Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6-vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 
2011
2012 2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
           
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,3 44,6 44,7 45,5 45,5
— perustutkintoon johtava koulutus1) 41,2 41,5 41,8 42,5 42,5
— valmistavat koulutukset2) 3,1 3,1 2,9 3,0 3,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) 49,6 50,0 52,0 52,0 52,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) 2,5 2,4 2,5 2,5 2,5
— peruskouluissa 2,0 1,9 2,0 2,0 2,0
— kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 90,8 91,5 93,8 94,5 94,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 5,6 5,5 5,4 5,5 5,5
Yhteensä 96,4 97,0 99,2 100,0 100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2013 luku on toteutumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

  2010 2011
2012
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,2 25,2 25,2 24,9 24,9
Ylempi korkeakoulututkinto 27,9 27,6 27,7 27,6 27,4 27,4

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

  2009 2010
2011
2012 2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
               
Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,4 79,2 80,3 81,0 82,0 83,0 84,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 59,7 60,6 61,0 62,0 63,0 64,0 65,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)   64,0 60,5 61,0 63,0 63,0 63,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)   49,4 46,9 48,4 49,0 52,0 52,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

  2010 2011 2012 2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
             
Päivähoito            
— lapset 204 750 206 350 208 300 209 700 211 000 214 400
Esiopetus            
— oppilasmäärä 58 770 58 910 59 700 60 000 61 000 62 500
Perusopetus            
— uudet oppilaat 57 880 59 100 59 200 60 500 60 500 60 500
— päättötodistuksen saaneet 64 960 63 440 61 200 61 000 60 000 61 000
— oppilasmäärä 530 680 526 930 522 000 522 000 519 000 531 000
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 37 870 36 790 38 000 38 000 38 000 38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 32 700 32 810 33 000 33 000 33 000 33 000
— opiskelijamäärä 107 400 106 320 110 000 110 000 110 000 108 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)            
— uudet opiskelijat 60 000 61 000 61 430 63 000 63 500 62 000
— suoritetut tutkinnot 36 750 40 160 41 810 42 900 44 100 45 000
— opiskelijamäärä3) 149 200 150 560 150 300 150 470 150 700 149 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)            
— uudet opiskelijat 6 835 8 438 7 651 8 500 8 900 8 900
— suoritetut tutkinnot 5 922 5 985 4 084 6 200 6 400 6 400
— opiskelijamäärä3) 23 099 23 378 19 776 21 000 24 000 24 000
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat 32 634 31 801 31 141 26 000 27 000 27 000
— suoritetut tutkinnot 16 006 16 153 17 468 15 400 15 600 15 600
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 33 586 35 190 35 402 37 000 38 500 39 500
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 36 470 33 356 35 670 27 000 28 500 28 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet6) 31 492 31 038 31 004 29 900 30 600 30 600
— suoritetut tutkinnot 20 581 21 312 22 121 22 800 22 800 22 800
— opiskelijamäärä 131 595 131 838 131 369 129 634 128 600 128 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet 2 722 2 739 2 826 2 900 2 900 2 900
— suoritetut tutkinnot 1 253 1 521 1 708 1 948 2 000 2 018
— opiskelijamäärä 6 580 7 321 7 834 8 566 8 600 8 600
Yliopiston perustutkinnot7)            
— uudet opiskelijat 19 988 20 119 19 853 20 233 20 900 20 900
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 12 300 13 275 13 014 13 017 14 200 14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 14 384 12 515 13 829 14 444 15 023 15 023
— opiskelijamäärä 144 321 144 441 143 505 141 756 142 400 143 100
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 518 1 653 1 649 1 724 1 635 1 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2013 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuurin toimialan osuus työllisistä (n. 4 %) on suurempi kuin BKT-osuus (n. 3 %). Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin.

Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.

Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena

Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan

Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja koskevia kärkihankkeita.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
       
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 2 469 2 469 2 469
— esitysten määrä 13 467 13 047 13 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 1 033 1 033 1 037
— konserttien määrä 1 907 2 138 2 100
Suomen Kansallisoopperan      
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 532 526 523
— esitysten määrä 429 444 327
Suomen Kansallisteatterin      
— henkilöstön määrä 326 326 325
— esitysten määrä 698 641 700
Kansallisgallerian      
— henkilöstön määrä 228 230 230
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 19 18 18
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 183 1 183 1 183
2. Luovan työn tekijät      
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 303/2 131 288/2 298 300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % 57 53 50
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 044 1 056 1 054
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 11,96 12,32 12,32
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) 81 725 83 463 85 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 393 2 227 2 300
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 185 176 175
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 777 772 775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 278 267 290
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. 607 472 450
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 5 254 5 482 5 300
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 32 35 28
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 2 362 1 835 1 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 787 778 778
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 94 908 92 779 93 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 52 838 51 293 52 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 58 161 53 130 54 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. 650 756 760
4. Kulttuuri ja talous      
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa) 27 - 38
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa) 837 - 862
Kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 577 .. 22 000
Liikuntapolitiikka

Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja kehittää liikuntapolitiikkaa, jonka päämääränä on liikunnan edistäminen. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa alan järjestöt ja liikunta- ja urheiluseurat. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja sekä liikuntapalveluja yhdenvertaisesti kansalaisille. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

2. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun eettisten periaatteiden toteutus järjestöjen toiminnassa on entistä tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria ja sen arvo elämysten tuottajana ja myönteisten esikuvien tarjoajana kasvaa. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan vahvistamista.

3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös muut riittämättömästi liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.

4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa

Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
       
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat1)      
8—9-luokkalaiset yhteensä 59 61 63
— Pojat 61 63 65
— Tytöt 58 60 62
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä 56 59 62
— Pojat 58 60 62
— Tytöt 54 57 60
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä 42 44 46
— Pojat 44 45 46
— Tytöt 41 43 45
       
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %2)      
— miehet 30 33 34
— naiset 33 34 35
       
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3) 2 447 2 440 2 395
       
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa4)      
7—14-vuotiaat 55 63 63
15—18-vuotiaat 35 37 37
19— 15 12 12
       
Arvokisamitalit olympialajeissa      
— Olympiakisat, lkm 3 - -
— MM-kisat, lkm 4 7 15
— EM-kisat, lkm 3 1 6

1) Kouluterveyskysely. Tutkimusta ei tehty vuonna 2012. Luku perustuu vuosien 2010 ja 2011 yhdistelmäaineistoihin.

2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK

3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot

4) Perustuu julkaisun Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja (Lehtonen & Hakonen) 2013 -raportin keskiarvoihin. Vuoden 2013 luvut perustuvat Nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2013 (Myllyniemi & Berg) ja Eurobarometriin 2013.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
       
Nuorten aktiivinen kansalaisuus      
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista 44 % 37 % 65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista 70 % 73 % 75 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen      
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista 77 % 69 1)% 83 %
— Työpajojen kattavuus kunnista 82 % 86 % 86 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 14 400 14 288 14 200
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus) 32 836 44 229 45 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat 20 408/14 614 27 117/16 627 30 000/17 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 87 % 93 % 100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen      
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista 81 % 93 % 100 %
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL) 9 % 8 % 7 %
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL) 84 % 84 % 85 %

1) kuntaliitosten vaikutus

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2013 2014 2015 2014/2015
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus1) 851 818 844 023 741 056 -102 967
29.10.34 Koulurakentaminen2) 58 000 46 400 0 -46 400
29.20.30 Ammatillinen koulutus1) 723 774 722 067 492 096 -229 971
29.30.30 Vapaa sivistystyö 164 818 164 818 156 345 -8 473
29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 142 175 138 075 133 006 -5 069
29.30.32 Oppisopimuskoulutus1) 116 494 124 843 110 042 -14 801
29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 27 000 52 000 57 440 5 440
29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 19 279 15 879 16 055 176
29.80.30 Kirjastot 4 513 4 713 4 750 37
29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 81 163 80 851 81 271 420
29.80.32 ja 52 Museot 36 811 36 811 36 811 0
29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106 0
29.80.34 Kirjastorakentaminen 5 000 4 500 4 500 0
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 18 673 18 673 19 165 492
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 147 19 200 19 200 0
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 099 8 099 8 086 -13
Yhteensä   2 276 870 2 281 058 1 879 929 -401 129
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta        
Kunnat ja kuntayhtymät 917 579 736 782 607 217 -129 565
— Kunnat   -384 465 -449 437 -370 402 79 034
— Kuntayhtymät 1 302 044 1 186 219 977 619 -208 599
Yksityiset 1 359 291 1 544 276 1 272 712 -271 564

1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 vuoden 2015 mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.

2) Avustukset oppilaitosten perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 vuodesta 2015 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2015 on 515,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 25,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 541,119 milj. euroa eli noin 0,3 milj. euroa enemmän vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 7,0 milj. euroa edunsaajille työllisyyden lisäämiseksi, kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi, kansanterveyden parantamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 102,6 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,0 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 148,2 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,4 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2015 ehdotetaan 1 030,1 milj. euroa, josta 541,119 milj. euroa eli 52,5 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TA
2015
TAE
                   
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 110,6 115,2 119,5 - - - -    
— veikk.varat 36,5 24,7 13,1 - - - -    
— budj.varat 74,1 90,5 106,4 1) - - -    
                   
Tiede 270,6 283,7 332,1 355,1 388,3 409,9 398,8 308,6 314,7
— veikk.varat 76,6 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 102,2 103,2 102,6
— budj.varat2) 194,0 206,6 245,2 259,3 288,0 308,7 296,6 205,4 212,1
                   
Taide 281,6 311,2 363,9 400,6 425,1 432,6 451,8 455,2 452,0
— veikk.varat 152,3 164,5 191,3 209,3 220,3 222,4 224,6 237,1 237,0
— budj.varat 129,3 146,7 172,6 191,3 204,8 210,2 227,2 218,1 215,0
                   
Liikunta 101,4 106,7 127,6 137,6 142,5 153,6 151,7 147,6 188,8
— veikk.varat 100,1 104,0 124,3 135,8 141,9 150,9 151,6 147,4 148,2
— budj.varat 1,3 2,7 3,3 1,8 0,6 2,7 0,1 0,1 40,6
                   
Nuoriso 42,7 47,0 55,6 69,3 65,2 71,8 73,9 74,7 74,8
— veikk.varat 36,0 37,4 44,7 51,3 51,5 51,9 52,4 53,1 53,4
— budj.varat 6,7 9,6 10,9 18,0 13,7 19,9 21,5 21,6 21,4
                   
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 365,0 383,0 447,2 492,2 514,0 526,4 530,8 540,8 541,1
Veikkausvoittovarat yhteensä 401,5 407,7 460,3 492,2 514,0 526,4 530,8 540,8 541,1

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

  Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot 3 547 000 1 479 000 5 026 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 74 673 000 135 096 000 209 769 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 42 920 000 38 351 000 81 271 000
Valtionosuudet museoille 20 400 000 16 411 000 36 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset 18 608 000 557 000 19 165 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 6 000 000 21 000 000 27 000 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 15,0 -
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 280,0 318,8
29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — vuokrasopimusvaltuus 0,25 -
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus - 55,6
29.80.34 Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — perustamishankevaltuus 4,50 4,50
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,30 1,30

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 116 894 980 0 0 207 118 081
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 645 207 20 852
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 235 880 23 115
03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 422 8 422
04. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 891 3 891
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 526 3 526
22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
22 488 22 488
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
29 198 29 198
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
998 998
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 293 100 3 393
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 198 2 198
10. Yleissivistävä koulutus 792 236 6 050 0 0 -90 798 196
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 754 0 46 754
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 270 2 270
20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
10 697 -90 10 607
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
731 212 6 050 737 262
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
1 303 1 303
20. Ammatillinen koulutus 504 675 0 0 5 000 0 509 675
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 314 0 0 6 314
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
6 265 5 000 11 265
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
492 096 492 096
30. Aikuiskoulutus 506 491 0 0 2 350 0 508 841
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 2 v)
19 147 19 147
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
6 890 1 350 8 240
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
156 545 156 545
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen
(arviomääräraha)
133 006 1 000 134 006
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen
(arviomääräraha)
110 042 -1 500 108 542
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen
(arviomääräraha)
57 440 1 500 58 940
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
16 055 16 055
53. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
7 366 7 366
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 209 077 -11 180 0 0 28 457 3 226 354
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 423 10 423
02. Arkistolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 688 820 19 508
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 464 1 464
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 863 1 863
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
48 040 48 040
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 500 8 500
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 904 269 941 1 905 210
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
139 097 -12 000 -10 000 117 097
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
(kiinteä määräraha)
30 299 30 299
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
102 601 102 601
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
14 631 -4 000 10 631
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
861 787 39 469 901 256
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
17 415 2 047 19 462
86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
(kiinteä määräraha)
50 000 50 000
70. Opintotuki 916 437 0 0 0 0 916 437
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
700 700
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
30 200 30 200
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
800 076 800 076
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 361 31 361
58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
2 100 2 100
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
52 000 52 000
80. Taide ja kulttuuri 463 226 170 0 0 1 040 464 436
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 382 70 90 4 542
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 524 2 524
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 422 100 19 522
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 649 5 649
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 935 6 935
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
18 848 18 848
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
16 945 16 945
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 750 4 750
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
38 401 38 401
32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille
(arviomääräraha)
16 411 16 411
33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen
(arviomääräraha)
106 106
34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
4 500 4 500
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Yksityisen kopioinnin hyvitys
(siirtomääräraha 3 v)
11 000 11 000
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 122 1 122
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 470 14 470
52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
236 962 236 962
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
29 837 29 837
54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
(kiinteä määräraha)
8 177 8 177
55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 200 2 200
59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle
(siirtomääräraha 2 v)
11 245 11 245
70. Kaluston hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
150 150
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739 739
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 149 950 4 099
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
50 50
90. Liikuntatoimi 188 751 0 0 0 0 188 751
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
148 194 0 148 194
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
557 557
54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen
(siirtomääräraha 3 v)
40 000 40 000
91. Nuorisotyö 74 762 0 0 0 0 74 762
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
53 362 53 362
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
21 000 21 000
52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
400 400
  Yhteensä 6 772 549 -3 980 0 7 350 29 614 6 805 533

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 472 3 430 3 384    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Pääluokan määrärahat ovat 188 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suuremmat, mutta lisäys on pääosin laskennallinen johtuen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä kokonaan valtion vastuulle. Muutoin pääluokkaan kohdistuu noin 100 milj. euron säästöt, jotka perustuvat hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin. Vähennykset kohdistuvat laajalti eri toimintoihin, kuten lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, kulttuurihallinnon virastoihin sekä valtionosuuden piiriin kuuluvien teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.

Säästöpäätöksiä kompensoidaan eräillä lisäpanostuksilla, joita kohdistetaan mm. perusopetuksen laadun kehittämiseen (17,3 milj. euroa), erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen (10 milj. euroa), koulupudokkuuden estämiseen ja perusopetuksen kehittämiseen (7,3 milj. euroa) sekä korkeakoulujen määräaikaiseen aloituspaikkojen lisäämiseen (18 milj. euroa) ja nuorisotakuun toteuttamiseen (10 milj. euroa).

Määrärahaleikkaukset sekä kuntatalouteen kohdistuvat kiristykset uhkaavat kuitenkin heikentää koulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Valiokunta onkin jo keväällä käsitellessään julkisen talouden suunnitelmaa (VNS 4/2014 vp) koskevaa selontekoa edellyttänyt mietinnössään (VaVM 6/2014 vp), että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.

Koulutusresurssien vähentyessä hallitusohjelman mukainen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä voi olla vaikeasti saavutettavissa. Kansalliset ja kansainväliset selvitykset ovat jo osoittaneet, että suomalaisten peruskoululaisten osaamistaso ja koulumotivaatio ovat heikentyneet.

Valiokunta korostaa, että korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut ja laadukas varhaiskasvatus sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja niistä on pidettävä kiinni myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Ennen muuta on turvattava perusopetuksen korkea laatu. Tämä edellyttää mm. hyvää opettajakoulutusta, monipuolisia oppimisympäristöjä ja korkeatasoista opetusmateriaalia. Myös oppilaiden innostusta opetusta kohtaan on lisättävä mm. uuden teknologian avulla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.