Talousarvioesitys 2007

10. Tuomioistuinlaitos

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä erimielisyyksien selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Tätä korostaa myös oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen erityisesti Euroopan unionin jäsenyyden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä monien muiden Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden myötä. Muun muassa EY-oikeus ulottaa vaikutuksensa yhä useammille oikeusaloille, ja sitä joudutaan soveltamaan yhä useammin niin hallintolainkäytössä kuin yleisissä tuomioistuimissakin.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat, hakemusasiat ja kirjaamisasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityisille ihmisille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta päätöksiin, joita tehdään kaikilla hallinnonaloilla ja hallinnon eri tasoilla. Hallintotuomioistuinten ratkaisuilla on usein asianosaisvaikuttavuuden lisäksi laajalle yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyyn ulottuvia vaikutuksia. Näin esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien muodostamista koskevien valitusten ratkaisemisella on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Verotusta sekä taloudellista kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat ratkaisut vaikuttavat välittömästi taloudelliseen toimintaan. Samoin ratkaisuilla on merkitystä hallinnon toimivuuden edistämisessä, sillä vähäinenkin viivytys tai epävarmuus sovellettavan lainsäädännön oikeista tulkinnoista voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia hallinnossa.

Julkishallintoa koskevalle lainsäädännölle on tunnusomaista jatkuva muutos ja laajentuminen yhä uusiin asiaryhmiin, mikä osaltaan lisää hallintotuomioistuimiin kohdistuvia odotuksia. Esimerkiksi väestörakenteen muutokset edellyttävät jatkuvaa lainsäädännön uudistamista, jolloin hallintotuomioistuinten ratkaistaviksi tulee jatkuvasti uudentyyppisiä oikeuskysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Hallinto-oikeuksien piirissä on korkeimman hallinto-oikeuden johdolla aloitettu järjestelmällinen yhteistyö laadunhallinnassa.

Tuottavuus- ja kehittämistoimiin kuuluvina toimenpiteinä nopeutetaan käräjäoikeuksien yhdistämistä ja kevennetään tuomioistuimien menettelyjä. Hovioikeusprosessia tehostetaan seulontamenettelyn avulla, ratkaisukokoonpanoja keventämällä tai muilla vuonna 2006 valmistuvassa selvityksessä esitettävillä keinoilla. Rikosasioissa vakiinnutetaan kirjallinen menettely. Laajojen asioiden käsittelyä nopeutetaan ja tehostetaan kehittämällä yhteistyötä oikeudenkäynnin eri toimijoiden kesken. Hallinto-oikeuksissa vakiinnutetaan nykyistä joustavammat käsittelykokoonpanot. Tuetaan eri tuomioistuimissa tehtävää laatutyötä.

Tuomarivastuujärjestelmää kehitetään, tuomarikoulutusjärjestelmän valmistelua sekä oikeuslaitoksen kansliahenkilöstön ammatillisen koulutusohjelman toteuttamista ja tuomioistuinten johtamiskoulutusta jatketaan. Käynnistetään hanke oikeustalon rakentamiseksi Kotkaan.

21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa.

Korkein oikeus valvoo omalla toimialallaan alempien tuomioistuinten lainkäyttöä esimerkiksi seuraamalla toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä laatii yleisten tuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvien asioiden samoin kuin myönnettävien valituslupien ja julkaistujen asiaratkaisujen määrän arvioidaan pysyvän suunnilleen aikaisempien vuosien tasolla. Vuonna 2005 saapui 3 151 asiaa, myönnettiin valituslupa 174 asiassa ja julkaistiin 145 ratkaisua. Saapuneista asioista 33 % oli riita- ja 38 % rikosasioita. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleet säännökset tulevat jossain määrin vähentämään ylimääräisten muutoksenhakuasioiden aiheuttamaa työmäärää ja mahdollistavat siten korkeimman oikeuden työn kohdentamisen oikeuskäytännön ohjaamisen kannalta aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.

Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Vuonna 2007 keskimääräisen neljän kuukauden käsittelyajan lisäksi tavoitteena on, että hylätyistä valituslupa-asioista 80 % käsitellään alle kuudessa kuukaudessa.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 130 000 euroa momentille 12.25.01.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 34 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukseen momentille 25.01.22 sekä lisäyksenä 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 22 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta.

22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Oikeusturvanäkökohtien lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat ennakkopäätökset ovat tärkeitä lakien soveltamiselle valtion ja kuntien hallinnossa. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 85 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä esimerkiksi seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä laatii hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen.

Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille ja monilla päätöksillä on myös laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavina ennakkopäätöksinä sekä keskeinen asema EY-oikeuden soveltamisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava ratkaista muutoksenhakuasiat joutuisasti. Vuonna 2007 korkeimman hallinto-oikeuden tavoitteena on ratkaista 4 100 lainkäyttöasiaa. Uusia asioita arvioidaan saapuvan 3 900.

Vuonna 2007 ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi arvioidaan muodostuvan 10 kuukautta siten, että niistä 28 % on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 25 % 6—9 kuukaudessa (28 ja 20 % vuonna 2005).

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 300 000 euroa momentille 12.25.01.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 40 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukseen momentille 25.01.22 ja lisäyksenä 4 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 22 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta.

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 203 627 000 euroa.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirijärjestelyihin liittyen (Kokemäki, Kyrönmaa, Orimattila ja Turunseutu) voidaan 1.10.2007 lukien perustaa neljä käräjätuomarin virkaa (3 T13 ja 1 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan neljä laamannin virkaa (1 T17 ja 3 T15).

Hovioikeuksiin voidaan organisaatio- ja henkilöstörakenteen kehittämiseksi 1.3.2007 lukien perustaa yksi hovioikeuden laamannin virka (T16) ja kolme hovioikeudenneuvoksen virkaa (2 T14 ja 1 T12) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hovioikeudenneuvoksia ja viskaaleita.

Hallinto-oikeuksiin voidaan 1.3.2007 lukien perustaa neljä hallinto-oikeustuomarin virkaa (3 T13 ja 1 T11) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja hallinto-oikeussihteereitä.

Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3.2007 perustaa 3 vakuutusoikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 1 T11) uuden sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustamisen ja sen päätöksiin liittyvien valitusten aiheuttaman lisätyömäärän johdosta.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tuloista asetuksen perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet sekä EU:lta saatavat tulot.

Selvitysosa:Hovioikeuksiinsaapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän aikaisempien vuosien tasolla noin 12 500 asiana. Asioista oli 25 % riita- ja 67 % rikosasioita vuonna 2005. Ratkaistujen asioiden määrä on vuoteen 2004 verrattuna laskenut selvästi seulontamenettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin tarkistamassa ja työmenetelmien kehittämistä jatketaan. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2005 7,9 kuukautta. Käsittelyajoissa on edelleen huomattavia hovioikeuskohtaisia eroja: kun vuonna 2005 asiat Kouvolan hovioikeudessa ratkaistiin 5,1 kuukaudessa, viipyivät ne Helsingin hovioikeudessa 11,2 kuukautta. Tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja uudelleen kohdentamalla tämä noin kuuden kuukauden käsittelyaikaero supistuu neljään kuukauteen vuonna 2007. Keskimääräisen 8 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että 50 % asioista ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 25 % 6—12 kuukaudessa (53 ja 24 % v. 2005).

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat vuonna 2005 noin 14 % pääosin Helsingin hallinto-oikeuteen saapuneiden autoverovalitusten vuoksi. Vuonna 2005 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (27 %), verot (26 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %), ulkomaalaisasiat (9 %) sekä rakentaminen ja ympäristöasiat yhteensä 11 %. Saapuneiden asioiden määrän arvioidaan myös vuosina 2006 ja 2007 pysyvän vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2005 johtuen muun ohella ympäristösuojelulainsäädännön voimaantuloon liittyvien ympäristölupahakemusten lisääntymisestä.

Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2005 8,4 kuukautta vaihdellen Turun hallinto-oikeuden 6,3 kuukaudesta Kouvolan hallinto-oikeuden 11,7 kuukauteen. Tavoitteena on voimavaroja uudelleen kohdentamalla supistaa käsittelyaikaero neljään kuukauteen vuonna 2007. Keskimääräisen 8,5 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että asioista 45 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 32 % 6—12 kuukaudessa (45 ja 32 % v. 2005).

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2005 yhteensä 768 000 asiaa. Vuonna 2007 asiamäärien arvioidaan pysyvän aiempien vuosien tasolla muissa kuin kiinteistöasioiden asiaryhmissä. Kiinteistöasioiden vähentymiseen vaikuttaa maakaaren siirtymäkauden päättyminen vuonna 2006. Rikosoikeudellisia asioita ratkaistiin kaikkiaan noin 97 000 asiaa, joista 65 000 oli varsinaisia rikosasioita ja muut pakkokeinoasioita ja sakon muuntoasioita sekä muita rikosoikeudellisia asioita. Siviiliasioita ratkaistiin yhteensä 191 000 asiaa. Ratkaistuista asioista kappalemääräisesti, mutta ei työmäärällisesti, merkittävimmän asiaryhmän muodostivat kiinteistöasiat (63 %), joita ratkaistiin noin 486 000 asiaa.

Saapuneista rikosoikeudellisista asioista 38 % liittyi liikenteeseen. Rattijuopumuksia tai törkeitä rattijuopumuksia oli 30 % ja muita liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita 8 %. Pahoinpitelyrikosten osuus oli 13 %. Rikosasioiden määrän arvioidaan kokonaisuudessaan pysyvän vuoden 2005 tasolla. Vuonna 2005 lautamieskokoonpanossa ratkaistiin noin 44 000 rikosasiaa. Rikosprosessin keventämistä yksinkertaisissa rikosasioissa koskeva muutos tulee voimaan lokakuun alussa 2006. Muutos vähentää istunnossa ratkaistujen asioiden määrää ja lautamieskustannuksia.

Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,3 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,0—6,4 kk. Vuonna 2007 tavoitteena on, että minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ei ole yli 3 kk pidempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kk. Käsittelyaika saa ylittää 9 kk enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden riita-asioiden käsittelyaika oli 2 kk. Istunnossa käsiteltyjen 5 668 riita-asian (3,9 % riita-asioista) keskimääräinen käsittelyaika oli 9,8 kk. Vuonna 2007 tavoitteena on, että pääkäsittelyssä ratkaistavista asioista 35 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 75 % alle 12 kuukaudessa.

Markkinaoikeuteensaapui vuonna 2005 yli 600 asiaa, missä on kasvua 71 % edelliseen vuoteen verrattuna. Julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi noin 200 asialla ja energiamarkkinaviraston sähkömarkkinalain mukaisista päätöksistä saapui 77 valitusta. Vuonna 2005 ratkaistiin 292 asiaa, joista yli 90 % koski julkisia hankintoja ja keskimääräinen käsittelyaika oli noin 6 kuukautta. Asiamäärien yllättävästä kasvusta johtuen markkinaoikeus on pahoin ruuhkautunut vuosille 2005 ja 2006 osoitetuista lisävoimavaroista huolimatta. Kun asiamäärien arvioidaan pysyvän korkeina myös vuonna 2007, markkinaoikeuden voimavaroja on edelleen lisättävä, jotta käsittelyajat säilyisivät kohtuullisina.

Vakuutusoikeuteen vuonna 2005 saapuneiden asioiden määrä oli noin 10 900, mikä on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpia asiaryhmiä olivat työttömyysturva-, opintotuki-, tapaturma- sekä työ- ja kansaneläkeasiat. Ruuhkautumiskehitys kuitenkin jatkui, kun saapuneiden asioiden määrä ylitti ratkaistujen määrän ja keskimääräinen käsittelyaika piteni 14 kuukauteen. Vuodeksi 2006 osoitetuilla lisävoimavaroilla, jotka on tarkoitus myöntää myös vuonna 2007, ruuhkautumiskehitys arvioidaan voitavan pysäyttää ja käsittelyaikoja asteittain lyhentää.

Valmisteilla oleva sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annettava laki merkitsee vakuutusoikeuden asiamäärän kasvua 1 300—1 500 asialla eli yli 10 prosentilla. Nykyiset jutturuuhkat huomioon ottaen vakuutusoikeuteen on tämän vuoksi palkattava lisähenkilöstöä.

Työtuomioistuimeensaapui v. 2005 140 asiaa ja määrän arvioidaan pysyvän tällä tasolla vuosina 2006 ja 2007.

Tuomioistuimille on talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti asetettu vuodeksi 2007 seuraavat toiminnalliset tavoitteet:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa tuomioistuinten toimintaedellytysten turvaamiseen, 768 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 586 600 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 896 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukseen momentille 25.01.22 ja 35 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 25.50.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 220 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta.

Tuomioistuinten suoritteista lain mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 31 000 000 euroa momentille 12.25.01. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 42 %.

27. (25.10.29) Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen.