuisten osaamisohjelma	27 000	52 000	57 440	5 440
29.30.51	Ammatilliset erikoisoppilaitokset	19 279	15 879	16 055	176
29.80.30	Kirjastot	4 513	4 713	4 750	37
29.80.31 ja 52	Teatterit ja orkesterit	81 163	80 851	81 271	420
29.80.32 ja 52	Museot	36 811	36 811	36 811	0
29.80.33	Kuntien kulttuuritoiminta	106	106	106	0
29.80.34	Kirjastorakentaminen	5 000	4 500	4 500	0
29.90.50 ja 52	Liikunnan koulutuskeskukset	18 673	18 673	19 165	492
29.90.50	Kuntien liikuntatoimi	19 147	19 200	19 200	0
29.91.50	Kuntien nuorisotyö	8 099	8 099	8 086	-13
Yhteensä		2 276 870	2 281 058	1 879 929	-401 129

Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta
Kunnat ja kuntayhtymät		917 579	736 782	607 217	-129 565
— Kunnat		-384 465	-449 437	-370 402	79 034
— Kuntayhtymät		1 302 044	1 186 219	977 619	-208 599
Yksityiset		1 359 291	1 544 276	1 272 712	-271 564

¹⁾ Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 vuoden 2015 mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.

²⁾ Avustukset oppilaitosten perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 vuodesta 2015 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2015 on 515,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 25,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 541,119 milj. euroa eli noin 0,3 milj. euroa enemmän vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 7,0 milj. euroa edunsaajille työllisyyden lisäämiseksi, kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi, kansanterveyden parantamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 102,6 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,0 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 148,2 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,4 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2015 ehdotetaan 1 030,1 milj. euroa, josta 541,119 milj. euroa eli 52,5 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

	2007 TP	2008 TP	2009 TP	2010 TP	2011 TP	2012 TP	2013 TP	2014 TA	2015 TAE

Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus	110,6	115,2	119,5	-	-	-	-
— veikk.varat	36,5	24,7	13,1	-	-	-	-
— budj.varat	74,1	90,5	106,4	¹⁾	-	-	-

Tiede	270,6	283,7	332,1	355,1	388,3	409,9	398,8	308,6	314,7
— veikk.varat	76,6	77,1	86,9	95,8	100,3	101,2	102,2	103,2	102,6
— budj.varat²⁾	194,0	206,6	245,2	259,3	288,0	308,7	296,6	205,4	212,1

Taide	281,6	311,2	363,9	400,6	425,1	432,6	451,8	455,2	452,0
— veikk.varat	152,3	164,5	191,3	209,3	220,3	222,4	224,6	237,1	237,0
— budj.varat	129,3	146,7	172,6	191,3	204,8	210,2	227,2	218,1	215,0

Liikunta	101,4	106,7	127,6	137,6	142,5	153,6	151,7	147,6	188,8
— veikk.varat	100,1	104,0	124,3	135,8	141,9	150,9	151,6	147,4	148,2
— budj.varat	1,3	2,7	3,3	1,8	0,6	2,7	0,1	0,1	40,6

Nuoriso	42,7	47,0	55,6	69,3	65,2	71,8	73,9	74,7	74,8
— veikk.varat	36,0	37,4	44,7	51,3	51,5	51,9	52,4	53,1	53,4
— budj.varat	6,7	9,6	10,9	18,0	13,7	19,9	21,5	21,6	21,4

Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa	365,0	383,0	447,2	492,2	514,0	526,4	530,8	540,8	541,1
Veikkausvoittovarat yhteensä	401,5	407,7	460,3	492,2	514,0	526,4	530,8	540,8	541,1

¹⁾ Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

²⁾ Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

	Veikkaus- voittovarat	Yleiset budjettivarat	Yhteensä

Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot	3 547 000	1 479 000	5 026 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat	74 673 000	135 096 000	209 769 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille	42 920 000	38 351 000	81 271 000
Valtionosuudet museoille	20 400 000	16 411 000	36 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset	18 608 000	557 000	19 165 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö	6 000 000	21 000 000	27 000 000

Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

		2014 varsinainen talousarvio	2015 esitys

29.10.34	Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
	— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus	15,0	-
29.40	Korkeakouluopetus ja tutkimus
	— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus	280,0	318,8
29.40.02	Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
	— vuokrasopimusvaltuus	0,25	-
29.40.54	Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
	— tutkimushankevaltuus	-	55,6
29.80.34	Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
	— perustamishankevaltuus	4,50	4,50
29.80.75	Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
	— perusparannus- ja pienhankevaltuus	1,30	1,30

Hallinnonalan määrärahat

		TA 1000 €	LTA I 1000 €	LTA II 1000 €	LTA III 1000 €	LTA IV 1000 €	Yhteensä 1000 €
01.	Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot	116 894	980	0	0	207	118 081
01.	Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	20 645	—	—	—	207	20 852
02.	Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	22 235	880	—	—	—	23 115
03.	Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	8 422	—	—	—	—	8 422
04.	Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	3 891	—	—	—	—	3 891
21.	Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)	3 526	—	—	—	—	3 526
22.	Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)	22 488	—	—	—	—	22 488
29.	Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	29 198	—	—	—	—	29 198
50.	Eräät avustukset (kiinteä määräraha)	998	—	—	—	—	998
51.	Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)	3 293	100	—	—	—	3 393
66.	Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)	2 198	—	—	—	—	2 198
10.	Yleissivistävä koulutus	792 236	6 050	0	0	-90	798 196
01.	Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	46 754	0	—	—	—	46 754
02.	Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 270	—	—	—	—	2 270
20.	Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	10 697	—	—	—	-90	10 607
30.	Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	731 212	6 050	—	—	—	737 262
51.	Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)	1 303	—	—	—	—	1 303
20.	Ammatillinen koulutus	504 675	0	0	5 000	0	509 675
01.	Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	6 314	0	—	—	0	6 314
21.	Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	6 265	—	—	5 000	—	11 265
30.	Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	492 096	—	—	—	—	492 096
30.	Aikuiskoulutus	506 491	0	0	2 350	0	508 841
20.	Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)	19 147	—	—	—	—	19 147
21.	Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	6 890	—	—	1 350	—	8 240
30.	Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	156 545	—	—	—	—	156 545
31.	Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)	133 006	—	—	1 000	—	134 006
32.	Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)	110 042	-1 500	—	—	—	108 542
33.	Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (arviomääräraha)	57 440	1 500	—	—	—	58 940
51.	Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	16 055	—	—	—	—	16 055
53.	Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)	7 366	—	—	—	—	7 366
40.	Korkeakouluopetus ja tutkimus	3 209 077	-11 180	0	0	28 457	3 226 354
01.	Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	10 423	—	—	—	—	10 423
02.	Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	18 688	820	—	—	—	19 508
03.	Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 464	—	—	—	—	1 464
04.	Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 863	—	—	—	—	1 863
20.	Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)	48 040	—	—	—	—	48 040
22.	Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)	8 500	—	—	—	—	8 500
50.	Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	1 904 269	—	—	—	941	1 905 210
51.	Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)	139 097	-12 000	—	—	-10 000	117 097
52.	Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)	30 299	—	—	—	—	30 299
53.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)	102 601	—	—	—	—	102 601
54.	Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)	14 631	—	—	—	-4 000	10 631
55.	Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	861 787	—	—	—	39 469	901 256
66.	Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)	17 415	—	—	—	2 047	19 462
86.	Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)	50 000	—	—	—	—	50 000
70.	Opintotuki	916 437	0	0	0	0	916 437
01.	Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	700	—	—	—	—	700
52.	Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)	30 200	—	—	—	—	30 200
55.	Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)	800 076	—	—	—	—	800 076
57.	Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)	31 361	—	—	—	—	31 361
58.	Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v)	2 100	—	—	—	—	2 100
59.	Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)	52 000	—	—	—	—	52 000
80.	Taide ja kulttuuri	463 226	170	0	0	1 040	464 436
01.	Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	4 382	70	—	—	90	4 542
03.	Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 524	—	—	—	—	2 524
04.	Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	19 422	100	—	—	—	19 522
05.	Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	5 649	—	—	—	—	5 649
06.	Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	6 935	—	—	—	—	6 935
16.	Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)	18 848	—	—	—	—	18 848
20.	Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)	16 945	—	—	—	—	16 945
30.	Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)	4 750	—	—	—	—	4 750
31.	Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	38 401	—	—	—	—	38 401
32.	Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)	16 411	—	—	—	—	16 411
33.	Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)	106	—	—	—	—	106
34.	Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	4 500	—	—	—	—	4 500
35.	Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	5 000	—	—	—	—	5 000
40.	Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)	252	—	—	—	—	252
41.	Yksityisen kopioinnin hyvitys (siirtomääräraha 3 v)	11 000	—	—	—	—	11 000
50.	Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)	1 122	—	—	—	—	1 122
51.	Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)	14 470	—	—	—	—	14 470
52.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)	236 962	—	—	—	—	236 962
53.	Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)	29 837	—	—	—	—	29 837
54.	Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)	8 177	—	—	—	—	8 177
55.	Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v)	2 200	—	—	—	—	2 200
59.	Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)	11 245	—	—	—	—	11 245
70.	Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)	150	—	—	—	—	150
72.	Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)	739	—	—	—	—	739
75.	Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)	3 149	—	—	—	950	4 099
95.	Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)	50	—	—	—	—	50
90.	Liikuntatoimi	188 751	0	0	0	0	188 751
50.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)	148 194	0	—	—	—	148 194
52.	Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)	557	—	—	—	—	557
54.	Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)	40 000	—	—	—	—	40 000
91.	Nuorisotyö	74 762	0	0	0	0	74 762
50.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)	53 362	—	—	—	—	53 362
51.	Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)	21 000	—	—	—	—	21 000
52.	Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v)	400	—	—	—	—	400
	Yhteensä	6 772 549	-3 980	0	7 350	29 614	6 805 533

Henkilöstön kokonaismäärä

3 472

3 430

3 384

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Pääluokan määrärahat ovat 188 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suuremmat, mutta lisäys on pääosin laskennallinen johtuen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä kokonaan valtion vastuulle. Muutoin pääluokkaan kohdistuu noin 100 milj. euron säästöt, jotka perustuvat hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin. Vähennykset kohdistuvat laajalti eri toimintoihin, kuten lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, kulttuurihallinnon virastoihin sekä valtionosuuden piiriin kuuluvien teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.

Säästöpäätöksiä kompensoidaan eräillä lisäpanostuksilla, joita kohdistetaan mm. perusopetuksen laadun kehittämiseen (17,3 milj. euroa), erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen (10 milj. euroa), koulupudokkuuden estämiseen ja perusopetuksen kehittämiseen (7,3 milj. euroa) sekä korkeakoulujen määräaikaiseen aloituspaikkojen lisäämiseen (18 milj. euroa) ja nuorisotakuun toteuttamiseen (10 milj. euroa).

Määrärahaleikkaukset sekä kuntatalouteen kohdistuvat kiristykset uhkaavat kuitenkin heikentää koulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Valiokunta onkin jo keväällä käsitellessään julkisen talouden suunnitelmaa (VNS 4/2014 vp) koskevaa selontekoa edellyttänyt mietinnössään (VaVM 6/2014 vp), että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.

Koulutusresurssien vähentyessä hallitusohjelman mukainen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä voi olla vaikeasti saavutettavissa. Kansalliset ja kansainväliset selvitykset ovat jo osoittaneet, että suomalaisten peruskoululaisten osaamistaso ja koulumotivaatio ovat heikentyneet.

Valiokunta korostaa, että korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut ja laadukas varhaiskasvatus sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja niistä on pidettävä kiinni myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Ennen muuta on turvattava perusopetuksen korkea laatu. Tämä edellyttää mm. hyvää opettajakoulutusta, monipuolisia oppimisympäristöjä ja korkeatasoista opetusmateriaalia. Myös oppilaiden innostusta opetusta kohtaan on lisättävä mm. uuden teknologian avulla.

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)