Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
               
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista .. .. 39 .. 38 .. 40
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)              
— kuntajohdossa .. .. 61 .. 72 .. 75
— perusterveydenhuollossa .. 54 .. 60 .. 69 ..
— liikuntatoimessa .. 56 .. 62 .. 65 ..
— perusopetuksessa .. .. 66 .. 682) .. 69
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 60,4 60,5 60,9 60,9 60,9 61,0
— miehet 58,6 60,3 60,4 60,9 60,9 60,9 61,0
— naiset 58,9 60,4 60,5 60,8 60,8 60,8 60,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,2 7,2 6,3 6,3 6,2 6,2
— miehet 9,1 7,2 7,1 6,2 6,0 6,0 6,0
— naiset 8,3 7,2 7,4 6,5 6,6 6,5 6,5
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,5 4,6 4,5 4,7 4,7 4,8
— miehet 3,6 4,0 3,9 3,8 4,0 4,0 4,1
— naiset 4,5 4,9 5,2 5,2 5,4 5,4 5,5
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92 .. .. 91 912) 91 92
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 32,8 30,2 31,2 30,3 29,53) 29,3 29,0
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 727 5 485 4 437 4 5102) 4 5002) 4 400 4 350
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 7,1 8,3 8,7 8,8 9,1 9,4
Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,6 30,0 31,2 32,52) 32,9 32,9
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 10 166 10 143 10 400 10 7002) 10 800 10 900
Sosiaalimenojen rahoitus, %              
— verovaroin 43,1 46,1 46,0 46,8 46,72) 46,4 46,1
— työnantajat 37,6 35,8 35,4 34,8 35,22) 35,5 35,6
— muu 19,3 18,1 18,6 18,3 18,12) 18,1 18,3
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 54,4 54,8 55,3 48,02) 48,0 48,0

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Arvio

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
               
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %              
— miehet 37,6 36,8 35,6 33,4 35,0 34 33
  — 0—12 vuotta koulutusta 42,4 38,8 40,2 38,6 37,4 39 37
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 30,1 27,6 25,6 29,4 28 27
— naiset 33,7 32,9 32,1 32,8 33,2 34 33
  — 0—12 vuotta koulutusta 38,6 36,5 38,6 37,6 40,4 39 38
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 29,4 27,5 26,9 27,8 29 27
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 17 17 171) 17 .. 16
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 80,0 80,4 80,5 80,81) 81,1 81,3
— miehet 74,1 76,7 77,2 77,5 77,81) 78,0 78,3
— naiset 81,0 83,2 83,5 83,4 83,81) 84,0 84,2
25-vuotiaan elinajanodote              
— miehet 49,7 52,6 52,91) 53,21) 53,51) 54,0 54,4
   — perusasteen koulutus 47,4 49,7 50,01) 50,41) 50,81) 51,2 51,6
   — keskiasteen koulutus 50,1 52,4 52,61) 52,81) 53,01) 53,2 53,4
   — korkea-asteen koulutus 54,0 55,9 56,11) 56,31) 56,51) 56,7 56,9
— naiset 56,1 59,0 59,11) 59,21) 59,31) 60,3 61,2
   — perusasteen koulutus 54,6 56,6 56,61) 56,61) 56,61) 58,1 59,5
   — keskiasteen koulutus 57,2 59,1 59,21) 59,31) 59,41) 59,5 59,6
   — korkea-asteen koulutus 58,4 60,3 60,41) 60,61) 60,71) 60,9 61,0
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)              
— miehet 76 841) 87 861) 87 86 87
— naiset 72 781) 79 801) 75 76 79
Päivittäin tupakoivien osuus, %              
— miehet (25—64-v.) 28,3 24,1 23,4 21,0 20,3 19 18
— naiset (25—64-v.) 19,9 15,3 14,9 14,5 13,9 13 12
— pojat (8.—9. lk) 25 17 17 151) 15 14 13
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 14 131) 12 11 10
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,0 10,1 9,6 9,7 9,5 9,5
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %              
— miehet 58,4 62,7 65,0 63,3 64,6 64 63
— naiset 41,2 48,3 48,3 47,9 47,8 48 47
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)              
— miehet 1 168 922 867 802 8231) 802 780
— naiset 368 290 255 281 2421) 236 230
Pienituloisten3) osuus, %              
— koko väestö 10,5 13,7 13,2 11,9 12,01) 12,0 12,0
— lapset 8,8 11,8 11,1 9,4 9,51) 9,5 9,5
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 164 154 167 364 180 665 192 274 198 570 210 480
Toimeentulotukea saaneet, lkm              
— kotitaloudet 271 686 240 257 239 212 238 373 240 0001) 235 000 235 000
— henkilöt 454 353 375 152 371 898 370 454 374 5001) 364 500 364 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,2 2,2 2,1 2,11) 2,1 2,1
  — miehet 2,7 2,5 2,5 2,4 2,41) 2,4 2,4
  — naiset 2,0 1,8 1,8 1,8 1,81) 1,8 1,8
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), % 24,9 25,9 25,9 25,5 25,51) 25,5 25,5
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 4,8 4,7 4,7 4,71) 4,7 4,7
— 18—24 v. pojat 5,4 6,0 5,8 5,8 5,81) 5,8 5,8
— 18—24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,6 3,61) 3,6 3,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 82,8 83,2 83,1 82,95) 83,2 83,4
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta) .. 33 .. 32 .. 36 ..
Hoitoon pääsy              
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 1 245 751 938 1 390 1 100 1 200
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 72 77 81 79 70 55
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 12 100 14 000 7 205 5 100 5 500 6 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm .. 136 73 64 55 50 45
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 212 2 235 2 113 2 387 2 400 2 500
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot6)              
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v. .. 28 42 30 30 25 23
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v. .. 4 813 5 382 5 256 4 838 4 500 4 300
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %              
— säännöllinen kotihoito2) 11,8 11,8 12,2 11,9 12,11) 12,3 12,4
  — miehet 8,7 8,9 9,3 8,9 9,11) 9,2 9,4
  — naiset 13,2 13,4 13,9 13,5 13,71) 14,0 14,1
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,6 5,9 6,1 6,31) 6,5 6,8
  — miehet 1,1 3,7 3,9 4,1 4,41) 4,5 4,8
  — naiset 2,0 6,7 7,1 7,3 7,61) 8,0 8,4
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 4,7 4,4 3,8 3,51) 3,3 3,1
  — miehet 5,6 3,3 3,1 2,8 2,61) 2,5 2,4
  — naiset 9,6 5,5 5,1 4,3 3,81) 3,5 3,2
— omaishoidontuki 3,0 4,2 4,4 4,5 4,65) 4,9 5,1
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 310 4 630 4 844 5 2745) 5 497 5 856
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,0 6,5 6,3 6,1 6,0 5,8
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % .. 3,6 .. 3,2 3,21) 3,2 3,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta              
— äitiysneuvolalääkärit .. .. 62 58 661) 66 66
— lastenneuvolalääkärit .. .. 20 23 281) 30 32
— koululääkärit .. .. 6 10 151) 17 20
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat .. .. 59 60 621) 62 64
— lastenneuvolan terveydenhoitajat .. .. 34 42 451) 47 49
— kouluterveydenhoitajat .. .. 75 84 851) 85 85
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)              
— äitiysneuvolassa .. .. 87 94 951) 95 95
— lastenneuvolassa .. .. 84 94 951) 95 95
— kouluterveydenhuollossa .. .. 75 95 951) 95 95
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 54 000 57 200 61 200 73 700 88 000 90 000
— miehet 47 500 32 900 34 100 36 000 43 300 52 800 54 000
— naiset 39 300 21 100 23 100 25 100 30 400 35 200 36 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,4 1,4 1,41) 1,4 1,4
— pojat 1,0 1,4 1,4 1,4 1,41) 1,4 1,4
— tytöt 0,9 1,3 1,3 1,3 1,31) 1,3 1,3
Asunnottomat, lkm 10 000 7 880 7 570 7 850 7 500 7 700 7 800
— miehet 8 250 6 490 5 990 5 950 5 700 5 900 6 000
— naiset 1 750 1 390 1 580 1 890 1 800 1 800 1 800
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 37 554 35 715 42 919 40 853 38 026 38 000 38 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 3,6 3,8 3,91) 4,01) 4,0 4,1

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
               
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 572 2 453 2 3701) 2 3462) 2 323 2 300
— miehet .. 1 649 1 610 1 4971) 1 4822) 1 467 1 453
— naiset .. 923 843 8731) 8642) 856 847
Vesivälitteiset epidemiat              
— epidemioiden lkm 7 2 5 2 42) 5 4
— sairastuneet henkilöt 6 428 38 70 530 2202) 200 100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 82) 82) 5,6 5,02) 4,7 4,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 29,6 22,4 26,4 28,62) .. ..
Työeläkerahastot/bkt, % 50,2 77,7 72,2 77,8 83,8 85,0 85,6

1) Ennakkotieto

2) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
arvio
               
Lapsilisä              
— 1. lapsi 100 100 100 104 104 104 95
— 2. lapsi 111 111 111 115 115 115 105
— 3. lapsi 141 141 142 147 147 147 135
— yksinhuoltajakorotus 47 47 47 49 49 49 49
Lasten kotihoidon tuki              
— hoitoraha 314 314 316 327 337 341 343
— seuraavasta alle 3-v. 94 94 94 98 101 102 103
— muista alle kouluikäisistä 60 60 61 63 65 66 66
— hoitolisä 168 168 169 175 180 183 183
Yksityisen hoidon tuki              
— hoitoraha 160 160 161 167 171 174 174
— hoitolisä 135 135 135 140 144 146 147
Osittainen hoitoraha 70 90 90 94 96 98 98
Vanhempainpäiväraha              
— minimi 551 551 553 574 594 598 601
— keskimäärin, miehet 1 858 1 936 1 997 2 035 2 099 2 1721) 2 244
— keskimäärin, naiset 1 342 1 398 1 427 1 467 1 516 1 5601) 1 600
Sairauspäiväraha              
— minimi (55 päivän jälkeen) 551 551 553 574 594 598 601
— keskimäärin, miehet 1 368 1 429 1 421 1 461 1 515 1 5561) 1 588
— keskimäärin, naiset 1 184 1 235 1 249 1 292 1 331 1 3661) 1 395
Työmarkkinatuki 551 551 553 674 698 702 705
Työttömän peruspäiväraha 551 551 553 674 698 702 705
Työttömien ansiopäiväraha              
— keskimäärin, miehet 1 326 1 401 1 409 1 514 1 565 .. ..
— keskimäärin, naiset 1 017 1 071 1 082 1 159 1 184 .. ..
Kansaneläke, yksinäinen 554 584 586 609 630 634 637
Takuueläke     688 714 739 743 747
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 659 1 687 1 728 1 809 1 8791) 1 9281) 1 960
— naiset 1 071 1 097 1 133 1 195 1 2521) 1 2941) 1 325
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 117 1 119 1 121 1 149 1 1671) 1 1721) 1 165
— naiset 927 929 934 962 9831) 9911) 988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 922 1 974 1 947 2 025 2 0831) 2 1201) 2 151
— naiset 1 326 1 365 1 370 1 441 1 4931) 1 5311) 1 565
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)              
— miehet 1 090 1 126 1 174 1 192 1 2261) 1 2481) 1 266
— naiset 842 884 907 943 9771) 1 0021) 1 024
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 417 417 419 461 477 480 483

1) Arvio

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle kohdentuu merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksiin, työelämään osallistumisen tukemiseen sekä kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmistelu ja toimeenpano muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laaja-alaisen muutosprosessien kokonaisuuden sisältäen lukuisia laki- ja asetusmuutoksia sekä muutoksia kuntien ohjaukseen ja valvontaan. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että tehokkaan hallinnon toteutuminen. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Hallinto 83 955 91 558 88 214 -3 344 -4
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 030 40 990 38 353 -2 637 -6
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 363 2 250 2 245 -5 0
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 524 4 548 4 539 -9 0
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 551 600 590 -10 -2
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 548 548 1 031 483 88
(21.) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 1 070 -1 070 -100
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 11 800 16 330 17 330 1 000 6
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 106 20 900 20 094 -806 -4
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 032 4 322 4 032 -290 -7
02. Valvonta 41 544 43 850 41 964 -1 886 -4
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 842 16 277 14 437 -1 840 -11
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 165 11 771 12 460 689 6
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 578 5 502 4 167 -1 335 -24
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 10 459 10 300 10 900 600 6
(66.) Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 500 0
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 117 341 114 626 99 292 -15 334 -13
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70 051 67 953 60 393 -7 560 -11
(22.) Sektoritutkimuksen säästö 0
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 37 964 36 543 33 287 -3 256 -9
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 9 326 10 130 5 612 -4 518 -45
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 561 413 2 634 400 2 648 800 14 400 1
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) 10 920 11 800 11 700 -100 -1
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 484 400 1 486 400 1 377 800 -108 600 -7
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 2 783 3 300 3 300 0
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 18 900 20 000 19 200 -800 -4
54. Asumistuki (arviomääräraha) 670 000 726 000 847 300 121 300 17
55. Elatustuki (arviomääräraha) 184 384 188 200 195 600 7 400 4
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 35 966 39 000 41 500 2 500 6
60. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha) 154 060 159 700 152 400 -7 300 -5
20. Työttömyysturva 2 645 048 2 773 626 2 762 454 -11 172 0
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 16 276 26 486 34 054 7 568 29
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 981 000 1 004 550 1 007 000 2 450 0
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 199 850 244 480 189 000 -55 480 -23
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 1 340 780 1 390 800 1 428 000 37 200 3
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 55 400 55 160 63 000 7 840 14
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 51 742 52 150 41 400 -10 750 -21
30. Sairausvakuutus 1 208 401 1 289 472 1 246 272 -43 200 -3
28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 267 1 272 1 272 0
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 208 134 1 288 200 1 245 000 -43 200 -3
40. Eläkkeet 4 437 850 4 524 700 4 546 500 21 800 0
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 56 603 62 000 61 500 -500 -1
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 584 000 603 000 624 200 21 200 4
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 70 000 90 000 100 000 10 000 11
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 1 350 3 000 3 800 800 27
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 16 000 17 200 15 000 -2 200 -13
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 709 897 3 749 500 3 742 000 -7 500 0
50. Veteraanien tukeminen 288 945 275 334 248 503 -26 831 -10
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 401 1 450 1 450 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 36 508 31 300 25 400 -5 900 -19
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 139 563 135 121 122 902 -12 219 -9
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 68 207 66 207 62 500 -3 707 -6
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 70 60 55 -5 -8
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 30 588 23 988 20 988 -3 000 -13
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 6 008 10 608 8 608 -2 000 -19
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 542 564 539 881 508 616 -31 265 -6
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 17 900 11 500 2 000 -9 500 -83
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 31 000 31 300 20 000 -11 300 -36
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 109 614 110 440 97 000 -13 440 -12
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 7 889 13 200 14 100 900 7
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 318 654 330 350 314 165 -16 185 -5
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 480 0
(38.) Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) 5 757 0
(39.) Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 15 000 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 25 970 32 811 29 071 -3 740 -11
50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 0
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 8 000 8 000 0
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 500 3 000 2 000 -1 000 -33
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 61 238 59 422 46 721 -12 701 -21
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 606 27 840 27 439 -401 -1
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 24 390 22 890 11 790 -11 100 -48
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 930 930 930 0
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 660 660 660 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 780 3 130 2 930 -200 -6
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 1 900 -1 000 -34
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 972 1 072 1 072 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 208 355 225 040 209 640 -15 400 -7
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 189 615 206 000 190 600 -15 400 -7
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 1 700 2 600 900 53
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 17 040 16 140 -900 -5
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 301 000 308 000 309 300 1 300 0
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 301 000 308 000 309 300 1 300 0
Yhteensä 12 497 653 12 879 909 12 756 276 -123 633 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 646 3 634 3 612    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2015 maksullisen toiminnan osuus on 1 590 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 369 henkilötyövuotta.