Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen puolustukseen vaikuttavat lähialueen kehityksen ohella globaalin toimintaympäristön muutos, talous ja kansainvälisen yhteistyön tarve. Suomen asema on yhdistelmä perinteistä geopolitiikkaa ja lisääntyvän keskinäisriippuvuuden mukanaan tuomaa yhteistyö- ja kilpailuasetelmaa.

Turvallisuustilanteemme on vakaa, vaikka globaalia toimintaympäristöä leimaavat ennakoimattomuus, keskinäisriippuvuus ja muutosnopeus. Sodankäynti kattaa sotilaallisen voimankäytön ja painostustoimien lisäksi erilaisia epäsymmetrisiä keinoja ja voimankäytön eri keinojen yhdistelmiä. Tulevaisuuden vaikutuskeinoina korostuvat myös informaatio- ja kybersodankäynti, CBRN- ja kyberuhkat sekä terrorismi. Teknologian kehittymisen ja yhteiskunnan lisääntyvän haavoittuvuuden myötä myös ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat. Yhteisten toimintaympäristöjen (meri, ilma, avaruus, kyber) käytön turvaaminen korostuu. Ilmasto-, raaka-aine- ja energiakysymykset kasvattavat etenkin arktisen alueen merkitystä.

Uhkakuvien kirjon laajentuessa sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy. Lähialueen turvallisuuspoliittinen merkitys korostuu. Monet valtiot varautuvat edelleen konventionaaliseen sodankäyntiin samalla kun ne kehittävät uudenlaista keinovalikoimaa. Suomikin voi joutua painostuksen tai voimankäytön kohteeksi yleiseurooppalaisessa tai alueellisessa kriisissä. Puolustuskyvyn tarve säilyy ja samalla sille asetetut vaatimukset monipuolistuvat.

Julkisen sektorin resurssien niukkuus on lähitulevaisuudessa vallitseva trendi. Enemmistö Euroopan valtioista hakee tasapainoa tehtävien sekä rajallisten resurssien välillä. Suomen valtiontalous uhkaa pysyä ennustetulla kasvulla jatkossakin alijäämäisenä, ja julkisen talouden rahoitustilanteen arvioidaan jatkuvan haasteellisena myös pitkällä aikavälillä. Taloudelliset suhdanteet, yhteiskunnan rakennemuutos ja kestävyysvaje vaikuttavat kaikkien hallinnonalojen toimintaan.

Tulevaisuuden uhkat kohdistuvat yhteiskuntiin kokonaisuudessaan. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus ovat keskeisiä puolustukseenkin vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskunnan voimavarojen suuntaaminen pitkäkestoisiin ja laajamittaisiin puolustustoimiin on tulevaisuudessa entistä haastavampaa. Huoltovarmuuden ylläpitäminen pelkästään kansallisin toimenpitein ja voimavaroin on käytännössä mahdotonta. Kriisitilanteessa muualta yhteiskunnasta sekä strategisilta kumppaneilta tai puolustusyhteistyön kautta saatava tuki on ratkaisevaa sotilaallisen puolustuksen toteuttamiseksi.

Puolustus edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitoa sekä sitä tukevan kansainvälisen yhteistyön laajentamista ja syventämistä. Puolustuskykyä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa on toisiaan tukeva sisäinen (kansallinen) ja ulkoinen (kansainvälinen) ulottuvuus. Tavoitteena on turvallisuusympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen, puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta sekä kansainvälisen yhteistyön syventäminen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikan tavoitteena on puolustuskyky, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle.

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä

Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin, ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen. Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka tärkeimmät osat ovat johtamisjärjestelmä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmä, logistiikkajärjestelmä sekä maa-, meri- ja ilmavoimien joukoista ja järjestelmistä koostuva taistelujärjestelmä. Joukkotuotantojärjestelmällä sekä toiminnanohjausjärjestelmällä tuetaan puolustusjärjestelmän suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä käyttöä. Puolustusjärjestelmän suorituskykyjä käytetään puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien mukaisesti.Tavoitetilassa suorituskykyinen puolustusjärjestelmä ennaltaehkäisee ja tarvittaessa torjuu maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhkat turvaten valtiollisen itsenäisyyden ja valtionjohdon toimintavapauden. 

Turvallinen yhteiskunta

Suorituskykyisen puolustusjärjestelmän tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Puolustusministeriössä sijaitseva Turvallisuuskomitea sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Yhteensovittamisessa noudatetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteita.

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Sotilaallinen kriisinhallinta on osa Suomen puolustusta. Kansainvälisellä kriisinhallinnalla ennaltaehkäistään ja rajoitetaan kriisejä ja niiden vaikutusten ulottumista Suomeen. Osallistuminen operaatioihin kehittää Suomen puolustuksessa ja Suomeen vaikuttavissa kriiseissä tarvittavia valmiuksia ja kykyjä. Suomi pyrkii vahvistamaan kriisinhallintatoimintansa vaikuttavuutta sekä kykyjään osallistua myös vaativaan kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan kokonaisvaltaisella ja Suomen vahvuudet huomioon ottavalla tavalla.

Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät puolustusministeriön hallinnonalan menot (milj. euroa)1)

  2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
       
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 10 16 16
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 2 412 2 328 2 289
Turvallinen yhteiskunta 21 4 4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 55 64 41
Yhteensä 2 498 2 412 2 350

1) Vuoden 2013 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle sekä puolustusvoimissa myös kriisinhallintahenkilöstölle ja asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. puuttumalla ja poistamalla toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa. Puolustushallinnon palkatun henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan säännönmukaisesti toteutettavilla työilmapiirikyselyillä ja varusmiesten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta varusmiesten loppukyselyllä.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Päätöslauselmassa 1325 ja sitä tukevassa kansallisessa toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakentamisessa tulisi huomioida aikaisempaa paremmin naisten asema ja erityisongelmat, taata heidän turvallisuutensa ja tukea heidän osallisuuttaan erilaisissa poliittisissa prosesseissa. Puolustushallinnon tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat entistä kokonaisvaltaisemmin kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Sekä naisten osuutta kriisinhallintahenkilöstöstä että Gender -neuvonantajien ja -yhdyshenkilöiden määrää pyritään lisäämään kriisinhallintatehtävissä. Lisäksi puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Puolustusvoimauudistus vaikuttaa hallinnonalan henkilöstöön sekä henkilöstön vähentämisenä että uudelleensijoittamisina. Henkilöstön yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen on kiinnitetty huomiota suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa. Henkilöstövaikutukset ja -vähennykset kohdentuvat kaikkiin ikä -ja henkilöstöryhmiin. Uudistukseen liittyvien organisaatiomuutosten perusteella arvioidaan 2 000 puolustusvoimien tehtävän siirtyvän paikkakunnalta toiselle. Puolustusvoimien henkilöstön kokonaismäärä tulee vähenemään n. 2 100 henkilöllä vuoteen 2015 mennessä. Sotilaiden määrän arvioidaan vähenevän 670 henkilöllä ja siviilien määrän 1 430 henkilöllä. Suurin osa vähennyksestä toteutuu eläkepoistuman avulla. Irtisanomisuhan alaisia on puolustusvoimissa alle 500 henkeä. Heistä naisia on noin 56 % ja miehiä 44 %. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan volyymi pienenee puolustusvoimauudistuksen seurauksena siten, että henkilöstöön kohdistuu noin 12 prosentin htv-vähennys. Muutoksen kohteena olevista noin 71 % on miehiä ja 29 % naisia.

Maa- ja merivoimien materiaalin tason 2 kunnossapito siirtyy strategisena kumppanuutena Millog Oy:n vastuulle. Uudelleenjärjestelyn myötä materiaalin kunnossapitotehtävissä oleva henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Millog Oy:n palvelukseen, yhteensä 354 henkilöä. Lisäksi Hallinnon turvallisuusverkkohankkeen liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyy puolustusvoimista Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle 154 tehtävää. Molemmissa hankkeissa siirtyvistä henkilöistä enemmistö on miehiä.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Puolustusministeriön hallinnonalan osalta hallitusohjelman mukaisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman muodostaa puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokokonaisuus, jonka taloudelliset vaikutukset sisältyvät voimassa olevaan valtioneuvoston kehyspäätökseen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 113,3 707,7
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 452,9 155,6

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 354 323 0 0 0 -23 354 300
01. Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 245 -23 16 222
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 875 2 875
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
335 203 335 203
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 265 898 -7 382 0 0 56 015 2 314 531
01. Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 843 060 -5 020 900 1 838 940
18. Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
416 810 -2 362 55 115 469 563
19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
2 028 2 028
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 38 568 8 864 0 0 0 47 432
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
38 558 8 864 0 47 422
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
10 10
  Yhteensä 2 658 789 1 482 0 0 55 992 2 716 263

  Henkilöstön kokonaismäärä 14 570 14 440 12 680