Talousarvioesitys 2015
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Selvitysosa:
Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.
Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.
Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:
- — talouspolitiikan valmistelu
- — hallintopolitiikan valmistelu ja
- — hallinnonalan ohjaus.
Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.
Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.
Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.
Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.
Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.
Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.
Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.
Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.
Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.
Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.
Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.
Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.
Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.
Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.
Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.
Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.
Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.
Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.
Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.
Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.
Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2015 aikana.
Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2015 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.
Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.
Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:
1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi
Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.
2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut
Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
||
28.90.20 | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) | ||
— hankesopimusvaltuus | 5,0 | - |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 162 423 | 2 800 | 0 | 0 | 95 | 165 318 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
29 939 | 2 400 | — | — | 95 | 32 434 |
13. | Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) |
1 844 | — | — | — | — | 1 844 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) |
315 | 800 | — | — | — | 1 115 |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
400 | -400 | — | — | — | 0 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
102 925 | — | — | — | — | 102 925 |
69. | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) |
27 000 | — | — | — | — | 27 000 |
10. | Verotus ja tulli | 603 469 | 2 810 | 0 | 0 | 7 663 | 613 942 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
410 566 | 2 500 | — | — | 0 | 413 066 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
164 003 | 310 | — | — | 6 463 | 170 776 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) |
3 200 | — | — | — | 1 200 | 4 400 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) |
22 700 | 0 | — | — | — | 22 700 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) |
3 000 | — | — | — | — | 3 000 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 52 192 | 0 | 0 | 0 | 0 | 52 192 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
28 089 | — | — | — | — | 28 089 |
02. | Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) |
1 | — | — | — | — | 1 |
03. | Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 057 | — | — | — | — | 1 057 |
06. | Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) |
3 804 | — | — | — | — | 3 804 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | 2 000 |
08. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 241 | — | — | — | — | 4 241 |
09. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 000 | — | — | — | — | 3 000 |
10. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 000 | — | — | — | — | 10 000 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | 0 | — | 0 | — | 0 | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 62 714 | 270 | 0 | 0 | -500 | 62 484 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
50 356 | — | — | — | — | 50 356 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 044 | 100 | — | — | — | 4 144 |
03. | Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
8 314 | 170 | — | — | -500 | 7 984 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 91 398 | 75 | 0 | 0 | 1 300 | 92 773 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
58 524 | -25 | — | — | — | 58 499 |
02. | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
31 092 | 100 | — | — | 1 300 | 32 492 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) |
1 782 | — | — | — | — | 1 782 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 4 692 967 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 692 967 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) |
4 448 533 | — | — | — | — | 4 448 533 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) |
2 205 | — | — | — | — | 2 205 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) |
2 720 | — | — | — | — | 2 720 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) |
40 009 | — | — | — | — | 40 009 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) |
170 300 | — | — | — | — | 170 300 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) |
29 200 | — | — | — | — | 29 200 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 4 538 | 25 000 | 0 | 0 | -17 000 | 12 538 |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) |
3 418 | — | — | — | — | 3 418 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
920 | — | — | — | — | 920 |
(12.) | Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
— | 25 000 | — | — | -17 000 | 8 000 |
60. | Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) |
200 | — | — | — | — | 200 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 68 295 | -2 080 | 0 | 0 | -800 | 65 415 |
01. | Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 600 | — | — | — | — | 4 600 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
10 560 | — | — | — | — | 10 560 |
03. | Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
32 000 | — | — | — | — | 32 000 |
04. | Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) |
8 600 | — | — | — | — | 8 600 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
12 535 | -2 080 | — | — | -800 | 9 655 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 249 145 | -8 162 | -4 | 27 | -3 642 | 237 364 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) |
221 145 | -162 | -4 | 27 | -642 | 220 364 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) |
15 000 | -8 000 | — | — | — | 7 000 |
40. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) |
13 000 | — | — | — | -3 000 | 10 000 |
90. | Kuntien tukeminen | 8 547 037 | 0 | 0 | 0 | 550 | 8 547 587 |
20. | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
9 465 | — | — | — | 0 | 9 465 |
22. | Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) |
600 | — | — | — | — | 600 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) |
8 500 317 | — | — | — | 550 | 8 500 867 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) |
36 135 | — | — | — | — | 36 135 |
34. | Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) |
520 | — | — | — | — | 520 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 251 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 251 000 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) |
251 000 | — | — | — | — | 251 000 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 2 154 876 | -10 000 | 0 | 0 | -150 000 | 1 994 876 |
03. | Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 000 | — | — | — | — | 3 000 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) |
2 900 | — | — | — | — | 2 900 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) |
9 976 | — | — | — | — | 9 976 |
60. | Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
170 500 | — | — | — | — | 170 500 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) |
170 | — | — | — | — | 170 |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) |
2 530 | — | — | — | — | 2 530 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) |
1 965 000 | -10 000 | — | — | -150 000 | 1 805 000 |
95. | Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) |
800 | — | — | — | — | 800 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 15 450 | 0 | 0 | 0 | 0 | 15 450 |
87. | Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) |
0 | — | — | — | — | 0 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) |
300 | — | — | — | — | 300 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) |
5 000 | — | — | — | — | 5 000 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) |
150 | — | — | — | — | 150 |
98. | Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) |
10 000 | — | — | — | — | 10 000 |
Yhteensä | 16 955 504 | 10 713 | -4 | 27 | -162 334 | 16 803 906 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 390 | 12 366 | 12 768 |
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 770 milj. euron valtiontakauksen työttömyysvakuutusrahaston alijäämän kattaville lainoille ja niihin liittyville koroille.
Selvitysosa:Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tulos painuu vuoden 2014 osalta noin 680 milj. euroa alijäämäiseksi. Samalla rahaston suhdannepuskuri kääntyy noin 20 milj. euroa alijäämäiseksi ja alijäämän ennustetaan kasvavan noin 640 milj. euroon vuonna 2015 ja noin 770 milj. euroon vuonna 2016, jonka jälkeen alijäämän kasvun odotetaan taittuvan ja lähtevän pienenemään. Suhdannepuskuri menee alijäämäiseksi huolimatta vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksujen korottamisesta. TVR:n laskelmissa suhdannepuskurin kehityksestä vuosina 2016 ja 2017 oletetaan työttömyysvakuutusmaksujen edelleen nousevan. Tästä huolimatta suhdannepuskurin ennustetaan pysyvän alijäämäisenä ainakin vuoteen 2018 asti. Valtiontakauksella pyritään varmistamaan työttömyysvakuutusrahaston alijäämän rahoituksen saatavuus markkinatilanteesta riippumatta.
Valtiontakauksen enimmäismääräksi ehdotetaan 770 milj. euroa pääoman osalta. Valtiontakaus kattaa takauspäätöksestä seuraavan kahden vuoden kuluessa otetut, juoksuajaltaan enintään 2 vuoden lainat. Tämän lisäksi takaus kattaisi lainojen pääomalle laskettavat korot. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu koostuisi näistä eri sitoumuksista ja niiden korkotasosta ja juoksuajoista.
Takauksen kohteena olevien lainojen juoksuaika olisi enintään 2 vuotta. TVR:n oman arvion mukaan 2 vuoden juoksuajan pankkilainojen korkotaso olisi noin 0,95 % vuodessa ja valtion takauksen kanssa noin 0,80 % vuodessa. Näillä oletuksilla valtion enimmäisvastuu 770 milj. euron lainojen takaamisessa nousisi 782 milj. euroon.
Valtion tulevia vastuita arvioitaessa on huomioitava korkotason mahdollisen nousun vaikutukset. Yhden prosenttiyksikön muutos koroissa merkitsee 15,4 milj. euron muutosta valtion vastuussa laskettuna 2 vuoden juoksuajalle.
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 770 milj. euron valtiontakauksen työttömyysvakuutusrahaston alijäämän kattaville lainoille ja niihin liittyville koroille.