Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              44. Luonnonhaittakorvaukset
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa. Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU- ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin 37 %. Kaikki merkittävät tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Tukijärjestelmien sisältö on nyt pääosin tiedossa lähivuosiksi, mikä helpottaa viljelijöiden tuotannon suunnittelua.

Tilatasolla tarkasteltuna maatalouden kannattavuuden arvioidaan paranevan vuonna 2013 hieman edellisvuosiin verrattuna. Asetetusta kannattavuustavoitteesta saavutettiin kirjanpitotiloilla keskimäärin 50 % (46—48 % vuosina 2010—2012). Tuotannon kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti. Pääsääntöisesti kannattavuus paranee tilakoon kasvun myötä. Myös sääolojen vaihtelu heijastuu suoraan maatalouden taloudellisiin tuloksiin ja tuotantomääriin. Koko sektorin tasolla tarkasteltuna maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukainen vuoden 2013 ennakollinen yrittäjätulo jäi hieman vuotta 2012 pienemmäksi.

Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2013 likimain aiempien vuosien tasolla, vaikka tilamäärä jatkoi laskua. Maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä on tarkasteltu luvussa 30.10. Maatalouskäytössä oleva peltoala on yhteensä 2,26 milj. ha, mistä elintarvikkeita, energiaa ja rehuja tuotetaan 1,98 milj. ha:n alalla. Kesannolla ja viherlannoitusnurmella oli 0,28 milj. ha. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudanlihan ja lampaanlihan sekä rukiin ja valkuaiskasvien tuotantoa.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten, sekä uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä.

Viljelijätukien menot ja niiden EU-osuus vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

  2013
maksettu tuki
2014
budjetoitu
2015
esitys
       
Eläinten hyvinvointikorvaukset (vuonna 2015 mom. 30.10.43, aik. 30.20.43) 42,9 52,3 64,9
— valtion osuus 30,9 30,3 37,6
— EU:n osuus 12,0 22,0 27,3
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.20.40) 504,9 498,8 322,9
EU-tulotuki (mom. 30.20.41)1) 519,3 524,0 525,0
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (mom. 30.20.43 osa) 279,8 315,9 338,3
— valtion osuus 194,3 200,0 196,0
— EU:n osuus 85,5 115,9 142,3
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (mom. 30.20.44) 420,2 422,7 551,9
— valtion osuus 302,5 265,3 454,8
— EU:n osuus 117,7 157,4 97,1
Yhteensä viljelijätuet 1 767,1 1 813,7 1 803,0
— valtion osuus 1 032,6 994,4 1 011,3
— EU:n osuus 734,5 819,3 791,7
— EU:n osuus, % 41,6 45,2 43,9

1) Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on kaksi talousarvion ulkopuolista rahastoa: Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) ja Maatalouden interventiorahasto (Mira). Makeraa on tarkasteltu luvussa 30.10. Momentilta 30.20.60 (Siirto interventiorahastoon) tehtävällä siirrolla katetaan lähinnä interventiovarastoinnista valtion vastattavaksi jääviä menoja.

Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Momentin 30.20.46 varoista myönnetään tukea EU-rahoitteisiin ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin, kuten hedelmä- ja vihannesorganisaatioiden toimenpideohjelmiin. Momentin 30.20.47 varoista myönnetään kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruuan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruuantekijöiden osaamisen varmistaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Samoin tuetaan hallituksen luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Tunnusluvut

  2011 2012 2013
arvio
2014—2015
tavoite
         
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen        
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) 813 755 733 nousee
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1) 20 800 21 900 22 000 nousee
— Kannattavuuskerroin2)        
    — hyvät tilat3) 0,84 0,83 0,88 nousee
    — keskiarvo tilat 0,48 0,46 0,50 nousee
    — heikot tilat3) -0,05 -0,06 -0,17 nousee
         
2. Maataloustuotanto        
— Omavaraisuus-%        
    — maito, neste 96 93 94 kysyntää vastaavasti
    — naudanliha 83 79 82 ennallaan
    — sianliha 103 99 100 kysyntää vastaavasti
    — siipikarjanliha 103 105 105 kysyntää vastaavasti
    — kananmunat 116 111 115 kysyntää vastaavasti
— Rukiin viljelyala, ha 27 100 21 400 12 300 kasvaa
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha 728 000 781 000 831 000 ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha 23 600 19 600 23 100 kasvaa
         
3. Luomu- ja lähiruoka        
— Luomuviljelty peltoala, % 8,1 8,7 9,0 kasvaa
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) 643 759 814 nousee
— Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) 487 624 > 624 nousee
— Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten        
    — lukumäärä (lkm) 2 764 2 722 > 2 797 nousee
    — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)4) 655,3 > 655,3 > 655,3 kasvaa
         
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen        
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha5) 49,8 46,7 44,4 laskee
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha5) 3,8 3,7 3,7 laskee
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) 5,8 5,7 5,7 alenee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv7) 6,8 6,8 6,8 alenee

1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 noin 57 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 39 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa. Vuoden 2013 yrittäjätulo on ennakkotieto.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 14,1 euroa vuonna 2011, 14,5 euroa vuonna 2012 ja 14,9 euroa vuonna 2013. Oman pääoman korkovaatimus oli 5,3 % vuonna 2011, 5,7 % vuonna 2012 ja 4,7 % vuonna 2013. Vuoden 2013 kannattavuuskerroin on ennakkotieto.

3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.

4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuodesta 2012 lähtien luvut ovat arvioita.

5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).

6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita.

7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita.

Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien (zoonoosit) leviämisen estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Keskeisintä kriisinhallinnassa on ihmisten terveyttä uhkaavien vakavien tautien vastustaminen. Tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu. Varmistetaan, että maatalouden tuotantopanokset ja markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia eivätkä niistä annetut tiedot johda kuluttajia harhaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla ja tehostamalla valvontaa. Estetään ennakoivasti ja valvonnan keinoin uusien vakavien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomeen. Tehostetaan väärennösten, petosten ja harmaan talouden vastaisia toimia elintarvikeketjussa.

Koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla. Valvontaa ja tutkimusta suunnataan siten, että ne tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita.

Viranomaisvalvonnan kehittämisessä tavoitteena on samantasoisten ja yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen koko maassa sekä vaikuttavuuden ja kattavuuden parantaminen riskinarvioinnin perusteella ja omavalvonnan avulla. Elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira, mom. 30.20.02) vastaa valvonnasta sekä riskien arvioinnista ja hallinnasta koko elintarvikeketjussa yhtenäisellä tavalla.

Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyviä tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014—2015
arvio
         
1. Eläintaudit ja kasvintuhoojat        
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja, kpl ei lainkaan 2 2 ei lainkaan
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi), kpl ei lainkaan 1 ei lainkaan ei lainkaan
         
2. Zoonoosit        
Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä        
— yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset 1 831 kpl 2 220 kpl 1 839 kpl -3 %
— vakavimmat tartunnanaiheuttajat 72 kpl 92 kpl 161 kpl -3 %
Salmonellan esiintyvyys        
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % alle 1 alle 1 alle 1 alle 1
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa, % ei lainkaan ei lainkaan alle 0,5 ei lainkaan
         
3. Valvonnan vaikuttavuus        
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % alle 0,5 alle 0,5 alle 0,5 alle 0,5
OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneet kohteet, % - - 82,4 85
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus, %        
— elintarvikkeiden pakkausmerkintätarkastukset 95 95 -1) yli 97
— tuotantoeläinten EU-tarkastukset: merkintä 61 52 54 yli 63
— tuotantoeläinten EU-tarkastukset: hyvinvointi 73 75 70 yli 80
— siemenkauppa 96 yli 95 97 yli 95
— lannoitevalmisteet 94 98 98 yli 94
— kasvinsuojeluaineet 94 yli 95 yli 95 yli 95
— luonnonmukainen elintarvikeketju 95 yli 95 96 yli 95
— muuntogeeniset rehut 98 98 100 yli 85
— rehut 99 99 99 99
         
4. Eläinlääkintähuolto        
Eläinlääkärin avun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa alle 12 h alle 12 h alle 12 h alle 12 h

1) Tiedonkeruun muutoksen vuoksi lukua ei ole saatavissa.

Luvun nimike on muutettu.

(01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) lakkautetaan 1.1.2015 lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Kun vuoden 2014 talousarvion nettomäärärahasta 32 268 000 eurosta vähennetään eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto 80 000 euroa, jää muille momenteille siirrettäväksi 32 188 000 euroa. MTT on toteuttanut vuosien 2005—2015 tuottavuusohjelmissa sovitut henkilötyövuosivähennykset, yhteensä 189 henkilötyövuotta, vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten MTT:sta Luonnonvarakeskukseen siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 725.

Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä siirtomäärärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Luonnonvarakeskuksessa.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot

  1 000 euroa Htv
     
Luonnonvarakeskukseen siirtyvät (siirto momentille 30.01.05) -31 333 -725
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -513  
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -57  
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -285  
Yhteensä -32 188 -725

2014 talousarvio 32 268 000
2013 tilinpäätös 31 754 000

02. (30.30.01) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla saatavalla tuella toteutettavien eläin- ja kasvitautien torjuntaohjelmien menojen maksamiseen

3) enintään 75 000 euroa valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin.

Määräraha budjetoidaan eläinten hyvinvointikeskusverkostolle maksettavan valtionavun osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Eviran strategiset päämäärät ovat:

  • — elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy
  • — eläinten hyvinvointi paranee
  • — korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa
  • — maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen
  • — elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa
  • — turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
  • — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa
  • — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
  • — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
  • — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
  • — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan ydintoiminta-analyysissä sovittuja hankkeita, jatketaan kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmän (KUTI), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmän (ELVI) ja laboratorio- ja valvontatietojärjestelmän (ELMO), eläinrekisterin sekä sähköisen asioinnin kehittämistä. Lisäksi jatketaan zoonoosistrategian ja elintarviketurvallisuusselonteon toimeenpanoa. Evira osallistuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Evira osallistuu aluehallinnon kehittämiseen tehtäväalueellaan.

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Eviran koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet.

Elintarviketurvallisuusviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2013 toteutuma 2014 arvio 2015 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Elintarviketurvallisuus 25 723 11 484 313 24 133 11 340 310 23 978 12 506 310
— tieteellinen tutkimus 1 315 462 19 669 190 11 665 210 11
— riskiarviointi 1 069 119 14 1 190 167 16 1 182 184 16
— laboratoriopalvelut 4 879 309 57 4 623 239 57 4 593 264 57
— valvonnan ohjaus 6 282 90 73 5 692 100 68 5 656 110 68
— valvonnan toimeenpano 12 178 10 504 150 11 959 10 644 158 11 882 11 738 158
Eläinten terveys ja hyvinvointi 23 394 3 740 229 23 059 3 657 226 24 461 4 033 226
— tieteellinen tutkimus 925 228 13 650 108 10 646 119 10
— riskiarviointi 486 53 6 427 56 6 424 62 6
— laboratoriopalvelut 11 534 715 136 11 019 679 137 10 948 749 137
— valvonnan ohjaus 7 536 39 65 7 109 37 63 8 614 41 63
— valvonnan toimeenpano 2 913 2 705 9 3 854 2 777 10 3 829 3 062 10
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 16 986 5 901 191 16 183 5 395 184 16 079 5 949 184
— tieteellinen tutkimus 33 - - 22 2 - 22 2 -
— riskiarviointi 263 11 5 147 4 2 146 4 2
— laboratoriopalvelut 6 128 909 76 5 568 774 71 5 532 854 71
— valvonnan ohjaus 4 998 50 60 4 861 57 60 4 830 63 60
— valvonnan toimeenpano 5 564 4 931 50 5 585 4 558 51 5 549 5 026 51
Yhteensä1) 66 103 21 125 733 63 375 20 392 720 64 518 22 488 720

1) Momentin 30.20.02 henkilötyövuosikiintiöt: 710 htv TA 2013, 750 htv (josta 210 htv maksulliseen toimintaan) TA 2014 ja 742 htv TAE 2015.

Eviran tunnusluvut

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Taloudellisuusindeksi 103 - -
— Tuottavuusindeksi 99 102 101

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 65 533 62 413 64 228
Bruttotulot 21 125 20 892 22 488
Nettomenot 44 408 41 521 41 740
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 075    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 357    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 17 362 18 192 18 839
— muut tuotot 17 - -
Tuotot yhteensä 17 379 18 192 18 839
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 622 14 792 14 639
— osuus yhteiskustannuksista 4 012 4 000 4 200
Kustannukset yhteensä 18 634 18 792 18 839
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 255 -600 -
Kustannusvastaavuus, % 93 97 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 492 2 200 2 649
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 2 492 2 200 2 649
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 739 1 530 1 929
— osuus yhteiskustannuksista 663 670 720
Kustannukset yhteensä 2 402 2 200 2 649
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 90 - -
Kustannusvastaavuus, % 104 100 100

EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla eläin- ja kasvintautien torjuntaohjelmien toteutuksesta maksettavat tuet on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Henkilötyövuosien määrä vähenee 8 henkilötyövuodella, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta ja lisäyksenä 2 henkilötyövuotta siirtona Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 30.01.(02). Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvontajärjestelmän toteuttamiseen, eläinpitäjärekisterin sähköistämiseen sekä nautarekisterin uudistamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 30.01.(04) 40
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto -800
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö 1 550
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -530
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -2
Palkkaliukumasäästö -93
Palkkausten tarkistukset 270
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -12
Toimintamenojen tuottavuussäästö -202
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -6
Vuokramenojen indeksikorotus 61
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57
Yhteensä 219

2015 talousarvio 41 740 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 41 521 000
2013 tilinpäätös 41 690 000

03. (30.01.03) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 687 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuvirastosta annetun lain muuttamisesta. Mavi hoitaa sen perusteella vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston hallintoviranomaistehtävät.

Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä.
  • — Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — Aloitetaan uudistetun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ohjelmakauden 2014—2020 sekä niitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpano.
  • — Toteutetaan ohjelmakauden 2007—2013 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti.
  • — Sähköistetään edelleen hallinnon prosesseja ja palveluja.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Mavin koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.20.03).

Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2013 toteutuma 2014 arvio 2015 arvio1)
  Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv2) Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv2) Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv2)
                   
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 6 238 211 70 6 300 230 70 5 497 366 72
Hakemusten käsittely 862 10 10 930 12 11 752 10 9
Tukimaksujen käsittely 1 742 37 18 1 694 30 18 1 369 24 17
Tukien valvonta ja tarkastukset 2 534 195 27 3 170 170 36 2 732 138 30
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 741 10 9 750 12 9 606 10 9
Yhteistyö ja kehittäminen 1 582 75 18 3 440 1 943 25 2 837 1 576 25
Sisäinen tarkastus ja valvonta 454 9 5 450 11 5 364 9 5
Tietotekniikka ja -hallinto 16 438 518 49 18 154 410 47 15 810 332 49
Yhteensä3) 30 591 1 065 206 34 888 2 818 221 29 967 2 465 216

1) Vuoden 2015 arvio sisältää vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnointiin arvioidun henkilötyön (2,5 htv) ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) teknisen avun hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten kattamisen. Kustannukset ja tuotot eivät tässä taulukossa kuitenkaan sisällä itse toimeenpantavaa apua (n. 3,5 milj. euroa), sillä sen kirjaaminen tietylle, tämän hetkisessä seurannassa olevalle toiminnolle, vääristäisi kyseisen toiminnon kustannuksia ja tuottoja merkittävästi verrattuna muihin ydintoimintoihin.

2) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat. Ohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna 2013 noin 7,5 htv. Vuonna 2014 ohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä nousee arviolta 15 htv:een johtuen maaseutuverkostoyksikön tehtävien ja resurssien siirrosta maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin. Siirtoon liittyvät lisäykset on otettu huomioon kokonaisuudessaan yhteistyön ja kehittämisen toiminnolla. Vuoden 2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymän arvioidaan olevan n. 17 htv. Tämän lisäksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnointiin tarvitaan 2,5 htv, jotka katetaan TEM:n vastuulla olevan vähävaraisten rahaston teknisellä tuella.

3) Momentin 30.20.03 henkilötyövuosikiintiöt: 202 htv TA 2013, 198 htv (+8 todentamisviranomaisen resursseja) TA 2014 ja 196 htv (ei sisällä todentamisviranomaisen htv resursseja) TAE 2015. Henkilötyövuosikiintiöt eivät sisällä teknisellä avulla palkattuja.

Viraston tunnusluvut

  2013
toteutuma
2014
tavoite1)
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuusindeksi (2011=100) 103 - 100
Tuottavuusindeksi (2011=100) 111 - 110

1) Talousarviossa 2014 ei asetettu tavoitetta vuodelle 2014.

Tuotokset ja laadunhallinta

Mavi laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja toimintaryhmiä. Asiakas- ja kumppanityytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 27 856 29 601 30 652
Bruttotulot 1 065 2 580 5 965
Nettomenot 26 791 27 021 24 687
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 092    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 751    

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 950 000 euroa sekä menoissa että tuloissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä sekä menoissa että tuloissa 3 680 000 vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnoinnin ja toimeenpanon vaikutukset. Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta.

Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.

Henkilötyövuosien määrä vähenee 5 henkilötyövuodella, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta ja lisäyksenä 5 henkilötyövuotta siirtona Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 30.01.(02).

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa on tarkoitus käyttää menoihin, jotka aiheutuvat tukisovelluksen ja tukioikeusrekisterin uudistamisesta sekä Hyrrä-projektista (11 htv).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuviraston sähköinen hallinto (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -700
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto (-8 htv) -2 500
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (11 htv) 1 600
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -349
Palkkaliukumasäästö -27
Palkkausten tarkistukset 72
Toimintamenojen lisäsäästö -292
Toimintamenojen tuottavuussäästö -118
Vuokramenojen indeksikorotus 13
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -33
Yhteensä -2 334

2015 talousarvio 24 687 000
2014 talousarvio 27 021 000
2013 tilinpäätös 27 449 000

20. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 278 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin

2) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien menojen sekä eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetutun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (617/1997), elintarvikelain (23/2006) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä. Lisäksi korvauksia maksetaan kunnaneläinlääkärien tekemästä sivutuotevalvonnasta vanhan eläintautilain (55/1980) nojalla.

Toimijoiden maksut eläintautilain (441/2013) nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan maksaa korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta.

Määrärahasta on valtion osuutta 6 068 000 euroa ja EU-osuutta 210 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien torjuntaohjelmista tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ostopalvelut kunnilta 4 340 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 1 000 000
Kasvintuhoojien torjunta 938 000
Yhteensä 6 278 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n osuus eläintautien torjuntaohjelmista 210
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.40) 750
Yhteensä 960

2015 talousarvio 6 278 000
2014 talousarvio 5 318 000
2013 tilinpäätös 5 364 973

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 322 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Vuoteen 2014 asti Etelä-Suomen kansallista tukea maksettiin myös märehtijät-sektorille, mutta vuodesta 2015 alkaen märehtijät-ryhmän tuotantoon sidotut tuet tukialueella A ja B rahoitetaan kokonaan EU:n varoista ja budjetoidaan momentille 30.20.41.

Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Vuoteen 2014 asti momentilta maksettiin luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, mutta vuodesta 2015 alkaen vastaavanlainen tuki maksetaan momentilta 30.20.44.

Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2013—2015 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 504,9 499,4 322,9
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 62,5 62,9 28,9
   Pohjoinen tuki 317,4 310,9 288,5
   Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 119,3 119,7 -
   Muu kansallinen tuki 5,7 5,9 5,5
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 6,1 - -
Valtuus budjetissa 30,0 30,0 30,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
             
Vuoden 2015 sitoumukset - 30,0 - - - 30,0
Menot yhteensä - 30,0 - - - 30,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätös -31 000
HO-säästön vähennys 1 200
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -15 000
Siirto momentille 30.20.44 -120 000
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.20) -750
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.62) -50
Säästöpäätös -10 300
Yhteensä -175 900

2015 talousarvio 322 900 000
2014 talousarvio 498 800 000
2013 tilinpäätös 511 000 000

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 531 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2015 uudistuvan yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Uusina jäsenmaille pakollisina tukijärjestelminä otetaan käyttöön viherryttämistuki (30 % EU-tulotuesta) ja nuorten viljelijöiden tuki (enintään 2 % EU-tulotuesta).

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena (aiemmin tilatuki). Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia noin 20 % EU-tulotuen määrästä (aiemmin 10 %). Osa tuotantosidonnaisesta tuesta on aiemmin maksettu Etelä-Suomen kansallisena tukena.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2015 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 525 000 000
— Perustuki 253 000 000
— Viherryttämistuki 157 000 000
— Nuorten viljelijöiden tuki 10 000 000
— Tuotantosidonnaiset tuet 105 000 000
   
EU-markkinatuet yhteensä 6 000 000
— Vientituki 1 000 000
— Sisämarkkinatuet 5 000 000
Yhteensä 531 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1 000
Yhteensä 1 000

2015 talousarvio 531 000 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 530 000 000
2013 tilinpäätös 523 245 713

42. (30.20.42 ja 30.41, osa) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen

2) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen

3) avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan valtionapujen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain perusteella korvauksia voidaan maksaa vielä vuoden 2015 satovahingoille. Momentille ei ehdoteta vuodelle 2015 satovahinkokorvausmäärärahaa. Aikaisemmilta vuosilta siirtyneen määrärahan arvioidaan riittävän vuoden 2015 aikana maksettaviin korvauksiin. Päätösosan kohta 1 tekee mahdolliseksi määrärahan käyttämisen edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin.

Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain 6 §:n mukaiseksi määrärahan vähimmäismääräksi on arvioitu 200 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.32. Kasvinjalostajille maksetaan kasvinjalostustukea jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta. Hukkakauralain (185/2002) mukaisesti korvataan hukkakauran torjuntasuunnitelmista aiheutuneita kuluja. Hukkakauran torjuntasuunnitelmat tehdään pahiten saastuneille alueille, joilla myös hukkakauran aiheuttamat taloudelliset tuhot ovat suurimpia.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hukkakauran torjuntasuunnitelmat 30 000
Kasvinjalostustoiminnan edistäminen 200 000
Yhteensä 230 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -3 400
Tasomuutos -100
Yhteensä -3 500

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 230 000
2014 talousarvio 3 730 000
2013 tilinpäätös 6 890 000

43. (30.20.43, osa) Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 338 334 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 844 000 000 euroa.

2) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia luonnonmukaisen tuotannon menoja enintään 195 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 338 334 000 euroa.

Ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Ympäristökorvauksilla, luonnonmukaisella tuotannolla, neuvonnalla ja ei-tuotannollisilla investoinneilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 4 (Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen). Neuvonnalla edistetään ensisijaisesti lisäksi prioriteetteja 3 (Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta) ja 5 (Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla).

Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Ympäristökorvauksilla, luonnonmukaisella tuotannolla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta 2011.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia. Sääntöjen muuttuessa ohjelmakaudella 2014—2020 on vuoden 2010 jälkeen tehdyt ympäristötuen sitoumukset ja sopimukset uusittava vuonna 2015.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999, 2000—2006 ja 2007—2013 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli ohjelmakauden 2007—2013 lopussa 94 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 338 334 000
— EU-osuus 142 301 000
— valtion osuus 196 033 000

Momentilta aiemmin maksettuihin eläinten hyvinvointikorvauksiin on varattu määrärahaa momentilla 30.10.43 ja kokonaan kansallisesti rahoitettuihin toimenpiteisiin (usein tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimeenpiteiden hankekohtainen suunnittelu, yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyvän maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta) on varattu määrärahaa momentilla 30.40.21 sekä määrärahaan liittyvät 16 henkilötyövuotta. Momentilta aiemmin maksettuja kokonaan kansallisesti rahoitettuja tukia suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen ei enää sisällytetä talousarvioon.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
budjetoitu
2014
esitys
2015
           
Ympäristökorvaukset1) 666,259 920,072 1 586,331 315,245 278,318
Luonnonmukainen tuotanto 136,920 189,080 326,000 - 48,683
Neuvonta 14,280 19,720 34,000 - 10,333
Ei-tuotannolliset investoinnit 2,520 3,480 6,000 1,000 1,000
Yhteensä 819,979 1 132,352 1 952,331 316,245 338,334

1) Vuoden 2015 esitys sisältää ohjelmakauden 2007—2013 sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvia maksuja 67,318 milj. euroa. Vuodelle 2014 budjetoidun määrärahan osalta luonnonmukainen tuotanto sisältyy ympäristökorvauksiin.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa) 

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta
2015
lähtien
Valtuus vuodesta 2016
lähtien
               
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta 259,683 259,683 259,683 259,683 259,951 1 298,683 1 039,000
— ympäristökorvaukset 211,000 211,000 211,000 211,000 211,000 1 055,000 844,000
— luonnonmukainen tuotanto 48,683 48,683 48,683 48,683 48,951 243,683 195,000
Vuosia 2007—2013 ja siirtymävuotta 2014 koskevat toimenpiteet 64,418 - - - - 64,418  
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet 2,200 2,000 0,500 - - 4,700  
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,700 0,600 0,500 0,400 0,300 2,500  
Menot yhteensä 327,001 262,283 260,683 260,083 260,251 1 370,301  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -260
Tasomuutos 22 349
Yhteensä 22 089

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio 338 334 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 316 245 000
2013 tilinpäätös 322 323 000

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen.

Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Maaseutuohjelman toimenpiteillä edistetään horisontaalisesti innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 maaseudun kehittämiselle asetettuja prioriteetteja. Luonnonhaittakorvauksilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 4 (Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen).

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 551 888 000
— EU-osuus 97 113 000
— valtion osuus 134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 320 667 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen Julkinen
yhteensä
budjetoitu
2014
esitys
2015
             
Luonnonhaittakorvaukset 760,200 1 049,800 1 924,000 3 734,000 422,673 551,888

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia.

Vuodesta 2015 lukien kaikki voimassa olevat sitoumukset päättyvät ja tukijärjestelmä sopeutetaan ohjelmakauden 2014—2020 sääntöihin. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksia ei makseta valtion talousarvioon varatuista varoista.

Momentille on siirretty määrärahaa momentilta 30.20.40 yhteensä 120 000 000 euroa kokonaan kansallisesti rahoitettavaa luonnonhaittakorvausta varten.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 30.20.40 120 000
Tasomuutos 9 215
Yhteensä 129 215

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio 551 888 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 422 673 000
2013 tilinpäätös 411 673 000

46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menoja 1 200 000 euroa, mistä EU:n osuus on 700 000 euroa ja valtion osuus 500 000 euroa. EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 205 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) 1 200 000 700 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EY 1308/2013) 205 000 102 500
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EY 1308/2013) 2 200 000 2 200 000
Yhteensä 3 605 000 3 002 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -1 000
Tasomuutos -2 000
Yhteensä -3 000

2015 talousarvio 3 605 000
2014 talousarvio 6 605 000
2013 tilinpäätös 4 861 000

47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun kehittämisestä annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia hankkeita. Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen sekä ruokaketjun toimenpideohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahasta 1 580 000 euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO-lisäys: Vihreä talous).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -1 740
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -100
Yhteensä -1 840

2015 talousarvio 3 509 000
2014 talousarvio 5 349 000
2013 tilinpäätös 3 293 000

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 565 000 euroa, mistä 400 000 euroa katetaan budjettisiirrolla ja 165 000 euroa rahaston omasta pääomasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 46
Yhteensä 46

2015 talousarvio 400 000
2014 talousarvio 354 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

62. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 580 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 4 880 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin enintään 100 000 euroa

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun sekä eläinten hyvinvointikeskusverkostosta aiheutuviin menoihin.

Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeettomien menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen sekä hallitusohjelman tavoitetta edistävään eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen (enintään) 4 880 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille (enintään) 100 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 500 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä 5 580 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.40) 50
Yhteensä 50

2015 talousarvio 5 580 000
2014 talousarvio 5 530 000
2013 tilinpäätös 5 424 217