Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
              89. Osakehankinnat
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

01. HallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Hallitus ehdottaa 100 milj. euron määrärahaa momentille 32.01.22 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen. Ehdotettavalla määrärahalla jatketaan metallitehtaan toimintaa, vesienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimia tilanteessa, jossa näistä aiheutuneita menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Määrärahan arvioidaan riittävän yrityksen ympäristöriskien hallintaan vuoden 2015 syksyyn saakka.

Lisäksi momentille 32.01.89 Osakehankinnat ehdotetaan 97 milj. euron määrärahaa, jota saa käyttää valtion kokonaan omistaman Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien valtion saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Yhtiö on perustettu siinä tarkoituksessa, että se voi tarvittaessa osallistua Talvivaara Sotkamo Oy:tä koskeviin mahdollisiin yritys- ja omaisuusjärjestelyihin tai muihin asiaa koskeviin sopimusjärjestelyihin. Jos kaivostoiminnalle ei löydy jatkajaa, Terrafame Oy voi myös ottaa vastattavakseen tai muuten osallistua kaivostoiminnan alasajon toteuttamiseen.

Valiokunta pitää hyvänä ja kannustaa, että hallitus etsii aktiivisesti ratkaisuja yrityksen toiminnan jatkamiseen ja ympäristövahinkojen estämiseen. Vesienhallinta on yksi Talvivaaran tämän hetken suurimmista haasteista ja tilanne todennäköisesti heikkenee keväällä lumien sulaessa. Valiokunta toteaa, että valtion varoista on siten tässä vaiheessa maksettava välittömät kustannukset lisävahinkojen syntymisen estämiseksi. Mahdollisessa omistajanvaihdostilanteessa valtion vastuut on kuitenkin selvästi rajattava ja minimoitava. Samalla on varmistettava, että toiminta on jatkossa osaavalla, vastuullisella ja kestävällä pohjalla, jotta vältytään uusilta ympäristövahingoilta.

Valiokunta on saanut asian käsittelyn yhteydessä selvityksiä uusista ja nykyistä edullisimmista jätevesien puhdistamisen ratkaisuista. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että näiden uusien tekniikoiden toimivuus ja hyödyllisyys arvioidaan myönnettäessä rahoitusta ympäristövahinkojen ehkäisemiseen kustannusten vähentämiseksi ja ympäristöhaittojen torjumiseksi. Valiokunta pitää myös tarpeellisena varmistaa, että mahdollisella Talvivaaran uudella omistajalla on käytössään toimiva teknologia sekä mahdollisuudet uusien teknologisten innovaatioiden pilotointiin ja käyttöönottoon ympäristöriskien minimoimiseksi.

Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus käyttää osan momentille 32.01.22 myönnettävästä määrärahasta Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyisten vesiongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen ja poistamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla kustannustehokkaasti.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 28 15 10
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 70 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 2,8 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 40 30 20
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,8 < 1,0 < 1,0
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia      
Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) 3 278 2 500 2 500

Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
  1 000
euroa
htv 1 000
euroa
htv 1 000
euroa
htv
             
Konserniohjaus 1 414 17,1 1 500 15 1 500 15
Työllisyys ja yrittäjyys 6 396 77,4 6 400 77 6 400 75
Työelämä ja markkinat 4 876 55,0 4 900 55 4 900 54
Elinkeino ja innovaatiot 6 395 64,5 9 000 72 9 000 71
Energia 4 133 47,2 4 000 47 4 000 46
Alueiden kehittäminen 3 832 55,4 3 800 54 3 700 53
Tieto 5 887 77,2 5 800 75 5 800 74
Johto ja ministeriön yhteiset 12 309 6,0 11 838 6 11 047 6
Strategiset hankkeet 2 771 6,0 - - - -
Viestintä 923 10,0 900 10 900 10
Henkilöstö ja hallinto 3 664 65,2 3 600 63 3 500 60
Tarkastus 360 4,0 360 4 350 4
Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 591 7,0 650 7 650 7
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia 1 226 - 1 362 - 1 362 -
Yhteensä 54 777 492 54 110 485 53 109 475

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 569 541 518
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,49 > 3,49 > 3,49

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus- ja selvitystoiminta 1 220 000
Strategiset hankkeet 3 303 000
Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot 1 362 000
Muut toimintamenot 47 224 000
Yhteensä 53 109 000

Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Bruttomenot 67 509 62 110 65 109
Bruttotulot 12 732 8 000 12 000
Nettomenot 54 777 54 110 53 109
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 270    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 309    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Osaamiskeskuksen palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.70.03) 45
Siirto momentille 23.01.02 -150
TEM:n peruskorjaus (kertaluonteisen vähennyksen palautus) 340
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -284
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -179
Palkkaliukumasäästö -90
Palkkausten tarkistukset 224
Säästöpäätös 1 000
Toimintamenojen lisäsäästö -628
Toimintamenojen tuottavuussäästö -271
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -5
Vuokramenojen indeksikorotus 73
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -76
Yhteensä -1 001

2015 talousarvio 53 109 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 54 110 000
2013 tilinpäätös 60 816 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

4) Biojalostamosuunnittelukilpailun palkinnon maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).

Muutos talousarvioesityksen 53 109 000 euroon nähden on 12 384 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 383 000 euroa (-33 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01, 1 362 000 euroa (-12 htv) koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenojen siirtona momentille 32.01.02, 640 000 euroa yhdeksän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.01.02 1.1.2015 perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen ja 15 000 euroa siirtona momentille 30.20.03 EU:n vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) toimeenpanoon liittyvien tehtävien menoina sekä lisäyksenä 16 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.


2015 talousarvio 40 725 000
2014 III lisätalousarvio 1 680 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 54 110 000
2013 tilinpäätös 60 816 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

4) Biojalostamosuunnittelukilpailun palkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 643 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 104 000 euroa siirtona momentille 32.01.02 (-1 htv) johtuen ELY-keskusten yhteisen kehittämis- ja hallintoyksikön perustamisesta sekä lisäyksenä 500 000 euroa julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimintamalliuudistuksen käynnistämisestä digitaalisen työnvälityksen kehitystyöllä ja 247 000 euroa liittyen Euroopan globalisaatiorahastosta haettuun rahoitukseen (EGR1), jonka rahoitussuunnitelmasta on toimeenpanoajan päättyessä jäänyt käyttämättä yhteensä 247 000 euroa ELY-keskuksille ja TE-toimistoille varattuja toimintamenoja (EU-osuus). Käyttämättä jäänyt osuus on palautettava Euroopan komissiolle alkuvuodesta 2015.


2015 I lisätalousarvio 643 000
2015 talousarvio 40 725 000
2014 III lisätalousarvio 1 680 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 54 110 000
2013 tilinpäätös 60 816 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 643 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 780 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista siirtona momentilta 23.01.01 ja vähennyksenä 1 000 000 euroa kalustehankinnoista siirtona momentille 23.01.01.


2015 IV lisätalousarvio -780 000
2015 I lisätalousarvio 643 000
2015 talousarvio 40 725 000
2014 tilinpäätös 55 790 000
2013 tilinpäätös 60 816 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 780 000 euroa.

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 207 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Vaikuttavuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Alueiden elinvoimaisuus      
— työllisyysaste (%, vähintään) 68,5 70 69
— työttömyysaste (%, enintään) 8,2 7,9 8,3
— vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 6,5 6,0 4,2
— väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 66,5
— asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) - 92 89
— kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1 000 t/v) 600 600 425
— maatalouden fosforitase (kg/ha) - < 3,8 < 5,0
— maatalouden typpitase (kg/ha) - < 46 < 46
— luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) - 3 010 3 075
       
Elinkeinoelämän menestystekijät      
— rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 28 29 26
— elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,9 3,9 4,0
       
Väestön hyvinvointi      
— alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 19,9 15,6 15
— kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1—5, yleistyytyväisyys) 3,2 3,7 3,4
— pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) 1 196 2 000 2 000
— ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 28,4 17,9 20
— säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) - 95 95
— henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) 2 745 < 2 880 < 2 797

Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%)      
— EAKR-sidonnat 76 100 100
— ESR-sidonnat 97 100 100
Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%)      
— EAKR-maksatukset 67 95 100
— ESR-maksatukset 80 95 100
Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste 100 100 100
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,6 - 3,6

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 3 996 3 907 3 578
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,4 - > 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 282 044 276 897 275 207
Bruttotulot 62 532 61 000 66 000
Nettomenot 219 512 215 897 209 207
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 697    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 389    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 099 8 000 12 000
— muut tuotot -1 - -
Tuotot yhteensä 9 098 8 000 12 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 489 7 000 9 300
— osuus yhteiskustannuksista 3 472 3 000 4 000
Kustannukset yhteensä 8 961 10 000 13 300
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 137 -2 000 -1 300
Kustannusvastaavuus, % 102 80 90

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 32 077 35 000 32 000
— EU:lta saatava rahoitus 399 300 300
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 39 - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 3 485 2 500 3 500
Tuotot yhteensä 36 000 37 800 35 800
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 42 064 44 000 42 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -6 064 -6 200 -6 200
Omarahoitusosuus, % 86 86 85

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 61 ja 62, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51, 62 ja 77, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aluehallinnon tehostaminen (HO) -2 500
Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentilta 32.01.20) 144
Siirto momentilta 28.40.01 (0,5 htv) 39
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -5 535
Valtori (siirto momentille 28.40.01) -865
Valtori (siirto momentille 28.40.02) -546
Palkkaliukumasäästö -477
Palkkausten tarkistukset 1 716
Säästöpäätös -1 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 053
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -20
Vuokramenojen indeksikorotus 201
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -294
Tasomuutos 3 500
Yhteensä -6 690

2015 talousarvio 209 207 000
2014 I lisätalousarvio -1 152 000
2014 talousarvio 215 897 000
2013 tilinpäätös 215 204 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 213 161 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 209 207 000 euroon nähden on 3 954 000 euroa, mistä 1 800 000 euroa aiheutuu kertaluonteisesta lisäyksestä EU:n ohjelmakausien taitekohdan edellyttämiin tehtäviin, 1 362 000 euroa (12 htv) koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenojen siirrosta momentilta 32.01.01, 640 000 euroa yhdeksän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.01.01 1.1.2015 perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen, 67 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 30.01.01 ja 85 000 euroa palkkojen tarkistuksista johtuen.


2015 talousarvio 213 161 000
2014 III lisätalousarvio 390 000
2014 I lisätalousarvio -1 152 000
2014 talousarvio 215 897 000
2013 tilinpäätös 215 204 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

ELY-keskusten toimintamenoihin kohdistuu vuonna 2015 noin 2 736 000 euron leikkaus. Kehyskaudella 2015—2018 toimintamenosäästöjä on saatava aikaan noin 33 milj. euroa. Keskusten toimintamenoista yli 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Näin ollen ELY-keskuksissa käynnistettiin syyskuussa 2014 yt-menettelyt, jotka tähtäävät noin 700 henkilötyövuoden vähentämiseen. Toistaiseksi henkilöstön poistumat ovat pääsääntöisesti tapahtuneet eläköitymisen kautta. Kun eläkkeelle jääneiden tilalle on vain harvoin voitu palkata uutta henkilöstöä, on syntynyt sattumanvaraisia ja alueellisesti epätasapainoisia osaamisaukkoja. Kuormittavuus ja resurssit eivät aina ole jakautuneet tasaisesti.

Valiokunta katsoo, että säästöjen hakeminen viranomaistoimintoja uudelleen järjestelemällä ja tehostamalla on välttämätöntä. Samoin valiokunta pitää prosessien sähköistämistä, asiantuntijaresurssien yhteiskäyttöä, toimintojen keskittämistä ja tiettyihin erityisosaamista vaativiin kysymyksiin erikoistumista myönteisenä kehityksenä. On lähtökohtaisesti järkevää, että esimerkiksi rakennerahastotehtävien ja yritystukien hallinnointi on keskitetty neljään ELY-keskukseen.

Keskittämisellä ja tehostamisella on kuitenkin rajansa. Kun keskuksen toiminta-alue laajenee ja henkilöstö jatkuvasti vähenee, voi esimerkiksi yritystuki- tai rakennerahastoasioissa tarpeellisten yrityskäyntien toteuttaminen tulla käytännössä lähes mahdottomaksi. Samoin saatetaan menettää esimerkiksi ympäristövastuualueella tarpeellinen fyysisen ympäristön ja paikallisten olosuhteiden tuntemus. Valiokunta on huolissaan siitä, että mikäli yritysten rahoitus- ja lupahakemusten käsittelyajat pidentyvät, ei jäljempänä luvun 32.20 yhteydessä käsiteltäviä kasvupanostuksia tai luvun 32.50 yhteydessä käsiteltäviä rakennerahastovaroja välttämättä saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Esimerkiksi Tekesin rahoitustyöstä kolmasosa tehdään ELY-keskusten henkilöresursseilla.

Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi ympäristövastuualueen voimavarojen vähentyminen voi johtaa yhtäältä lupamenettelyjen ruuhkautumiseen ja toisaalta ympäristölupien noudattamisen puutteelliseen valvontaan. Saavutettavat säästöt menettävät helposti merkityksensä, mikäli niiden johdosta ympäristön tila heikentyy ja elinkeinotoiminta sekä uusien investointien käynnistyminen hidastuvat.

ELY-keskusten toiminnan jatkuminen nykyisellä tehtävärakenteella ja toimintatavoilla ei näytä mahdolliselta. Tästä huolimatta keskuksille ollaan edelleen antamassa lisää tehtäviä esimerkiksi ympäristönsuojelulain ja -asetuksen uudistusten myötä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tulevaisuudessa ELY-keskusten tavoitteet ja lakisääteisetkin tehtävät arvioidaan, määritellään uudelleen ja priorisoidaan tarkasti. Sääntelyn keventämistä sekä lupahallinnon virtaviivaistamista on harkittava ennakkoluulottomasti, ja tietyistä tehtävistä on myös voitava luopua kokonaan. Vähenevät resurssit tulee kohdistaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa, että keskuksilla on tarvittava osaaminen, tehokkaat prosessit ja asianmukaiset organisaatiorakenteet ydintehtäviensä hoitamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 213 161 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 144 000 euroa.

Lisäksi momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) muutetaan muotoon:

5) yritystoiminnan kehittämispalveluihin ja niiden hankinnasta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäyksestä 800 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 32.30.01 (17 htv) ja 104 000 euroa siirrosta momentilta 32.01.01 (1 htv) johtuen ELY-keskusten yhteisen kehittämis- ja hallintoyksikön perustamisesta sekä 240 000 euroa määräaikaisen lisähenkilöstön (4 htv) palkkaamisesta tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin käsittelyn nopeuttamiseksi.

Perustelujen muutos johtuu julkisten työvoimapalvelujen uudistuksesta, jonka johdosta myös palvelutarjoama on muuttunut.


2015 I lisätalousarvio 1 144 000
2015 talousarvio 213 161 000
2014 III lisätalousarvio 390 000
2014 I lisätalousarvio -1 152 000
2014 talousarvio 215 897 000
2013 tilinpäätös 215 204 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 144 000 euroa.

Lisäksi momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) muutetaan muotoon:

5) yritystoiminnan kehittämispalveluihin ja niiden hankinnasta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 130 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys johtuu Microsoftin irtisanomistilanteen käsittelyn helpottamiseksi tarvittavista kahden henkilötyövuoden lisäresursseista ELY-keskuksissa.


2015 III lisätalousarvio 130 000
2015 I lisätalousarvio 1 144 000
2015 talousarvio 213 161 000
2014 tilinpäätös 215 135 000
2013 tilinpäätös 215 204 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 130 000 euroa.

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Siviilipalveluksen valtiollistaminen aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään.

Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista.

Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä.

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 250 2 250 2 200
Koulutetut, henkilöä 1 757 1 800 1 800
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 351 350 300
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä 45 20 20

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentille 32.01.02) -144
Yhteensä -144

2015 talousarvio 4 939 000
2014 talousarvio 5 083 000
2013 tilinpäätös 5 505 400

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 663 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentille 32.60.01) -250
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 592
Säästöpäätös -3 514
Yhteensä -5 356

2015 talousarvio 663 000
2014 talousarvio 6 019 000
2013 tilinpäätös 4 777 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 663 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 125 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 33.01.01.


2015 I lisätalousarvio -125 000
2015 talousarvio 663 000
2014 talousarvio 6 019 000
2013 tilinpäätös 4 777 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 125 000 euroa.

22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän tai jonkun muun toimijan varoin

2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

3) julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin.

Kohtien 1)—3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien 25.10.50, 25.20.01, 32.01.01, 32.01.02, 32.30.01 ja 35.10.20 määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti.

Selvitysosa:Vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa mainittuihin tarkoituksiin myönnettiin vastaavalle momentille 50 000 000 euroa. Espoon käräjäoikeus asetti 6.11.2014 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin ja myöhemmin julkiselvitykseen 1.12.2014. Kaivoksen tuotantomenetelmä perustuu biokasaliuotukseen. Vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty määräraha ei tule riittämään metallitehtaan bioliuotusprosessiin ja vesienhallintaan liittyvien ympäristöriskien hallitsemiseen kuin korkeintaan kevään 2015 ajan. Metallitehtaan toimintaa, vesienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimintoja on kuitenkin käytännössä jatkettava siinäkin tilanteessa, että niistä aiheutuvia menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valtio turvaa jatkossakin harkintansa mukaan ne välttämättömät menot, joita ei voida voida kattaa pesässä olevilla tai siihen saatavilla varoilla. Tämä edellyttää joltakin osin myös ennakkomaksujen maksamista. Nyt ehdotettavalla lisämäärärahalla arvioidaan turvattavan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistoiminta vuoden 2015 syksyyn saakka.


2015 I lisätalousarvio 100 000 000
2014 III lisätalousarvio 50 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän tai jonkun muun toimijan varoin

2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

3) julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin.

Kohtien 1)—3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien 25.10.50, 25.20.01, 32.01.01, 32.01.02, 32.30.01 ja 35.10.20 määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti.

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 57 996 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Matkailun edistämiskeskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille 32.20.41) -1 300
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille 32.20.49) -19 000
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -3 396
Yhteensä -23 696

2015 talousarvio 57 996 000
2014 talousarvio 81 692 000
2013 tilinpäätös 85 910 083

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 88 961 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 57 996 000 euroon nähden on 30 965 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 32 600 000 euroa arvioitua suuremmista arvonlisäveromenoista johtuen ja vähennyksenä 1 635 000 euroa siirtona momentille 23.01.29.


2015 talousarvio 88 961 000
2014 III lisätalousarvio 35 000 000
2014 talousarvio 81 692 000
2013 tilinpäätös 85 910 083

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 88 961 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 88 961 000
2014 III lisätalousarvio 35 000 000
2014 talousarvio 81 692 000
2013 tilinpäätös 85 910 083

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään 1 102 000 euroa.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2015 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 2 162 000 euron arvosta.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtuus aiheutuu ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta johtuen päätöksestä palauttaa käytetty ydinpolttoaine Yhdysvaltoihin sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijöistä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 Yhteensä
vuodesta 2015 lähtien
       
Vuoden 2015 sitoumukset 1 102 1 060 2 162
Menot yhteensä 1 102 1 060 2 162

2015 IV lisätalousarvio 1 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään 1 102 000 euroa.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2015 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 2 162 000 euron arvosta.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2015 talousarvio 20 000
2014 talousarvio 20 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 9 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 340 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 950 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 898 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 350 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista 3 252 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 650 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu 100 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 123 000
Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 800 000
Yhteensä 9 507 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Säästöpäätös -500
Yhteensä -500

2015 talousarvio 9 507 000
2014 talousarvio 10 007 000
2013 tilinpäätös 10 007 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 9 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

88. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha)

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/2014) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/2014) mukaisesti virastojen hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta luovutetaan siirrettävien toimintojen osalta toimintaa 1.1.2015 jatkavalle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimiselle osakeyhtiölle. Yhtiöittämisessä noudatetaan liiketoimintasiirtoa koskevia periaatteita, jolloin omaisuuden luovutus yhtiölle tapahtuu apporttina osakkeita vastaan. Yhtiö myös vastaa ensisijaisesti velka-, vuokra-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista, joihin Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus ovat toimintansa aikana sitoutuneet ja jotka koskevat yhtiölle luovutettavaa omaisuutta ja liiketoimintaa.

Määrärahaa käytetään yhtiön oman pääoman korottamiseen yhtiölle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta (nettosaatava) vastaavalla määrällä. Määrärahaa ei makseta yhtiölle, vaan se on osa yhtiöön siirtyvän apporttiomaisuuden summaa. Yhtiölle luovutettavien myyntisaamisten ja ostovelkojen sekä muiden vastaavien saamis- ja velkaerien nettomäärän arvioidaan olevan vuoden 2014 tilinpäätöksessä 42 000 000 euroa.


2015 talousarvio 42 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/2014) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta.

89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

 

I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/2014 vp (24.2.2015)

Momentille myönnetään 97 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä valtion Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.

Selvitysosa:Momentti lisätään vuoden 2015 lisätalousarvioesitykseen.

Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin 6.11.2014 ja edelleen 1.12.2014 julkisselvitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä pyrkii löytämään kaivostoiminnalle uuden toiminnanharjoittajan. Terrafame Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on perustettu siinä tarkoituksessa, että se voi tarvittaessa osallistua Talvivaaran kaivosta koskeviin mahdollisiin yritys- ja omistusjärjestelyihin tai muihin asiaa koskeviin sopimusjärjestelyihin. Jos kaivostoiminnalle Talvivaarassa ei löydy jatkajaa, voi Terrafame Oy ottaa vastattavakseen tai muuten osallistua kaivostoiminnan alasajon toteuttamiseen.


2015 I lisätalousarvio 97 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään 97 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä valtion Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle.

Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 112 000 000 euroa.

Selvitysosa:Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin 6.11.2014 ja edelleen 1.12.2014 julkisselvitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on pyrkinyt löytämään kaivostoiminnalle uuden toiminnanharjoittajan. Konkurssipesä on myyntiprosessinsa perusteella solminut maaliskuussa 2015 ehdollisen kauppasopimuksen, jonka loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät kuitenkaan ole sellaisenaan varmistuneet.

Uudessa tilanteessa valtion on varauduttava osallistumaan kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtimaan kaivoksen sulkemisesta. Valtio voi toimia asiassa erityisyhtiö Terrafame Oy:n kautta. Momentille ehdotettu lisäys mahdollistaa Terrafame Oy:n toimintakyvyn molemmissa mainituissa vaihtoehdoissa. Lisäyksessä on myös otettu huomioon vedenpuhdistuksen tehostamista koskevien uusien teknologioiden selvittäminen.

Mikäli kaivos siirtyy konkurssipesältä uuden yhtiön vastuulle, päättyy samalla kaivoksen rahoittaminen ympäristövahinkojen estämiseksi julkisselvityksen kautta. Tällöin osa vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille 32.01.22 varatuista määrärahoista jäisi käyttämättä.


2015 II lisätalousarvio 112 000 000
2015 I lisätalousarvio 97 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 1/2015 vp (25.6.2015)

Momentille ehdotetaan 112 milj. euron lisäystä Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, jotta valtio voi osallistua kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtia kaivoksen sulkemisesta. Tämä on tässä tilanteessa tarpeellista, koska Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän maaliskuussa 2015 solmiman ehdollisen kauppasopimuksen loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät ole vielä varmistuneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvotteluja käydään yhä aktiivisesti.

Valiokunta viittaa vuoden 2015 ensimmäistä lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 48/2014 vp — HE 362/2014 vp, HE 367/2014 vp) ja korostaa, että päätös kaupallisen toiminnan jatkamisesta tai kaivostoiminnan hallitusta alasajosta on tehtävä nopeasti, sillä nykyinen tilanne tuo jatkuessaan lisäkustannuksia valtiolle ja lisää riskiä ympäristöongelmien pahenemiseen.

Hyväksyessään em. mietinnön eduskunta edellytti, että hallitus käyttää osan momentin määrärahasta Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyisten vesiongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen ja poistamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla kustannustehokkaasti.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että nyt esitetystä määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 milj. euroa vesienpuhdistuksen pilotointiin. Valiokunta painottaa, että myös näiden pilotointien antamien mahdollisuuksien toimivuus ja riittävyys on pystyttävä arvioimaan nopealla aikataululla osana toiminnan jatkamiseen liittyvää kokonaisarviota.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 112 000 000 euroa.