Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2015 aikana.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2015 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 5,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Hallinto 172 472 162 591 171 171 8 580 5
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 38 823 39 971 37 488 -2 483 -6
13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 5 584 3 031 1 844 -1 187 -39
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 415 415 315 -100 -24
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 616 30 400 370 1233
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 78 634 79 144 104 124 24 980 32
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 40 400 35 000 27 000 -8 000 -23
(89.) Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 8 000 5 000 -5 000 -100
10. Verotus ja tulli 617 596 627 162 602 710 -24 452 -4
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 431 378 431 903 410 456 -21 447 -5
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 167 475 166 359 163 354 -3 005 -2
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 4 170 3 200 3 200 0
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 13 588 22 700 22 700 0
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 986 3 000 3 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 36 344 48 191 52 183 3 992 8
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 856 30 617 28 080 -2 537 -8
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 0 1 1 0
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 089 891 1 057 166 19
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 915 2 454 3 804 1 350 55
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 684 2 000 2 000 0
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 800 2 228 4 241 2 013 90
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 000 3 000 -1 000 -25
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 6 000 10 000 4 000 67
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 64 492 65 461 62 695 -2 766 -4
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 451 51 454 50 337 -1 117 -2
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 222 4 191 4 044 -147 -4
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 819 9 816 8 314 -1 502 -15
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 89 449 90 283 90 669 386 0
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 926 57 878 57 805 -73 0
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 749 32 181 31 082 -1 099 -3
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 774 224 1 782 1 558 696
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 402 084 4 564 021 4 692 983 128 962 3
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 206 277 4 342 620 4 448 533 105 913 2
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 395 2 200 2 205 5 0
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 2 605 2 798 2 720 -78 -3
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 41 934 39 185 40 025 840 2
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 129 733 152 418 170 300 17 882 12
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 19 140 24 800 29 200 4 400 18
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 1 080 13 548 4 538 -9 010 -67
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 45 90 3 418 3 328 3698
(03.) Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 920 20 2
(12.) Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 328 -12 328 -100
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 135 230 200 -30 -13
70. Valtionhallinnon kehittäminen 82 205 54 970 68 295 13 325 24
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 14 300 11 613 4 600 -7 013 -60
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 27 200 8 652 10 560 1 908 22
03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 32 000 19 000 146
04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 1 700 8 600 6 900 406
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 40 705 20 005 12 535 -7 470 -37
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 229 486 249 206 249 568 362 0
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 209 392 211 206 221 568 10 362 5
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 9 783 25 000 15 000 -10 000 -40
(32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 0
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 10 311 13 000 13 000 0
90. Kuntien tukeminen 8 757 953 8 665 808 8 487 981 -177 827 -2
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 16 995 16 995 9 465 -7 530 -44
22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 600 600 600 0
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 676 002 8 612 665 8 441 261 -171 404 -2
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 64 356 35 028 36 135 1 107 3
34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 520 0
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 229 223 302 020 251 000 -51 020 -17
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 229 223 302 020 251 000 -51 020 -17
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 170 552 2 030 950 2 200 376 169 426 8
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 0
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 800 2 500 2 900 400 16
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 8 342 9 140 9 976 836 9
60. Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 166 000 166 000 0
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 142 3 340 2 530 -810 -24
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 2 027 690 2 015 000 2 015 000 0
(87.) Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v) 127 835 0
95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 743 800 800 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 138 108 138 450 15 450 -123 000 -89
(01.) Kehysvaraus toimintamenosäästöihin 0
(02.) Kehysvaraus keskipalkkaliukuman rajoittamiseen 0
(20.) Kehysvaraus turvaviestinnän kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 0
(26.) Kehysvaraus yhdenvertaisuusvaltuutetulle (siirtomääräraha 2 v) 0
(27.) Kehysvaraus IT-menoihin 0
(28.) Kehysvaraus uuden yhteisen asiakaspalvelun investointimenoihin 0
87. Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 133 000 133 000 -133 000 -100
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 108 150 150 0
98. Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 0
Yhteensä 16 991 044 17 012 661 16 949 619 -63 042 0
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 390 12 366 12 768