Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus
         10. (30.10, 20, osa ja 40, osa) Maaseudun kehittäminen
         20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalous
            (30.) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous
              (01.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot
              20. Kalakannan hoitovelvoitteet
              21. (30.20.43, osa ja 50.20, osa) Vesivarojen käytön ja hoidon menot
              22. (50.20, osa, 60.44, osa, 45, osa ja 50, osa) Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
              31. (30.50.31) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen
              40. (30.40.52, osa, 50.43 ja 60.43) Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
              41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              44. (30.60.44, osa) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
              45. (30.60.45, osa) Metsäluonnon hoidon edistäminen
              46. (30.60.42) Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
              47. (30.60.47) Pienpuun energiatuki
              48. (30.50.48) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              50. Riistatalouden edistäminen
              51. (30.40.51 ja 52, osa) Kalatalouden edistäminen
              53. (30.60.41 ja 50, osa) Eräät metsätalouden valtionavut
              62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
              77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet
              83. (30.60.83) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) LuonnonvaratalousPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen monipuoliset luonnonvarat — tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä ja sen elintason kasvussa, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön. Luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon markkinattomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa.

Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat. Arvostukset vaihtelevat luonnonvarojen erilaisten käyttötarkoitusten ja suojelun kesken. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja arvostuksen lisääminen on tärkeää.

Viime vuosina uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan tuotannon määrä ja arvo ei ole kasvanut odotetusti. Kehityksen kääntämiseksi kilpailukykyä tulisi parantaa ja rakenteita uudistaa, jotta syntyy investointeja, uutta tuotantoa ja palveluja. Näin voidaan turvata myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus.

Vuonna 2014 julkistetut teollisuuden investointisuunnitelmat ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan luonnonvaratalouden tehtäviä ovat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, noin 211 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä noin 295 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä noin 15,1 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.

Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet:

Kalatalous
  • — Turvataan kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä.
  • — Tuetaan kalatalouselinkeinojen uudistumiseen ja kasvuun tähtäävää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kalatalousyritysten kasvua ja kilpailukykyä parantavia investointeja.
  • — Luodaan hyvät edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille.
  • — Kehitetään asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille.
  • — Kehitetään hallintojärjestelmää kalataloustehtävien kustannustehokkaaksi hoitamiseksi.
  • — Varmistetaan valvonta- ja seurantajärjestelmällä kalakantojen kestävä käyttö sekä arvoketjun vastuullinen ja tuottava toiminta.
Riistatalous
  • — Vahvistetaan riistataloutta osana ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
  • — Lisätään riistatalouden hyvinvointivaikutuksia.
  • — Kehitetään ajantasaista ja yhteiskäyttöistä riistatietoa ja lisätään sen käyttöä riistatalouden ohjauksessa.
  • — Lisätään alueellista ja paikallista osallistamista suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa.
  • — Uudistetaan metsästyslainsäädäntöä ministeriön tekemän selvityksen perusteella.
  • — Vähennetään merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ja valtion korvaustarvetta.
Metsätalous
  • — Aloitetaan Kansallinen metsästrategia 2025:n toimeenpano.
  • — Edistetään metsäalan sähköisten palveluiden kehittämistä.
  • — Metsäorganisaatiot edistävät metsiin perustuvaa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa.
  • — Käynnistetään uudistettujen metsätalouden tukijärjestelmien toimeenpano.
  • — Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutusta yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat
  • — Edistetään rakennettujen vesistöjen monipuolista käyttöä ja hoitoa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä ottaen huomioon tulva- ja kuivuusriskit, kalatalous, virkistyskäyttö, elinympäristöjen tila ja uusiutuvan energian tuotanto.
  • — Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja muita riskienhallintaa parantavia vesitaloushankkeita.
  • — Vesihuollon tietohuoltopalvelu valmistuu käyttöönotettavaksi.
  • — Hyödynnetään uuden tekniikan, innovatiivisten julkisten hankintojen ja kansalaishavainnoinnin käyttöä veden laadun ja määrän seurannassa.
  • — Edistetään suomalaiseen vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja vientiä Suomen vesifoorumin kanssa.

Tunnusluvut

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
tavoite
     
Kalatalous    
— Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa45,356,157,0nousee
— Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa67,080,583,0nousee
— Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj euroa666,4685,0700,0nousee
— Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa50,550,851,0nousee
— Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl16,216,016,0ennallaan
Riistatalous    
— Riistasaaliin arvo, milj. euroa63,264,865,0nousee
— Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl5,45,05,5nousee
— Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa7,38,53,8laskee
— Suurpetojen vahinkotapahtumat, kpl5 2575 3033 000laskee
Metsätalous    
— Metsätalouden tuotannon arvo, milj. euroa4 0974 2164 350nousee
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta)3,83,83,9nousee
— Ainespuun hakkuukertymä, milj. m352,755,256,5nousee
— Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha39 17043 23647 50051 000
Vesitalous ja muu luonnonvaratalous    
— Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla1)4 8575 0005 000
— Vesihuoltolaitokset, joiden varmuusluokka paranee, kpl13101010

1) Ei kerättyä tilastotietoa.

Luvun nimike on muutettu.

(01.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) lakkautetaan 1.1.2015 lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään Luonnonvarakeskukseen. Momentille 30.40.62 siirretään kokonaismenoja 2 000 000 euroa ja kokonaistuloja 1 000 000 euroa (EU:n rahoitusosuutta) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kalatalouden tiedonkeruun johdosta. RKTL on toteuttanut vuosien 2005—2015 tuottavuusohjelmissa sovitut henkilötyövuosivähennykset 53 henkilötyövuotta vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten RKTL:stä Luonnonvarakeskukseen siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 250.

Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä määrärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Luonnonvarakeskuksessa.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot

 1 000 euroaHtv
   
Luonnonvarakeskukseen siirtyvät (siirto momentille 30.01.05)-15 868-250
Siirto momentille 30.40.62-1 000 
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-142 
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50)-15 
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-79 
Yhteensä-17 104-250

2014 I lisätalousarvio-1 000 000
2014 talousarvio17 104 000
2013 tilinpäätös17 437 000

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin

4) siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2015 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tulokertymän kasvu400
Yhteensä400

2015 talousarvio2 900 000
2014 talousarvio2 500 000
2013 tilinpäätös2 400 000

21. (30.20.43, osa ja 50.20, osa) Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 752 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon kehittämiseen sekä valtion kompensaatio-, tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön

3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisista vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely2 000 000
Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut2 380 000
Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet5 000 000
Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet2 200 000
Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö238 000
Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu 84 000
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta700 000
Vesihuollon tiedonhallinta150 000
Yhteensä12 752 000

Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vesihuollon tiedonhallintahanke (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -250
Vesihuollon tiedonhallintahanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 150
Palkkausten tarkistukset60
Yhteensä-40

2015 talousarvio12 752 000
2014 II lisätalousarvio100 000
2014 I lisätalousarvio25 000
2014 talousarvio12 792 000
2013 tilinpäätös16 742 000

22. (50.20, osa, 60.44, osa, 45, osa ja 50, osa) Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) enintään 3 500 000 euroa kertaluonteisesti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläketurvasta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on luoda edellytyksiä metsä-, kala-, riista- ja vesivarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle.

Määrärahalla edistetään vuonna 2014 hyväksytyn kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoa sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tietojärjestelmien kehittämisessä painopisteenä on kalataloushallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen. Palveluita kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä tehostetaan toimintaa kalataloushallinnon organisaatioissa ja luodaan asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille. Muita tietojärjestelmien kehittämisen painopisteitä vuonna 2015 ovat uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantaminen, paikkaan sidotun ja ajantasaisen tiedon käyttö sekä sähköisen asioinnin kehittäminen.

Luonnon monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa edistävinä toimenpiteinä rahoitetaan kokeilu- ja kehittämishankkeita, joiden aihepiirinä ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen mukaan luettuna haitallisten vieraslajien torjunnan edistäminen sekä geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, luontoarvoihin liittyvän elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen sekä luonnon virkistyskäytön edistäminen. Lisäksi määrärahalla voidaan toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään vähentämään luonnonvarojen tilaan ja niiden käyttöön heikentävästi vaikuttavia toimintoja.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämisestä. Yhtiöittämiseen liittyen momentille on sisällytetty 3 500 000 euron määräraha perustettavaan yhtiöön siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvan järjestämisestä aiheutuviin menoihin. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2014 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Luonnonvaratalouden kokeilu- ja kehittämishankkeet, biotalousstrategian toimeenpano4 660 000
Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito700 000
Kalastusta koskevien sopimusten valvonta150 000
Tapion yhtiöittämiseen liittyvät lisäeläkemenot (enintään)3 500 000
Yhteensä9 010 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalousstrategian toimeenpano (vastaava vähennys momentilla 30.40.44)2 000
Kala- ja riistatalouden erillismenot (siirto momentilta 30.01.01) (3 htv)560
Tapion eläkejärjestelyt3 500
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö400
Valtakunnalliset hankkeet (vastaava vähennys momentilla 30.40.45)50
Yhteensä6 510

2015 talousarvio9 010 000
2014 talousarvio2 500 000
2013 tilinpäätös2 289 000

31. (30.50.31) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 879 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 27 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ennen vuotta 2002 hyväksytyistä lainoista aiheutuvat korkohyvitykset. Vuoden 2013 lopussa korkotukilainaa oli noin 4 milj. euroa. Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan korkohyvitysmenoja 39 000 euroa vuonna 2015 ja sen jälkeen vuoteen 2018 asti yhteensä noin 111 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 KokonaiskustannusarvioValtion osuusMyönnetty
aikaisemmin
Myönnetään
     
Tulvasuojelu- ja kunnostushankkeet9 320 0005 244 0003 624 0001 240 000
Vesihuoltohankkeet19 500 0001 500 0002 600 0002 600 000
Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet---8 000 000
Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki---39 000
Yhteensä   11 879 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-800
Tasomuutos-200
Yhteensä-1 000

2015 talousarvio11 879 000
2014 I lisätalousarvio760 000
2014 talousarvio12 879 000
2013 tilinpäätös12 079 000

40. (30.40.52, osa, 50.43 ja 60.43) Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2015 vesialueiden omistajille vuonna 2014 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2014 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2015 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 000 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Valtio voi joutua maksamaan korvauksia vesilain mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtioiden välisten sopimusten perusteella hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden.

Metsänomistajalle korvataan metsätuhojen torjunnasta annetun lain sekä metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella kustannukset, jotka ovat aiheutuneet laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista toimenpiteistä sekä niihin mahdollisesti liittyvistä puuston kasvunmenetyksistä.

Laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen tapahduttua on saatava nopeasti tarvittavat tiedot tuhojen määrästä ja laajuudesta. Kartoitus voi edellyttää esimerkiksi ilmakuvien hankkimista tuhoalueilta.

Momentin määrärahoista maksetaan myös ne metsälain 20 §:n mukaiset korjaavat toimenpiteet, jotka aiheutuvat metsälain vastaisesta toiminnasta ja jotka on päätetty teettää asianomaisen kustannuksella. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset maksetaan ensin valtion varoista ja ne peritään takaisin asianomaiselta. Korjaavia toimenpiteitä voi aiheutua esimerkiksi hakkuun jälkeisen metsän uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tenojoen kalastuslupamaksutulojen palautukset365 000
Saimaannorpan suojelusopimusten palkkiot360 000
Vesilain mukaisiin päätöksiin ja sopimuksiin perustuvat korvaukset420 000
Metsätuhojen torjunnan korvaukset20 000
Metsätuhojen kartoitus50 000
Metsälain mukaiset korjaavat toimenpiteet30 000
Yhteensä1 245 000

2015 talousarvio1 245 000
2014 talousarvio1 245 000
2013 tilinpäätös1 008 208

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisesti:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2014 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Hirvieläinkantojen seurantaan ja hirvieläinten tutkimukseen sisältyy hirvieläimiä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vahinkojen korvaukset2 000 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet400 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus400 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus300 000
Hirvieläinten hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano300 000
Yhteensä3 400 000

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio3 400 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio3 400 000
2013 tilinpäätös5 400 000

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2015 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna 2016. Vahinkojen suuruutta pyritään pienentämään suurpetojen hoitosuunnitelmien ja muiden toimenpiteiden avulla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suurpetojen vahinkojen korvaaminen3 800 000
Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta500 000
Yhteensä4 300 000

2015 talousarvio4 300 000
2014 I lisätalousarvio3 200 000
2014 talousarvio4 300 000
2013 tilinpäätös7 520 000

44. (30.60.44, osa) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla lukuunottamatta energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 25 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslaiksi. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Tukien myöntäminen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla päättyy uuden tukilain voimaantultua taikka EU:n päätösten edellyttämänä ajankohtana. Uuteen lakiin on tarkoitus sisällyttää ne muutokset, joita vuonna 2014 uudistetut EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 edellyttävät. Uudessa laissa on tarkoitus karsia tuettavia työlajeja ja tarkistettu tukiehtoja ja tukitasoja.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että pienpuun energiakäyttöä edistetään momentin 30.40.47 määrärahasta myönnettävällä tuella.

Momentin valtuutta käytetään vain suunnitelman edellyttäviä työlajeja koskeviin tukipäätöksiin. Suunnitelman edellyttämiä työlajeja ovat muun muassa metsänuudistaminen, terveyslannoitus, kunnostusojitus ja metsätien tekeminen.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin 2 500 henkilötyövuotta.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot

 20152016201720182019—Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
       
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset17,6111,265,702,501,1738,24
Vuoden 2015 sitoumukset (suunnitelmalliset hankkeet)12,506,253,002,001,2525,00
Nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta21,12    21,12
Yhteensä51,2317,518,704,502,4284,36

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalousstrategian toimeenpano (vastaava lisäys momentilla 30.40.22)-2 000
Hallituksen menosäästöpäätös-3 000
HO-säästö-2 000
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.40.45)-1 000
Yhteensä-8 000

2015 talousarvio51 230 000
2014 talousarvio59 230 000
2013 tilinpäätös64 100 224

45. (30.60.45, osa) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslaiksi. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Tukien myöntäminen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla päättyy uuden tukilain voimaantultua taikka EU:n päätösten edellyttämänä ajankohtana. Ympäristötuen vaikuttavuutta lisätään kytkemällä tuki ensisijaisesti niihin kohteisiin, joissa metsätalous uhkaa monimuotoisuuden turvaamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • —  metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 3 500 hehtaarin alueella (vuoden 2014 tavoite 3 500 hehtaaria).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ympäristötuki4 227 000
Metsäluonnon hoitohankkeet1 800 000
Yhteensä6 027 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-1 000
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.40.44)1 000
Valtakunnalliset hankkeet (vastaava lisäys momentilla 30.40.22)-50
Yhteensä-50

2015 talousarvio6 027 000
2014 talousarvio6 077 000
2013 tilinpäätös7 077 000

46. (30.60.42) Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 42 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, esimerkiksi käsittelee vuosittain noin 100 000 metsänkäyttöilmoitusta ja noin 50 000 rahoitushakemusta. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa noin 1,8 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa noin 50 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen. Tuottavuuden paraneminen vähentää valtionavulla rahoitettavan henkilöstön tarvetta noin 30 henkilötyövuotta vuonna 2015.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä laista, jolla Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otsosta muodostetaan markkinoilla toimiva osakeyhtiö 1.1.2015 alkaen. Yhtiöittämisessä noudatetaan aikaisemmissa valtion sisälle tapahtuneissa yhtiöittämisissä noudatettua periaatetta, jolloin valtio ottaa kantaakseen lisäeläkkeistä aiheutuvan ylimääräisen rasituksen. Toimenpiteellä Otso saatetaan lisäeläkkeistä aiheutuvan kustannusrasituksen suhteen samalle tasolle muiden Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmään kuuluvien työnantajien kanssa. Lisäeläketurva rahoitetaan perustettavan yhtiön taseen kautta. Lisäksi Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmässä Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikölle kohdistettu vuotuinen lisämaksuvelvoite edellyttää 400 000 euron suuruisen vuotuisen maksuvastuun siirtämistä pysyvästi Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hoidettavaksi. Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muutoksella uudelleenjärjestetään metsäkeskuksen valtakunnallista ja alueellista organisaatiorakennetta.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

 2014
tulostavoite
2015
tulostavoite
   
1. Taloudellisuustavoitteet  
Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, €alle 17alle 17
Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, €alle 90alle 90
Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/haalle 175alle 173
Alueellisen metsävaratiedon keruukustannukset €/haalle 11alle 10
2. Suoritetavoitteet  
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha1 800 0001 800 000
Metsään.fi-tiedotteiden määrä, kpl42 00045 000
Mukana olevien yritysten määrä metsään.fi-toimijapalvelussa200300
3. Laatutavoitteet  
Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, %6568
Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, %vähintään 90vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulostaenintään 4enintään 4
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, %6570

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille

 2014
kustannukset
htv2015
kustannukset
htv
     
Rahoitus- ja tarkastustoiminta12,718512,3175
Alueellisen metsävaratiedon keruu ja ylläpito17,022016,6210
Asiantuntijapalvelut8,71458,2135
Muu valtionaputoiminta5,6215,621
Yhteensä44,057142,7541

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tuottavuusrahan kertaluonteisen käytön poistaminen-1 500
Palkkausten tarkistukset262
Yhteensä-1 238

2015 talousarvio42 720 000
2014 I lisätalousarvio85 000
2014 talousarvio43 958 000
2013 tilinpäätös45 458 000

47. (30.60.47) Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla energiapuun korjuutukeen, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Pienpuun energiatuen tavoitteena on lisätä pienpuun energiakäyttöä ja turvata pienpuuhakkeen saatavuus lämpö- ja voimalaitoksille.

Eduskunta on hyväksynyt pienpuun energiatuesta annetun lain (101/2011). Tukijärjestelmä ei ole tullut voimaan, koska sille ei ole vielä saatu EU-komission hyväksyntää. Tukijärjestelmään tehdään komission edellyttämät muutokset. Samalla tukijärjestelmään tehdään EU:n valtiontuen suuntaviivojen edellyttämät muutokset. EU:n valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 uudistettiin vuonna 2014. Tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 aikana, kun sille on saatu komission hyväksyntä.

Pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantuloon saakka energiapuun korjuun edistämistä jatketaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisella energiapuun korjuutuella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuodelta 2014 arvioidaan siirtyvän varoja käytettäväksi vuodelle 2015 yhteensä noin 10 000 000 euroa. Kun tuen tarpeeksi vuonna 2015 arvioidaan 17 000 000 euroa, momentille esitetään 7 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästö-1 000
Säästöpäätös; Metsätalouden tuet-5 000
Säästöpäätös-10 000
Tasomuutos3 000
Yhteensä-13 000

2015 talousarvio7 000 000
2014 talousarvio20 000 000
2013 tilinpäätös18 000 000

48. (30.50.48) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuonna 2013 tai sitä aiemmin tapahtuneiden poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa voidaan käyttää vuoden 2013 aikana ja sitä ennen aiheutuneiden tulvien aiheuttamien vahinkojen korvauksiin. Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (284/1983) on kumottu 1.1.2014 lähtien.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muuttunut tarve-741
Yhteensä-741

2015 talousarvio100 000
2014 talousarvio841 000
2013 tilinpäätös5 379 000

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (309 477) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 33 euroa. Vuonna 2015 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin varojen käyttöä suunnataan julkisen riistakonsernin strategian perusteella.

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen riistapolitiikan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta
  • — ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
  • — kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille
  • — kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista ja
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen riistakeskus6 825 000
Riistanhoitoyhdistykset2 343 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen385 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen kuten suurpetojen laskenta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen660 000
Yhteensä10 213 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-27
Yhteensä-27

2015 talousarvio10 213 000
2014 talousarvio10 240 000
2013 tilinpäätös10 187 000

51. (30.40.51 ja 52, osa) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 477 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 89 a, 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

7) vuonna 2015 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2013 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 769 674 euroa. Kalastuksenhoitomaksu koko vuodelta on edelleen 24 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 7 euroa. Kun vuosina 2011—2013 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 249 912 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 39 412 kpl, tulee kalastuksenhoitomaksujen kolmen vuoden keskiarvoksi kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 6 273 772 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 5 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2015 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2015 jaettavana määränä 3 048 000 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2014 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 3 198 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2014 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2014 talousarviossa 150 000 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2015 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen hoidosta 150 000 euroa. Vuonna 2015 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus3 048 000
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno150 000
Kalastuslain (286/1982) 89 a, 91 ja 91 a §:n mukaiset menot6 279 000
Yhteensä9 477 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen menon poisto (EK)-100
Tasomuutos286
Yhteensä186

2015 talousarvio9 477 000
2014 talousarvio9 291 000
2013 tilinpäätös8 981 146

53. (30.60.41 ja 50, osa) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 443 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille metsätalouden yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille.

Käyttösuunnitelma (euroa)

  
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen600 000
Föreningen för Skogskultur rf30 000
Työtehoseura ry349 000
Mustilan Kotikunnas -säätiö30 000
Suomen Metsäyhdistys ry434 000
Yhteensä1 443 000

Selvitysosa: Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen tarkoitetun määrärahan tarve on 600 000 euroa. Määrärahan mitoitus perustuu vuonna 2011 tarkistettuun metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan sekä Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt -työryhmän esitysten perusteella tehtyihin linjauksiin siemenhuollon tuen tasosta. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos400
Yhteensä400

2015 talousarvio1 443 000
2014 talousarvio1 043 000
2013 tilinpäätös1 543 000

62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 36 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 15 905 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 34 874 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 18 969 000 euroa. Määrärahassa on otettu huomioon ne vuoden 2014 EMKR:n menot, joita ohjelman käynnistymisen viivästyessä ei voitu ottaa huomioon vuoden 2014 talousarviossa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet vahvistetaan valtioneuvoston hyväksymässä toimintaohjelmassa, joka toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Meri- ja kalatalousrahaston varoja voidaan käyttää kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen. Momentille siirretään momentilta 30.01.01 1 560 000 euroa (EU:n osuutta 500 000 euroa ja kansallista osuutta 1 060 000 euroa) ja momentin 30.40.(01) selvitysosaan viitaten 1 000 000 euroa kansallista osuutta ja 1 000 000 euroa EU:n osuutta. Arvonlisäveron osuus määrärahasta on 210 000 euroa, joka tuloutuu vastaavasti momentille 12.39.10.

Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.

Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 1 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevaksi kansalliseksi täytäntöönpanolaiksi sekä esityksen laiksi yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa ja seuraamuksia koskevien säännösten toimeenpanosta.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) ja kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaiset avustukset sekä kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvat menot, siltä osin kuin valvontatoimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai muuhun kalatalous-alan vähämerkityksiseen tukeen tai ns. ryhmäpoikkeus-asetuksen mukaiseen tukeen komission asetusten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2015 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 610 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 Kansallinen osuusEU:n osuus (EMKR)Yhteensä
    
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä15 905 00018 969 00034 874 000
Kansalliset toimenpiteet1 610 000 1 610 000
Yhteensä17 515 00018 969 00036 484 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EMKR-toimintaohjelman rahoitus34 874
HO-säästö-500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-150
Siirto momentilta 30.01.011 560
Tasomuutos-950
Yhteensä34 834

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio36 484 000
2014 I lisätalousarvio7 740 000
2014 talousarvio1 650 000
2013 tilinpäätös13 439 000

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.


2015 talousarvio757 000
2014 talousarvio757 000
2013 tilinpäätös1 757 000

83. (30.60.83) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 100 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 50 000 euroa, vuoden 2015 määrärahan tarve on 50 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos40
Yhteensä40

2015 talousarvio50 000
2014 talousarvio10 000
2013 tilinpäätös10 000