Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen käyttäjiä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys vaikuttavat olennaisesti myös ministeriön toimialaan. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon, tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimilla voidaan luoda uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisesti.

Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hillitsemisessä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ruokaketjun pidentyminen lisää elintarviketurvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Hyvä ravitsemus edistää terveyttä. Terveellinen ruokavalio sisältää tarvittavat ravintoaineet ja sopivasti energiaa. Ruuan terveysvaikutuksista, maataloustuotannon ympäristövaikutuksista sekä muista vastuullisuusnäkökulmista kiinnostuneiden kuluttajien määrä on jatkuvasti kasvanut. Luomu- ja lähiruoka ovat lisänneet suosiotaan. Ruokaketjun toiminta ja ruuan jatkojalostus perustuvat suurelta osin kotimaisten raaka-aineiden käytölle. Ruuan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin, kun ruuantuotanto säilyy lähellä. Kotimaisen ruuan tuotannon turvaamiseksi maatalouden kannattavuuden, kilpailukyvyn sekä rakenne- ja tuottavuuskehityksen ylläpitäminen on tärkeää. Sektorin kannalta on myös välttämätöntä saada uusia yrittäjiä alalle. Riittävät investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ministeriön hallinnonalan toiminnalla luodaan edellytyksiä biotalouden kehittymiselle edistämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kehittää hajautettua biotaloutta, jonka ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Hajautetuissa ratkaisuissa raaka-aineet hyödynnetään usein lähellä tuotantopaikkaa, jolloin toiminnasta saatavat hyödyt jäävät alueelle. Ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa erilaisilla suljetun kierron toimilla, mikä vähentää riippuvuutta tuontiravinteista ja edistää samalla ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Alueellista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on mahdollista lisätä käyttämällä maaseudun monipuolisia raaka-aineen lähteitä energian tuottamiseen. Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät palvelut luovat maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja monipuolistavat toimeentulomahdollisuuksia. Kustannustehokkaiden hajautettujen ratkaisujen aikaansaaminen vaatii toimivien markkinoiden luomista, lainsäädännöllisten ja muiden esteiden poistamista, raaka-aineiden tuotantopaikkojen selvittämistä, prosessointia markkinoitavaan muotoon sekä logistiikan ja hyödyntämispaikkojen optimointia.

Ympäristöön, luonnonvaroihin ja ruokaketjuun liittyvien hajautettujen prosessien ja tehokkaiden palveluiden kehittäminen edellyttää hyvin toimivaa logistiikkaa ja tietovarantojen hallintaa. Paikkatiedon ja paikantamisen kytkeminen kiinteäksi osaksi tuotanto- ja palveluprosesseja luo merkittäviä kehittämismahdollisuuksia kaikilla toimialoilla.

Toimialan ympäristövaikutukset

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 prosenttia alemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on kasvanut edelleen. Energian riittävyys on haaste, joka vaatii energiansäästötoimia sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämistä. EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2013 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,9 milj. kuutiometriä.

Maataloussektorin päästöt (pl. maankäyttö ja energia) ovat noin 9 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöjä vähennetään useiden erilaisten toimenpiteiden avulla, mutta vähennysten aikaansaaminen on usein vähemmän kustannustehokasta kuin muilla sektoreilla. Merkittävien päästövähennysten aikaansaaminen tarkoittaisi kotimaisen maataloustuotannon vähentämistä, elintarviketuonnin kasvua ja siten tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen siirtymistä muualle. Metsät ja maankäyttösektori on nettonielu, joka sitoo noin 30—50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Kestävän metsätalouden harjoittaminen tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä.

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ravinne-, kiintoaine- ja maaperän happamuudesta aiheutuvaa kuormitusta on edelleen vähennettävä. Laaja-alaisin vesiensuojeluongelma on ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen. Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on noin 15 % luonnonhuuhtouma mukaan lukien. Itämeren koko ravinnekuormituksesta Suomen maatalouden osuus on fosforin ja typen osalta vajaat 8—9 %. Vesien tilaa parannetaan vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisin toimenpitein sekä EU:n Itämeristrategian puitteissa.

Uudistuvat tukijärjestelmät

Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Silloin otetaan käyttöön CAP2020-uudistuksen yhteydessä sovittu suorien tukien järjestelmä sekä rahoituskauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja elinkeinokalatalouden toimintaohjelma. Myös EU:n valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 uudistettiin vuonna 2014, minkä seurauksena kansalliset tukijärjestelmät muutetaan vastaamaan uusia suuntaviivoja.

EU:n rahoituskehyskauden 2014—2020 ohjelmat

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (jäljempänä ERI-rahastot). ERI-rahastojen varoilla edistetään EU:n älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia tavoitteita Suomen ja EU:n komission välisen kumppanuussopimuksen mukaisesti viiden ohjelman kautta, jotka ovat valtion talousarviossa pääluokassa 30 olevien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman lisäksi pääluokassa 32 oleva Suomen rakennerahasto-ohjelma sekä valtion talousarvion ulkopuolella olevat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma ja rakennerahasto-ohjelma.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (jäljempänä maaseutuohjelma) on myös yksi hallinnonalan päärahoitusvälineistä, jonka varoin ohjelmakaudella 2014—2020 rahoitettavaksi valitut toimenpiteet edistävät seuraavia strategisia painopisteitä:

1) Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

2) Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista.

3) Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.

Maaseutuohjelman rahoitusta on valtion talousarviossa kahdella politiikkasektorilla (maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous). Maaseutuohjelmaa varten on käytettävissä koko ohjelmakauden 2014—2020 aikana noin 5,6 mrd. euroa julkista rahoitusta. Kun yksityisen rahoituksen määrä on noin 1,8 mrd. euroa, maaseutuohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin 7,4 mrd. euroksi. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuus on koko ohjelmassa 42 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Lisäksi maaseutuohjelman yhteydessä ilmoitettava kansallinen lisärahoitus on noin 2,6 mrd. euroa.

Maaseutuohjelmassa rahoitettavat toimenpiteet ja niihin käytettävissä oleva julkinen rahoitus sekä sen yhteydessä ilmoitettava kansallinen lisärahoitus on Suomen ohjelmaesityksen mukaan momenteittain alustavasti seuraava, milj. euroa:

Toimenpiteet Ohjelmakausi
2007—20131)
Ohjelmakausi 2014—2020
  Julkinen rahoitus
yhteensä
Käytettävissä oleva julkinen rahoitus Kansallinen lisärahoitus
    EU Valtio Muu
kansallinen
Yhteensä  
             
Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki sekä maatalouden investoinnit (30.10.40) 291 171 236 - 407 2422)
Korkotuki tilanpidon aloittamiseen ja maatalouden investointeihin (30.10.41) - - - - - 4813)
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) 126 192 266 - 458 -
Yritys- ja hanketuet sekä tekninen apu (30.10.64) 954 416 501 74 991 -
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta (uusi) ja ei-tuotannol­liset investoinnit (30.20.43) 2 388 820 1 132 - 1 952 -
Luonnonhaittakorvaukset (30.20.44) 2 948 760 1 050 - 1 810 1 924
Yhteensä 6 707 2 359 3 185 74 5 618 2 647

1) Sisältää vain ohjelmakauden 2007—2013 EU-osarahoitteiset toimenpiteet ja niiden julkisen rahoituksen.

2) Rahoitetaan Makerasta.

3) Korkotuesta arvioidaan noin 210 milj. euroa toteutuvan menoina ohjelmakauden 2014—2020 aikana, loppu sen jälkeen.

Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ohjelmaesityksen 24.4.2014. Euroopan komission hyväksyntä saataneen syksyn 2014 aikana.

Maaseutuohjelman toimenpiteillä edistetään horisontaalisesti innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 maaseudun kehittämiselle asetettuja prioriteetteja, jotka ovat seuraavat:

  • — Prioriteetti 1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla.
  • — Prioriteetti 2: Maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatilateknologian ja kestävän metsänhoidon edistäminen.
  • — Prioriteetti 3: Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta.
  • — Prioriteetti 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen.
  • — Prioriteetti 5: Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla.
  • — Prioriteetti 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla.

Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma

Vuoden 2014 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma vuosille 2014—2020. Toimintaohjelma on jatkoa Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmalle 2007—2013, johon verrattuna uusi ohjelma on laajempi kattaen elinkeinokalatalouden kehittämisen lisäksi myös kaupallisen kalastuksen valvonnan ja kalataloustietojen keruuohjelman sekä yhdennetyn meripolitiikan toimenpiteet. Kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruuohjelman toimenpiteet on käynnistetty jo vuoden 2014 aikana. Muut toimenpiteet käynnistyvät vuonna 2015, kun toimintaohjelma on valmistunut. Toimintaohjelmaa varten on käytettävissä EU:n rahoitusosuutta yhteensä 74,4 milj. euroa ohjelmakaudella 2014—2020 (Komission päätös 11.6.2014).

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tärkeimmät painopisteet ovat:

  • — Kestävän ja kilpailukykyisen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan edistäminen
  • — EU:n yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen
  • — EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon edistäminen
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toimialansa politiikkasektoreille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja poikkihallinnolliset tavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi sekä kehitystä kuvaavia mittareita.

Maaseudun kehittäminen
  • — Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä
  • — edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä.
Maa- ja elintarviketalous
  • — Parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä
  • — turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia
  • — edistetään ruokaketjun vastuullisuutta.
Luonnonvaratalous
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan
  • — metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
  • — luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle
  • — sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
Maanmittaus ja tietovarannot
  • — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden
  • — ylläpidetään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen korkeaa luotettavuutta ja hyvää palvelutasoa
  • — tietovarantoja on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi.
Poikkihallinnolliset tavoitteet
  • — Luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle
  • — ilmastonmuutosta hillitään ja siihen sopeudutaan
  • — huolehditaan elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta
  • — edistetään kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012—2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Tuottavuuden parantaminen

Hallituksen säästöpäätökset supistavat vuonna 2015 hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoja vuoteen 2014 verrattuna noin 17,8 milj. eurolla, josta julkisen talouden suunnitelman vuosille 2015—2018 (kehyspäätös 3.4.2014) vaikutus on 1,7 milj. euroa. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan mm., että toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain niiden nykytasoon nähden 0,5 prosentin tuottavuuden kasvua merkitsevät määrärahavähennykset sekä palkkaliukumarajoite, joka myös lisää määrärahavähennyksiä. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi (5.9.2013) vähentää hallinnonalan tutkimuksen nettomäärärahoja 2,3 milj. eurolla. Hallinnonalan toimintamenot alenevat näiden toimenpiteiden johdosta 7,9 prosentilla vuonna 2015, mikä edellyttää toiminnan sopeuttamista niukkeneviin voimavaroihin: tehtävien priorisointia, tuottavuuden kasvua tukevia toimenpiteitä ja aktiivista henkilöstöpolitiikkaa.

Aiempien hallitusten hyväksymät valtionhallinnon tuottavuusohjelmat edellyttävät, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoista ja laitoksista vähennetään vuosina 2005—2015 yhteensä 898 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö ja vastaavat määrärahat sekä 160 henkilötyövuoden vähentämistä metsätalouden valtionapuorganisaatioista. Ministeriö arvioi, että henkilöstön väheneminen vastaa tuottavuusohjelmassa edellytettyä määrää. Vuonna 2015 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilasto- ja tiedonhallintatehtävät siirretään perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Lisäksi vuoden 2015 alusta lukien hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtäviä kootaan Maanmittauslaitokseen, jolloin Geodeettisen laitoksen tehtävät ja pääosa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä siirtyvät Maanmittauslaitokseen.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 3,990 milj. euroa).

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 66,0
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,01) 250,0
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus -2) -2)
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus -2) -2)
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 105,9 176,9
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 30,0
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuudet 20,0 1 039,0
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 35,03) 25,0

1) TA 2014: mom. 30.20.49 korkotukivaltuus.

2) Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia edellisen vuoden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä ao. vuonna.

3) TA 2014: mom. 30.60.44.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 75 344 75 424 153 512 78 088 104
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 951 30 596 28 886 -1 710 -6
(02.) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 064 6 153 -6 153 -100
(04.) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 893 597 -597 -100
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 90 311 90 311 0
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 669 669 669 0
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 853 2 795 1 593 -1 202 -43
(23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 28 900 30 500 28 539 -1 961 -6
(40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 500 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 514 4 114 3 514 -600 -15
10. Maaseudun kehittäminen 314 657 366 994 408 047 41 053 11
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 22 000 22 000 0
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 11 251 31 400 32 800 1 400 4
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 97 084 84 390 76 630 -7 760 -9
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 56 286 52 300 64 933 12 633 24
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 6 978 7 068 6 168 -900 -13
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 764 1 764 1 764 0
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 952 952 912 -40 -4
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 4 610 4 220 3 820 -400 -9
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 69 217 86 200 70 500 -15 700 -18
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 66 515 80 900 73 400 -7 500 -9
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 17 800 55 120 37 320 210
20. Maa- ja elintarviketalous 1 897 968 1 895 414 1 830 151 -65 263 -3
(01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 754 32 268 -32 268 -100
02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 690 41 521 41 740 219 1
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 449 27 021 24 687 -2 334 -9
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 5 365 5 318 6 278 960 18
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 511 000 498 800 322 900 -175 900 -35
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 523 246 530 000 531 000 1 000 0
42. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 6 890 3 730 230 -3 500 -94
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 322 323 316 245 338 334 22 089 7
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 411 673 422 673 551 888 129 215 31
46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 861 6 605 3 605 -3 000 -45
47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 293 5 349 3 509 -1 840 -34
(48.) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 2 000 0
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 354 400 46 13
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 424 5 530 5 580 50 1
(30.) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 0
40. Luonnonvaratalous 240 807 209 817 210 987 1 170 1
(01.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 437 17 104 -17 104 -100
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2 400 2 500 2 900 400 16
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 16 742 12 792 12 752 -40 0
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 289 2 500 9 010 6 510 260
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 12 079 12 879 11 879 -1 000 -8
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 1 008 1 245 1 245 0
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 400 3 400 3 400 0
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 7 520 4 300 4 300 0
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 64 100 59 230 51 230 -8 000 -14
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 077 6 077 6 027 -50 -1
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 45 458 43 958 42 720 -1 238 -3
47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 18 000 20 000 7 000 -13 000 -65
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 379 841 100 -741 -88
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 187 10 240 10 213 -27 0
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 981 9 291 9 477 186 2
53. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 543 1 043 1 443 400 38
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 439 1 650 36 484 34 834 2111
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 1 757 757 757 0
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 10 50 40 400
(50.) Vesitalous 0
(60.) Metsätalous 44 180 44 141 -44 141 0
(01.) Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 180 44 141 -44 141 -100
63. Metsähallitus 6 373 6 373 6 250 -123 -2
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 373 6 373 6 250 -123 -2
70. Maanmittaus ja tietovarannot 61 511 60 962 52 480 -8 482 -14
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 897 50 463 47 480 -2 983 -6
(02.) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 614 5 499 -5 499 -100
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 5 000 5 000 5 000 0
Yhteensä 2 640 839 2 659 125 2 661 427 2 302 0
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 103 5 030 4 904    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.47, 30.40.21, 31, 41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 589 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 900 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä sekä vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: noin 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä SYKE:ssä, VM: Aluehallintovirastot: noin 50 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.