Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Toimintaympäristö

Kansainväliset talousnäkymät ovat parantuneet hieman ja monissa Suomen keskeisissä vientimaissa kysyntä on alkanut elpyä. Suomen talouskasvu käynnistyy kuitenkin viiveellä ja on vuosina 2014 ja 2015 edelleen vaatimatonta. Työllisyys heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,7 prosenttiin vuonna 2014, jonka jälkeen työttömyyden kasvu taittuu. Elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita tukevia muita politiikka-alueita on kehitettävä siten, että Suomen talouskasvu pystytään turvaamaan myös talouden volatiliteetin kasvaessa. On olennaista asemoitua globaaleihin arvoketjuihin siten, että arvo kanavoituu omaan kansantalouteemme ja antaa mahdollisimman hyvät edellytykset myös kotimaiselle työlle. Tahtotilana on osallistua kansainväliseen työnjakoon mieluummin korkean kuin matalan tuottavuuden työpaikkojen ja tehtävien kautta. Lisäksi on tärkeää, että kansantalouteen virtaa omistamisen myötä enenevässä määrin pääomatuloja. Kilpailun lisääminen markkinoilla vahvistaa osaltaan kasvun edellytyksiä ja turvaa myös kuluttajien edun.

Maailmankaupan ja -talouden vapautuminen yhdessä teknologisen kehityksen kanssa muovaa voimakkaasti yleistä toimintaympäristöä. Digitalisaatio läpileikkaavana teknologiana voimistuu. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä muut globaalit haasteet muovaavat nekin osaltaan toimintaympäristöä. Energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa.

Keskeinen muutostrendi on globaalien arvoverkkojen pilkkoutuminen. Yritykset hajauttavat toimintojaan parhaimmaksi ja edullisimmaksi katsomaansa paikkaan, mutta uudet tuotantotavat alkavat muuttaa tuotannon allokaatiota osaltaan myös paikallisemmaksi. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu ja vahvistuu tuotannon sekä palvelujen kietoutuessa yhteen. Menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää yhä suurempaa innovaatiokyvykkyyttä, erikoistumista ja tuottavuuden kasvua mm. digitalisaation ja uusien toimintatapojen kautta sekä kykyä siirtyä nopeasti ja joustavasti uusiin tehtäviin. Myös yksilöiden on pystyttävä ketterästi omaksumaan uusia asioita ja toimintatapoja. Työmarkkinoilla korostuu siirtymä yhä korkeamman tuottavuuden tehtäviin aineettoman arvonluonnin yleistyessä.

Ilmaston lämpenemisen globaali torjunta edellyttää yhä laajempaa ympäristön huomiointia kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää kasvua, tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Konsernin toimenpitein on keskeistä kasvattaa yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

  • — Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa.
  • — Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu.
  • — Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät.
  • — Suomen energiaomavaraisuus kasvaa.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 43 % vuosina 2011—2013. Naisten osuus eri työvoimapalveluiden aloittaneista on ollut seuraava: ammatillinen työvoimakoulutus 40 % vuosina 2012—2013 ja 38 % vuonna 2011, kotoutumiskoulutus 60 % vuosina 2012—2013 ja 58 % vuonna 2011, palkkatuettu työ 48 % vuonna 2013 ja 50 % 2011—2012 ja starttiraha 47 % vuonna 2013 ja 45 % vuosina 2011—2012. Omaehtoisen opiskelun aloittaneista naisia on ollut 63 % 2011—2013.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. Tavoitteena on, että kaikkien virastojen tuottavuus kasvaa 0,5 % vuonna 2015.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 399,640 359,015
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 14,786 9,786
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 200,000 200,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 106,823 166,823
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 25,678 21,678
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 91,500 90,000
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 4,000 -
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 291,194 328,549
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 60,000 35,000
32.60.41 LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 90,000 -
32.60.42 Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 4,800 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Hallinto 382 219 372 828 335 441 -37 387 -10
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 60 816 54 110 53 109 -1 001 -2
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 215 204 215 897 209 207 -6 690 -3
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 5 505 5 083 4 939 -144 -3
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 4 777 6 019 663 -5 356 -89
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 85 910 81 692 57 996 -23 696 -29
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 10 007 10 007 9 507 -500 -5
(87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 0
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 871 903 1 279 572 1 393 644 114 072 9
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 314 37 974 36 098 -1 876 -5
(02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 89 187 91 039 -91 039 -100
(05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 965 5 934 -5 934 -100
06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 40 639 41 284 40 362 -922 -2
(07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 091 10 037 -10 037 -100
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 430 661 405 320 366 871 -38 449 -9
41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 36 122 26 637 49 342 22 705 85
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 600 10 600 9 800 -800 -8
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 15 977 20 515 14 518 -5 997 -29
(44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) 700 1 400 -1 400 -100
(45.) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 4 000 2 000 -2 000 -100
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 26 100 3 200 -3 200 -100
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) 60 310 52 722 54 338 1 616 3
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 10 469 10 000 11 800 1 800 18
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 105 710 105 710 0
(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 -1 000 -100
(63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 803 256 414 500 459 295 44 795 11
(81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha) 179 000 0
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 101 512 90 400 140 500 50 100 55
87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 10 000 5 000 5 000 0
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000 80 000 50 000 167
89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha) 20 000 20 000 0
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 822 859 739 398 798 717 59 319 8
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 160 975 156 961 153 838 -3 123 -2
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 039 5 067 5 000 -67 -1
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 24 176 29 239 24 980 -4 259 -15
50. Palkkaturva (arviomääräraha) 39 111 37 000 43 000 6 000 16
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 579 254 503 975 563 899 59 924 12
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 14 303 7 156 8 000 844 12
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 40 793 41 700 39 442 -2 258 -5
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 937 11 362 10 816 -546 -5
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 434 2 133 2 016 -117 -5
(04.) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 206 1 864 -1 864 -100
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 230 18 557 18 607 50 0
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 5 211 5 011 4 731 -280 -6
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 773 673 673 0
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 2 002 2 080 2 579 499 24
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 0 20 20 0
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 480 446 573 929 446 613 -127 316 -22
(43.) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 11 866 6 066 -6 066 -100
62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 273 2 273 1 623 -650 -29
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 466 307 565 590 444 990 -120 600 -21
60. Energiapolitiikka 97 570 271 177 327 702 56 525 21
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 169 8 872 8 994 122 1
(20.) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 0
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0
40. Energiatuki (arviomääräraha) 29 282 72 905 80 908 8 003 11
41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 0 42 000 30 750 -11 250 -27
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 135 1 500 1 950 450 30
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 1 551 1 000 600 -400 -40
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 57 532 144 400 204 000 59 600 41
70. Kotouttaminen 102 928 96 971 97 073 102 0
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 661 2 291 2 246 -45 -2
30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 102 267 94 680 94 827 147 0
Yhteensä 3 798 718 3 375 575 3 438 632 63 057 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 204 12 100 9 360