Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
              40. Energiatuki
              43. Kioton mekanismit
              87. Osakehankinnat
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

60. EnergiapolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin varmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tavoite tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi. Eurooppalainen keskustelu vuoden 2030 tavoitteista on alkanut.

Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Keväällä 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
           
— Energiaomavaraisuus (%) 46 50 50 50 50
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-MPI) 74 75 76 76 76
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) 34 35 34 34 34
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa) 5,8 5,7 < 5,7 < 5,7 < 5,7

01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 994 000 euroa.

Selvitysosa:Energiaviraston tehtävänä on edistää ja valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.

Energiaviraston valvontatehtävät ovat laajentuneet, kun se toimii energian tukkumarkkinoiden eheyttä ja läpinäkyvyyttä koskevan REMIT-asetuksen kansallisena sääntelyviranomaisena. Lisääntyneiden tehtävien vaatimat lisäresurssit on otettu huomioon momentin mitoituksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kokonaistuottavuusindeksi 129 92 92
Tuotokset ja laadunhallinta      
Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan, päästökaupan ja uusiutuvaan energiaan liittyvä valvonta on toimivaa sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistyö on tuloksekasta (asiakaskysely asteikolla 1—5) 3,7 3,6 3,7

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 63,6 67 69
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,66 3,7 3,7

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Energian säästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen 3 250 000
Toimintamenot 5 744 000
Yhteensä 8 994 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 6 847 10 546 10 444
Bruttotulot 1 651 1 674 1 450
Nettomenot 5 196 8 872 8 994
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 524    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 497    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentilta 32.01.21) 250
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 16
Palkkaliukumasäästö -7
Palkkausten tarkistukset 17
Toimintamenojen lisäsäästö -106
Toimintamenojen tuottavuussäästö -45
Vuokramenojen indeksikorotus 9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -12
Yhteensä 122

2015 talousarvio 8 994 000
2014 talousarvio 8 872 000
2013 tilinpäätös 5 169 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 994 000 euroa.

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään joulukuussa 2013 julkistetun kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään tuotannon materiaalitehokkuutta siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.

2015 talousarvio 500 000
2014 talousarvio 500 000
2013 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 80 908 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna liikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Sähköajoneuvojärjestelmät, mukaan lukien vetyteknologia, luetaan energiatehokkuusteknologiaksi. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön. Innovaatiorahoituskeskus Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.

Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma 3 000 000
Muu energiatuki 32 000 000
Yhteensä 35 000 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • — Suomi saavuttaa EU:n asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet.
  • — Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
  • — Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 77 408 63 298 26 735 21 000 188 441
Vuoden 2015 sitoumukset 3 500 14 000 8 750 5 250 31 500
Menot yhteensä 80 908 77 298 35 485 26 250 219 941

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusmäärärahan tarkistus 2 753
Merituulivoiman demonstraatiohanke 10 000
Säästöpäätös -4 750
Yhteensä 8 003

2015 talousarvio 80 908 000
2014 I lisätalousarvio -500 000
2014 talousarvio 72 905 000
2013 tilinpäätös 29 282 488

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 80 908 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 5 440 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 65 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan vähennys johtuu biojalostamohankkeiden tukemiseen varatun valtuuden jäämisestä osin käyttämättä.

Määrärahan 3 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 30 000 000 euron lisäys on tarkoitus käyttää biotalouden tukemiseen sekä energiateknologian kaupallistamista ja käyttöönottoa tukeviin hankkeisiin.


2015 I lisätalousarvio -5 440 000
2015 talousarvio 80 908 000
2014 I lisätalousarvio -500 000
2014 talousarvio 72 905 000
2013 tilinpäätös 29 282 488

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 5 440 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa sitoumuksia tehdä enintään 65 000 000 eurolla.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu merituulivoimahankkeen viivästymisestä.


2015 IV lisätalousarvio -10 000 000
2015 I lisätalousarvio -5 440 000
2015 talousarvio 80 908 000
2014 tilinpäätös 51 178 146
2013 tilinpäätös 29 282 488

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.

Selvitysosa:Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa LNG-terminaalien investointitukeen myönnettiin valtuutta 33 000 000 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 90 000 000 euroa. Tuet myönnetään nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) nojalla. Päätökset tehdään ehdollisina, ja tuki voidaan maksaa vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu (LNG) on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistäisi maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä.

— Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
         
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 30 750 61 500 30 750 123 000
Menot yhteensä 30 750 61 500 30 750 123 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten tarkistus (tukipäätösten viivästyminen) -17 250
Tasomuutos 6 000
Yhteensä -11 250

2015 talousarvio 30 750 000
2014 talousarvio 42 000 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 19 030 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu hankkeiden viivästymisestä.


2015 IV lisätalousarvio -19 030 000
2015 talousarvio 30 750 000
2014 tilinpäätös
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 19 030 000 euroa.

42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi tuetaan Enontekiön kunnan alueella toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n toimintaa sekä Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Enontekiöllä tuki kohdistetaan Kilpisjärven alueen sähkönsyöttöyhteyden kunnostamiseen. Utsjoella tuella luodaan edellytykset yhdistää Utsjoen sähköosuuskunta ja Inergia Oy suuremmaksi verkkoyhtiöksi (Tunturiverkko Oy). Alueen verkostoihin vaadittavat investoinnit ovat yhtiöiden liikevaihtoon nähden suuria, jolloin tuen avulla alueiden sähkön siirtohinnan korotukset pystytään pitämään kohtuullisina.

Vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa em. tarkoituksiin myönnettiin valtuutta 1 000 000 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 4 800 000 euroa. Vuonna 2015 määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 800 000 euroa Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja 150 000 euroa Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
         
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 1 950 1 800 175 3 925
Menot yhteensä 1 950 1 800 175 3 925

Avustusta Enontekiön Sähkö Oy:lle myönnettäessä huomioidaan EU:n valtiontukisääntelyn ilmoittamismenettelyä ja sitä koskevia poikkeuksia koskeva sääntely. Tunturiverkon osalta kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja notifiointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä EU-valtiontuki.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Varmistetaan sähkönjakelun toiminta pohjoisimmassa Suomessa ilman, että siirtohinnat nousevat kohtuuttomiksi.

— Tuetaan syrjäseutujen elinvoimaisuuden säilyttämistä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kilpisjärven alueen sähköverkon uudistus 450
Yhteensä 450

2015 talousarvio 1 950 000
2014 talousarvio 1 500 000
2013 tilinpäätös 135 254

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.

Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.

Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.

Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.

Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

— Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 600 350 200 200 1 350
Menot yhteensä 600 350 200 200 1 350

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusmäärärahojen tarkistus -400
Yhteensä -400

2015 talousarvio 600 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 551 193

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 204 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.

Tuotantotuki ja tavoitehinnat

   
Tuulivoiman tavoitehinta, €/MWh (korotettu hinta enintään 3 vuotta/voimalaitos) 105,30
— Tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, €/MWh 83,50
Biokaasusähkön tavoitehinta, €/MWh 83,50
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh 50,00
Puupolttoainesähkön tavoitehinta, €/MWh 83,50
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh 20,00
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, € 750 000
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään €/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 €/t ja turpeen vero 4,90 €/MWh 13,1324
Kaasutinta käyttäville metsähakesähkön tuottajille maksettava turpeen veron mukaan muuttuva kaasutinpreemio, €/MWh, kun turpeen vero on 4,90 €/MWh 5,4716

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu.
  • — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tuulivoimalat (syöttötariffi) 137 900 000
Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 3 600 000
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 60 200 000
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 2 300 000
Yhteensä 204 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sähkön markkinahinnan muutos 3 600
Tuulivoimakapasiteetin kasvu 56 000
Yhteensä 59 600

2015 talousarvio 204 000 000
2014 talousarvio 144 400 000
2013 tilinpäätös 57 532 024

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 214 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 204 000 000 euroon nähden aiheutuu turpeen veron laskemisesta tasolle 3,4 euroa/MWh ja vastaavan tasomuutoksen tekemisestä metsähakkeella tuotetun uusiutuvan energian tuotantotukeen. Näillä muutoksilla turvataan lyhyellä aikajänteellä kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä suhteessa kivihiileen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesityksen täydentävään esitykseen liittyvän esityksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) muuttamisesta. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa valmistelun tuotantotukijärjestelmän muuttamiseksi siten, että korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvan puuaineksen käyttö ei lisäänny sähköntuotannossa, mikäli turpeen verotasoa lasketaan edelleen vuoden 2016 alusta lähtien.


2015 talousarvio 214 000 000
2014 III lisätalousarvio -20 000 000
2014 talousarvio 144 400 000
2013 tilinpäätös 57 532 024

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 214 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 36 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta.


2015 IV lisätalousarvio -36 000 000
2015 talousarvio 214 000 000
2014 tilinpäätös 79 643 927
2013 tilinpäätös 57 532 024

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 36 000 000 euroa.

87. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Baltic Connector Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.

Selvitysosa:Baltic Connector Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa. Yhtiön omistusta koskevasta päätöksenteosta ja omistajaohjauksesta säädetään valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa (1368/2007).

Uusi yhtiö on perustettu lokakuussa 2015 toteuttamaan Suomen osalta Balticconnector-yhdysputkihanketta, jonka tavoitteena on Suomen maakaasun hankinnan monipuolistaminen. Tavoitteena on, että yhdysputki valmistuisi vuonna 2019.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää perustettavan osakeyhtiön osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Pääomituksella on tarkoitus kattaa uuden yhtiön alkuvaiheen toiminnasta aiheutuvia menoja.


2015 IV lisätalousarvio 2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Baltic Connector Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.