Talousarvioesitys 2020
Pääluokka 23
Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.
Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria.
Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.
Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.
Hallituskauden alkaessa Suomen toimintaympäristöön vaikuttavat useat, vaikutuksiltaan hyvin merkittävät muutostekijät; ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys.
Valtioneuvoston kanslian tehtävien kannalta keskeinen kehitystekijä on tällä hetkellä arvojen ja asenteiden muutos sekä tämän mukaisesti muuttuva suhtautuminen poliittiseen järjestelmään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä nämä vaikuttavat demokraattisen hallintojärjestelmän toiminnan edellytyksiin, poliittisiin ratkaisuihin ja hallitusohjelman sisältöön.
Suomen ulkoisista tekijöistä tärkeää on Euroopan unionin ja kansallisvaltioiden ja talouden kehitys. Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. EU-linjauksiin ja EU:n kehitykseen vaikutetaan tehokkaasti. Yhteistyötä tiivistetään kansainvälisesti mm. kehittämällä yhteistyötä hybridiuhkiin varautumisessa.
Talouden ja työllisyyden kehitys on viime vuosina ollut varsin vahvaa, mutta ennakoitu noususuhdanteen päättyminen asettaa rajoitteensa julkisen talouden käytössä oleville resursseille. Julkisten menojen rahoittaminen kestävästi edellyttää kestävää talouskasvua pohjautuen työllisyyden sekä työn tuottavuuden vahvistumiseen.
Myös teknologioiden kehittyminen, digitaalisen toimintakulttuurin vahvistuminen sekä työn tekemiseen liittyvät murrokset heijastuvat toimintaympäristöön. Valtioneuvoston kanslialla on edelläkävijärooli uuden teknologian käyttöönotossa ja uusien toimintatapojen omaksumisessa julkisessa hallinnossa. Tietoturva, tietojärjestelmien käytettävyys ja toimintavarmuus ovat kriittisiä tekijöitä. Kyberturvallisuuden strategista johtamista kehitetään ja koordinaatiota tiivistetään.
Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa kattavaa kokonaiskuvaa ja toimivaa yhteensovittamistyötä, jota tuetaan valtioneuvoston yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistamisella ja poikkihallinnollisilla tietojärjestelmä- ja toimintatapahankkeilla, joita saadaan päätökseen merkittäviltä osin v. 2020 mennessä.
Valtioneuvoston ja ministeriöiden käytössä olevia toimitiloja tullaan kehittämään vuoteen 2025 ulottuvan valtioneuvoston toimitilasuunnitelman mukaisilla toimitilaratkaisuilla. Valtioneuvoston toimitilojen peruskorjaus- ja uudistushankkeet valtioneuvoston linnan korttelissa ja valtioneuvostokorttelissa on tarkoitus toteuttaa vuosien 2021—2026 aikana, jonka jälkeen merkittävä osa hallituksen ja ministeriöiden toiminnoista on keskitetty valtioneuvoston linnaan ja sen välittömään läheisyyteen.
- — Sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.
Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet
Painopiste | Toiminnallinen tulostavoite |
Hallitusohjelman toimeenpano | Hallitusohjelman toimeenpano on onnistunutta ja sitä koskeva viestintä on yhtenäistä ja kattavaa. |
Suomen EU-politiikan johtaminen | Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta ja Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella. |
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka | Valtionomistusten tuotoilla on osaltaan mahdollistettu resurssit valtion talouteen ja hallituksen toimenpiteisiin sekä hankkeisiin sekä luotu yhteiskunnan kannalta tärkeää yritystoimintaa. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä yhteiskuntavastuuasioissa. |
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet | Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset työtä tukevat toimintatavat, työvälineet sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi. Sähköiset ja kustannustehokkaasti järjestetyt valtioneuvoston yhteiset palvelut tukevat valtioneuvoston toimintaa. |
Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.
Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.
Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää. Hallituskauden aikana toteutetaan muun muassa tiekartta Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi sekä perustetaan ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020
v. 2018 tilinpäätös 1000 € |
v. 2019 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2020 esitys 1000 € |
Muutos 2019—2020 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 169 268 | 227 738 | 170 616 | -57 122 | -25 |
01. | Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 127 656 | 125 724 | 122 902 | -2 822 | -2 |
02. | Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) | 6 008 | 6 510 | 11 500 | 4 990 | 77 |
03. | Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 000 | 750 | 995 | 245 | 33 |
04. | Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v) | 867 | 617 | 865 | 248 | 40 |
22. | Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) | 11 400 | 11 400 | 10 854 | -546 | -5 |
(23.) | Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 920 | — | -920 | -100 |
24. | Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) | 6 800 | 60 000 | 3 000 | -57 000 | -95 |
25. | Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) | 500 | 860 | 1 500 | 640 | 74 |
(26.) | Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 1 500 | — | -1 500 | -100 |
29. | Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 15 037 | 19 457 | 19 000 | -457 | -2 |
10. | Omistajaohjaus | 5 700 | 5 700 | 5 700 | — | 0 |
88. | Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) | 5 700 | 5 700 | 5 700 | — | 0 |
20. | Poliittisen toiminnan avustaminen | 29 635 | 29 635 | 35 635 | 6 000 | 20 |
50. | Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) | 29 635 | 29 635 | 35 635 | 6 000 | 20 |
30. | Oikeuskanslerinvirasto | 3 436 | 3 490 | 3 501 | 11 | 0 |
01. | Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 436 | 3 490 | 3 501 | 11 | 0 |
90. | Muut menot | 2 219 | 1 780 | 2 080 | 300 | 17 |
21. | Kunniamerkit (arviomääräraha) | 649 | 640 | 700 | 60 | 9 |
(26.) | Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) | 800 | — | — | — | 0 |
61. | Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v) | 770 | 1 140 | 1 380 | 240 | 21 |
Yhteensä | 210 258 | 268 343 | 217 532 | -50 811 | -19 |