Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              62. Maaseudun kehittäminen
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa.

Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palvelujen saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta.

Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyönä. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot.

Kansallinen alueellinen kehittäminen

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa, saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa sekä maaseutupolitiikkaa ohjataan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisilla toimenpideohjelmilla, jotka perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä.

Rakennerahastopolitiikka

Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007—2013 ohjelmien käytännön toteutus, sulkemistoimenpiteet sekä täysimääräisen toteutuksen varmistaminen jatkuvat aina vuoden 2015 loppuun saakka. Kansallisen rakennerahastostrategian 2007—2013 yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmat toteuttavat ohjelmakauden loppuvuosina Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2014 EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014—2020 yhden ohjelma-asiakirjan, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on mm. vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
ennuste
2014
ennuste
2015
ennuste
           
Alueiden kansainvälinen kilpailukyky paranee          
— Koko Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 115,0 115,0 115,0 115,0 115,0
— Etelä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 130,0 129,2 129,2 129,1 128,7
— Länsi-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 102,5 104,1 104,3 104,4 104,7
— Itä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 92,6 95,6 96,8 97,1 97,6
— Pohjois-Suomi BKT/asukas (indeksi, EU=100) 101,1 97,6 95,8 95,6 95,8
Alueiden väliset kehityserot pienenevät          
— Maakuntien BKT/asukas keskihajonta (indeksiluku) 12,9 12,4 12,4 12,3 12,1
Vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta          
Laaditut tai päivitetyt kyläsuunnitelmat - 2 200 2 201 2 000 2 000

EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta muistuttaa, että olennaista alueiden kehittämisessä on saavutettavuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Maakunnat eivät menesty, mikäli logistiikkaan ja liikenteen infrastruktuuriin liittyvät asiat eivät ole kunnossa. Eri kuljetusmuotojen välisten yhteyksien, kuljetusketjujen ja tietoliikenneyhteyksien on toimittava moitteettomasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisimman kattavaan kotimaan lentoasemaverkostoon ja riittäviin jatkolentoyhteyksiin.

(43.) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -500
Säästöpäätös -5 566
Yhteensä -6 066

2014 talousarvio 6 066 000
2013 tilinpäätös 11 866 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Maakunnan kehittämisraha on vähentynyt vuosittain. Vuonna 2011 määräraha oli suuruudeltaan yli 32 milj. euroa. Vuonna 2012 se oli vielä noin 15 milj. euroa ja vuonna 2014 enää noin 6 milj. euroa. Nyt momentti ehdotetaan kokonaan poistettavaksi talousarviosta.

Valiokunta on vuosien 2013 ja 2014 talousarvioesityksiä koskeneissa mietinnöissään (VaVM 39/2012 vp ja VaVM 34/2013 vp) pitänyt maakunnan kehittämisrahaa ketteränä ja joustavana keinona käynnistää aluekehityksen kannalta tärkeitä selvityksiä ja hankkeita, jotka ovat edistäneet maakuntien omista lähtökohdista esiin nousseita kehittämistarpeita. Pienelläkin siemenrahoituksella on voitu saada liikkeelle vipuvaikutuksiltaan merkittäviä työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää tukevia hankkeita. Parhaimmillaan rahoituspäätöksiä on tehty viikon sisällä hakemuksen saapumisesta.

Tämän kaltaista nopeaa ja tehokasta rahoitusinstrumenttia on tärkeää harkita myös jatkossa, etenkin äkillisen rakennemuutoksen alueilla.

62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 623 000 euroa.

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 §:n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin ja verkostotyön vahvistamiseen. Määrärahalla rahoitetaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman mukaisia valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään kylätoiminnan tukemiseen.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, sihteeristön ja teemaverkoston työ tehdään virkatyönä siltä osin kuin työ tehdään ministeriöissä. Muut yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat menot voidaan maksaa tästä määrärahasta.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 1 025 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 488 000
Kylätoiminnan valtionapu 1 025 000
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 110 000
Yhteensä 1 623 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -250
Kylätoiminnan valtakunnallinen kehittäminen 600
Säästöpäätös -1 000
Yhteensä -650

2015 talousarvio 1 623 000
2014 talousarvio 2 273 000
2013 tilinpäätös 2 273 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 §:n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 1), päätösosan kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdaksi 5).

Muutokset mahdollistavat määrärahan käytön saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelman mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.


2015 talousarvio 1 623 000
2014 talousarvio 2 273 000
2013 tilinpäätös 2 273 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Kylätoiminta

Kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen on tarkoitus käyttää 1 025 000 euroa, mikä on 75 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

Kuntauudistuksen tavoitteena on muodostaa Suomeen selvästi aiempaa suurempia kuntia. Vuoden 2006 jälkeen kuntien lukumäärä on vähentynyt yli sadalla. Tämä lisää paikallisen toiminnan ja lähidemokratian tarvetta. Valiokunta pitää näin ollen kylätoiminnan vahvistamista sekä kuntien ja kylien välisen suhteen kehittämistä tärkeänä.

Suomessa on yli 3 000 rekisteröityä kyläyhdistystä ja 2 200 voimassa olevaa kyläsuunnitelmaa. Kyläyhdistyksillä on usein keskeinen rooli paikallisen yhteisöllisyyden ja identiteetin säilyttäjinä sekä kollektiivisen toiminnan organisoijina. Kylätoiminnan avulla voidaan vauhdittaa paikallista taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaa. Sillä on myös merkitystä esimerkiksi lähipalvelujen turvaamisessa ja ihmisten arkiturvallisuuden luomisessa.

Valiokunta lisää momentille 75 000 euroa kylätoimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 698 000 euroa.

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 §:n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 444 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 328 549 000 eurolla. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2015.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 179 776 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 148 773 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 353 897 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin, josta 189 335 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 164 562 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 91 093 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 49 623 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 41 470 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Vuoden 2015 myöntämisvaltuudesta on teknistä apua 10 696 000 euroa.

Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus loppuu vuoden 2015 aikana. Hankkeet ovat kohdistuneet yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) -ohjelmia toteutetaan edelleen yhteistyössä usean muun maan kanssa.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja -tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2015 (milj. euroa)
     
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 78,318
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 103,705
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 55,718
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 39,000
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 23,830
TL 6. Tekninen tuki (EAKR ja ESR) 3,0 10,696
Yhteensä 100,0 311,267

Ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot ja vastaavat valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
           
Ohjelmakausi 2007—2013          
Vuoden 2012 sitoumukset 55,000 - - - 55,000
Vuoden 2013 sitoumukset 210,000 - - - 210,000
Vuoden 2014 sitoumukset 68,897 - - - 68,897
Vuoden 2015 sitoumukset 20,000 - - - 20,000
Yhteensä 353,897 - - - 353,897
           
Ohjelmakausi 2014—2020          
Vuoden 2014 sitoumukset 58,239 101,918 101,918 - 262,075
Vuoden 2015 sitoumukset 32,854 65,709 114,993 114,993 328,549
Yhteensä 91,093 167,627 216,911 114,993 590,624
           
Ohjelmakaudet yhteensä 444,990 167,627 216,911 114,993 944,521

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2014
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2015
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2014
Määräraha
v. 2015
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,175 3,238 0,730 2,256
Valtakunnalliset teemat 46,700 5,544 6,358 0,610 1,885
Alueosiot yhteensä 716,473 85,369 97,259 8,133 25,130
   Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 62,615 71,312 5,749 17,763
   Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 22,754 25,947 2,384 7,366
Yhteensä 786,777 94,088 106,855 9,473 29,270
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,069 2,110 0,200 0,634
Valtakunnalliset teemat 124,326 14,760 16,926 1,501 4,755
Alueosiot yhteensä 372,977 44,284 50,792 4,408 13,964
   Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 29,181 33,467 3,038 9,624
   Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 15,103 17,325 1,370 4,340
Yhteensä 512,684 61,113 69,828 6,109 19,353
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,032 3,093 0,269 1,000
           
EAKR, ESR ja FEAD yhteensä 1 322,002 158,233 179,776 15,851 49,623

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2014
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2015
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2014
Määräraha
v. 2015
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,175 3,238 0,728 2,230
Valtakunnalliset teemat 35,025 4,158 4,769 0,446 1,368
Alueosiot yhteensä 531,454 64,195 70,234 6,155 18,860
   Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 47,085 49,592 4,546 13,930
   Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 17,110 20,642 1,609 4,930
Yhteensä 590,083 71,528 78,241 7,329 22,458
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,069 2,110 0,210 0,664
Valtakunnalliset teemat 93,245 11,070 12,695 1,097 3,467
Alueosiot yhteensä 275,887 33,300 37,899 3,154 9,969
   Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 21,943 26,761 2,156 6,815
   Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 11,357 11,138 0,998 3,154
Yhteensä 384,513 46,439 52,704 4,461 14,100
           
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 14,459 17,282 1,445 4,562
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,535 0,546 0,050 0,350
           
EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä 1 099,549 132,961 148,773 13,285 41,470

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Tavoite
(2023)
   
Uudet yritykset 1 200
Uudet työpaikat 12 700
Uudet T&K&I-työpaikat 1 360
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 8 090
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065
ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat 306 000
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250

Tulot on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät on merkitty momentille 12.39.10.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusmäärärahan tarkistukset -120 600
Yhteensä -120 600

2015 talousarvio 444 990 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 565 590 000
2013 tilinpäätös 466 306 515

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat keskeisiä alue-, yritys- ja työllisyyspolitiikan toteuttamisen välineitä. Suomessa ohjelmakaudelle 2014—2020 on laadittu yksi ohjelma-asiakirja: ”Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020”. Tässä Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on yhdessä kansallisen vastinrahoituksen kanssa haettavana julkista hankerahoitusta yhteensä noin 2,6 mrd. euroa. Tämä on 1 mrd. euroa vähemmän kuin edellisellä kaudella. Valiokunta panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että Suomen rakennerahasto-ohjelmalla on tarkoitus lisätä mm. uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta sekä edistää työllistymistä ja etenkin pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on luoda ohjelman avulla 12 700 uutta työpaikkaa ja 1 200 uutta yritystä.

Valiokunta on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että ohjelmien hallintoa on kevennetty. Lisäksi hakemusten laatimisessa, käsittelyssä ja maksatuksissa on siirrytty sähköiseen asiointiin ja hallinnointitehtäviä on keskitetty neljään ELY-keskukseen. Samalla valiokunta on kuitenkin huolestunut siitä, saadaanko Suomelle neuvotellut rakennerahastovarat täysimääräisesti ja vaikuttavasti hyödynnettyä. Tältä osin valiokunta viittaa etenkin edellä momentin 32.01.02 ja luvun 32.20 kohdalla todettuihin ELY-keskusten ja Tekesin määrärahaleikkauksiin sekä asiantuntijakuulemisissa esitettyihin arvioihin siitä, että etenkin yritysten aktiivisuus ja halukkuus investointeihin vaikuttaisi tällä hetkellä vähäiseltä.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että ohjelmien hallinnointiin, tekniseen tukeen ja yritysten aktivointiin käytettävien resurssien riittävyyttä seurataan. Erityisesti yrityksille suunnattua rakennerahastoviestintää on syytä entisestään vahvistaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 444 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 328 549 000 eurolla. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2015.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ohjelmakauden 2014—2020 arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä sekä ohjelmakauden 2007—2013 hankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuodelle 2015.

Vähennyksestä 32 100 000 euroa arvioidaan kohdentuvan rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 27 900 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.


2015 IV lisätalousarvio -60 000 000
2015 talousarvio 444 990 000
2014 tilinpäätös 433 124 274
2013 tilinpäätös 466 306 515

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa.