Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toiminta-ajatus

Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset prioriteetit

Maailmanpolitiikassa ja -taloudessa jatkuu rakenteellinen muutos ja taloudellisten ulkosuhteiden merkitys korostuu. Kansainvälisiin suhteisiin sisältyy tarve varautua erilaisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, myös Euroopan alueella, kuten Ukrainan tilanne osoittaa. Keskinäisriippuvuuden merkitys kasvaa ja mm. kyberturvallisuus nousee entistä tärkeämmäksi teemaksi. Suomalaiset odottavat kehitysyhteistyöltä selvempiä tuloksia. Myös kansalaisten, muun valtionhallinnon ja yritysten odotukset Suomen ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti julkisen talouden tilanne vaikuttaa heikentävästi myös ulkoasiainhallinnon toimintaedellytyksiin.

Toimintaympäristön muutos edellyttää ulkoasiainhallinnolta paremmin kohdennettua toimintatapaa ja entistä laajempaa ulkopolitiikan välineistöä.

Painopisteet:

Lähialueet ja Euroopan turvallisuus

Suomen lähialueiden merkitys säilyy suurena. Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen odotetaan kasvavan. Ukrainan kriisillä on kauaskantoisia seurauksia EU:n ja Venäjän suhteille ja eurooppalaiselle turvallisuusjärjestykselle. Kriisi heijastuu myös EU-maiden ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Suomelle ja EU:lle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja siinä tehtävään yhteistyöhön. Yhteistyössämme Naton kanssa on tarkasteltava uusia yhteistyön muotoja operaatiotoiminnan vähentyessä.

Tavoitteet:

  • — Tiivistetään ja laajennetaan pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä.
  • — Vahvistetaan EU:n ulkoista toimintaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
  • — Tuetaan Ukrainan kriisin ratkaisua sekä Ukrainan poliittisen ja taloudellisen tilanteen vakauttamista. Tarkastellaan suhdetta Venäjään samalla ylläpitäen vuoropuhelua Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti.
  • — Syvennetään kahdenvälisiä ja EU:n suhteita Yhdysvaltoihin sekä tuetaan Yhdysvaltain sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön sekä Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen.
  • — Kehitetään yhteistyötä Naton kanssa sekä EU-Nato -yhteistyössä.
  • — Kehitetään Suomen toimintaaa arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä.
EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen

EU:n ulkosuhteiden vahvistaminen ja tähän sitoutuneet, tehokkaasti toimivat EU-instituutiot ovat Suomelle tärkeitä. EU-tasolla on on tavoiteltava parantuvaa taloustilannetta, ratkaisukeskeisyyttä ja yhtenäisyyden säilyttämistä.

Tavoitteet:

  • — Edesautetaan yhteisen strategian ja sisällön luomista EU:n ulkopolitiikkaan. Tuetaan EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämistä. Tavoitteena on ulkosuhteissaan vaikuttavampi, tehokkaampi, johdonmukaisempi ja yhtenäisempi EU. Tuetaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittämistä tavoitteellisella tavalla.
  • — Myötävaikutetaan EU:n laajentumisprosessin etenemiseen ja osallistutaan EU:n naapuruuspolitiikan kehittämiseen. Tuetaan EU:n strategisia kumppanuuksia koskevan politiikan vahvistamista.
  • — Tuetaan kestävien ratkaisujen löytämistä EU:n talous- ja velkakriisiin, sekä pyritään sitä kautta ylläpitämään unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä.
Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen

Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset aiheuttavat uudistamispaineita myös monenkeskiselle järjestelmälle. Euroopan kehitys osoittaa, että YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden kunnioittaminen ei ole itsestään selvää modernissakaan maailmassa. Näiden periaatteiden vahvistamiseksi on edelleen tehtävä työtä maailmanlaajuisesti, sekä kahdenvälisesti että monenkeskisesti. Monenkeskisten toimijoiden on jatkossa entistä selvemmin pystyttävä osoittamaan toimintansa tuloksia ja kustannustehokkuutta. Globaalihallinnan kehittämiseksi on tärkeää sitoutua monenkeskiseen järjestelmään ja vahvistaa nykyisten mekanismien hyödyntämistä. Kansainvälisen yhteisön tulee pyrkiä kehittämään tehokkaita keinoja, mikä Suomen ulkoasiainhallinnon työkentässä tarkoittaa mm. avoimen ja sääntöperustaisen talous- ja kauppajärjestelmän vahvistamista, finanssimarkkinoiden toiminnan ongelmien käsittelyä sekä ratkaisujen hakemista luonnonvarojen hyödyntämiseen tai hauraisiin valtioihin liittyviin ongelmiin.

Tavoitteet:

  • — Toimitaan aloitteellisesti globaalihallintaan liittyvissä kysymyksissä Suomen kannalta tärkeillä aloilla (mm. kestävä kehitys, asevalvonta ja -riisunta, avoin sääntöihin perustuva talous- ja kauppajärjestelmä, globaalitalouden vakaus ja tasapaino, ympäristö, ilmasto, ihmisoikeudet, naisten oikeuksien edistäminen ja arktiset kysymykset). Tässä toiminnassa EU-vaikuttamisen sekä monenkeskisen ja transatlanttisen yhteistyön rooli on keskeinen.
  • — Tuetaan YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden, YK-järjestelmän toimintakyvyn ja aseman vahvistamista sekä YK:n reformeja. Vahvistetaan monenkeskisten toimijoiden tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja avoimuutta.
  • — Vahvistetaan Suomen kykyä seurata uusia kansainvälisen yhteistyön mekanismeja sekä vaikuttaa niihin (mm. G-maita koskevat järjestelyt, ei-valtiolliset toimijat ja verkostot).
Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen

Kansainvälinen talouskriisi varjostaa näkymiä Suomessa ja Euroopassa. Kansainvälisessä taloudessa on nähtävissä positiivista virettä. Kehittyvien markkinoiden suhteellinen painoarvo jatkaa samanaikaisesti kasvuaan ja kilpailu näillä markkinoilla kiihtyy. Taloudellisten ulkosuhteiden edistämisen tulee olla yksi Suomen ulkopolitiikan keskeisiä alueita. Panostaminen Euroopan ulkopuolisiin kasvumarkkinoihin Aasiassa, latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on tärkeää Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää taloudellisissa ulkosuhteissa myös strategisempaa otetta sekä tiiviimpää yhteistyötä eri julkisrahoitteisten toimijoiden kesken. Ulkoasiainministeriö voi kauppapoliittisen ja VKE-toimenpitein edistää merkittävästi taloudellista hyvinvointia ja työllisyyden kasvua.

Tavoitteet:

  • — Jatketaan Team Finland -toiminnan vahvistamista, mukaan lukien kauppapolitiikka, markkinoillepääsy ja viennin edistäminen, ja ulkoasiainhallinto vastaa osaltaan sen toimeenpanosta.
  • — Vahvistetaan Suomen maakuvaa erityisesti EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, julkisuusdiplomatian ja promootiotoiminnan kautta.
  • — Panostetaan EU:n kahden- ja alueiden välisiin vapaakauppasopimusneuvotteluihin Suomelle taloudellisesti tärkeiden maiden kuten Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa, sekä erityisesti WTO:n puitteissa käytäviin kauppaneuvotteluihin.
  • — Vaikutetaan Venäjän WTO-velvoitteiden toimeenpanoon sekä EU:n ja Venäjän välisen taloudellisen vuoropuhelun ylläpitämiseen.
Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen

Vaikka maailma on kokonaisuudessaan vaurastunut, on kehitys ollut maailmanlaajuisesti epätasaista. Eriarvoisuus sekä maiden sisällä että välillä on kasvanut. Arabimaiden yhteiskunnallinen murros on muuttanut toiminnan merkitystä kansainvälisillä foorumeilla. Väestönkasvu, nuorisotyöttömyys, ääriliikkeiden toiminta, ruokakriisi, ympäristöongelmat, eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet (mm. huono hallinto, pääomapako ja korruptio), ihmisoikeusloukkaukset, valtioiden sisäiset ja alueelliset konfliktit ja luonnononnettomuudet muodostavat esteen kehitysmaiden kehittymiselle ja vaikuttavat myös Suomeen ja Eurooppaan mm. lisääntyvän maahanmuuton ja turvallisuusongelmien kautta. Toimintaympäristöä kehitysmaissa ei paranneta yksin kehitysyhteistyön keinoin, vaan tarvitaan myös muiden politiikkalohkojen kokonaisvaltaisia ja johdonmukaisia toimia. Toiminnan perustana ovat Suomen vahvuudet kuten rauhanvälitys, oikeusvaltiokehitys, laadukas koulutus, hyvä hallinto, ekologinen kestävyys, tasa-arvo ja pohjoismainen malli.

Tavoitteet:

  • — Kehityspoliittisen ohjelman ja ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaisesti vähennetään äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä konfliktien ja luonnonkatastrofien aiheuttamaa kärsimystä, edistetään kestävää kehitystä sekä oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja naisten aseman vahvistamista. Vahvistetaan Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön vaikuttavuutta.
  • — Kehitysyhteistyötä kohdennetaan kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten mukaisesti kaikkein köyhimpiin maihin ja toimintaa hauraissa valtioissa vahvistetaan.
  • — Suomi vaikuttaa aktiivisesti vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan valmistelussa.
  • — Puututaan kehityksen esteisiin edistämällä kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomessa, EU:ssa ja globaalitasolla.
  • — Edistetään rauhaa ja vakautta vahvistamalla Suomen roolia rauhanvälitystoiminnassa ja nykyisiä yhteistyöverkostoja (ml. Pohjoismaat) ja vahvistamalla kansainvälisen oikeuden noudattamista ja kehittämistä.
  • — Osallistutaan kansainväliseen siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan kansainvälistä vastuunkantoa osoittavalla tavalla ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa noudattaen.
  • — Edistetään kehitysmaiden osallistumista kansainväliseen kauppaan sekä talouskehityksen laajapohjaisuutta ja köyhyyttä vähentävää vaikutusta sekä vahvistetaan kehitysmaiden kykyä kotimaisten tulonlähteiden keräämiseksi (ml. verotus).
Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut

Ulkoasiainhallinnon väheneviä voimavaroja on keskitettävä erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Ulkomaan edustustoihin odotetaan ohjautuvan muiden ministeriöiden henkilöresursseja niiden toimialoihin kuuluvissa tehtävissä.

Tavoitteet:

  • — Sopeutetaan ulkoasiainhallinnon toiminta entistä täsmällisemmin käytössä oleviin voimavaroihin. Rajataan toimintaa strategisten prioriteettien mukaisesti, keskittämällä ja keventämällä hallinnonalan sisäisiä prosesseja sekä hyödyntämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Ulkomaanverkoston vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan toiminnan tarkemmalla kohdentamisella sekä edistämällä Suomen kansainvälisiä toimintoja Team Finland -toimintamallin kautta.
  • — Jatketaan edustustoverkon kehittämistä kokonaisvaltaisesti, huomioiden pohjoismaisen yhteistyön lisäksi yhteistyömahdollisuudet EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa.
  • — Kehitetään kansalaispalvelujen järjestämisen joustavuutta, kustannustehokkuutta ja vastaavuutta muuttuvaan kysyntään mm. uusia digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä.
  • — Kehitetään tietojärjestelmiä vastaamaan ulkoasiainhallinnon laajaa tehtäväkenttää, pyrkimyksenä käyttäjäystävällisyys ja korkeatasoinen tietoturva.
  • — Tehostetaan ulkoasiainhallinnon viestinnän vaikuttavuutta keskittymällä entistä paremmin hallinnonalan strategisiin painopisteisiin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön toiminnassa. Ministeriön johto vahvisti lokakuussa 2013 tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 72 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
24.30.50Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle  
 — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus168,19168,19
 — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus100,00100,00
24.30.66Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)  
 — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus716,88487,69

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

  v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
  1000 €%
 
01.Ulkoasiainhallinto226 640227 008276 68049 67222
01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)200 551202 407255 07652 66926
21.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)7949741 15518119
29.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)21 29519 62716 449-3 178-16
74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)4 0004 0004 0000
10.Kriisinhallinta57 08073 66252 532-21 130-29
20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)43 50356 30237 172-19 130-34
21.Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)13 57717 36015 360-2 000-12
30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö958 392901 844811 422-90 422-10
50.Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle000
66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)940 392891 844801 422-90 422-10
88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)18 00010 00010 0000
90.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot96 49693 00883 850-9 158-10
50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)1 7331 7561 650-106-6
51.Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)2945450
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)90 05186 50779 455-7 052-8
67.Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)500500100-400-80
68.Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)3 2003 2001 600-1 600-50
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)9821 0001 0000
Yhteensä1 338 6071 295 5221 224 484-71 038-5
 Henkilöstön kokonaismäärä1)1 5621 5281 480  

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2015 noin 660 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2015 noin 1 075 henkilöä.