Talousarvioesitys 2007

07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat

Selvitysosa:Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annetun lain mukaan maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteensovittaminen kuuluu työministeriölle. Työministeriön hallinnonalalla voi olla vastaanottokeskuksia ja järjestelykeskuksia. Työministeriö vastaa myös ulkomaalaislain (301/2004) 121 §:n perusteella säilöön otettujen ulkomaalaisten majoituksen ja huolenpidon järjestämisestä sekä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kehittämisestä ja koordinoinnista. Lisäksi työministeriö valmistelee yhdessä ulkoasiainministeriön ja sisäasiainministeriön kanssa hallitukselle ulkomaalaislain 91 §:n mukaisen esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Työministeriö vastaa myös ulkomaalaislain 48 §:ssä tarkoitetun paluumuuttovalmennuksen ja kielitutkinnon järjestämisestä sekä maahanmuuttoon liittyvästä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta. Työministeriölle kuuluu yhdessä opetusministeriön kanssa rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Työministeriö on Euroopan pakolaisrahaston (ERF) ja uuden Euroopan kotouttamisrahaston hallinnointi- ja vastuuviranomainen Suomessa. Kotouttamisrahaston tarkoituksena on tukea sellaisia kolmansien maiden kansalaisten ensi vaiheen kotouttamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalirahaston soveltamisalaan. Kansallisten hankkeiden toteutukseen rahastosta osoitetaan kullekin jäsenmaalle vähintään 300 000 euroa ja lisäsumma maahanmuuttajien määrän ja muiden päätöksessä määriteltyjen kriteereiden perusteella. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää toimenpiteiden luonteesta riippuen 50—60 prosentin kansallista rahoitusta.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävänä on maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamisen, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelu, ohjaus, seuranta sekä muut erikseen määrättävät tehtävät alueellaan. Työvoima- ja elinkeinokeskus osoittaa pakolaiset kuntaan ja tekee kunnan kanssa sopimuksen palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa ja sopimuksen mukaan vastuu kiintiöpakolaisten ja Suomessa pakolaisuuden tai ihmiskaupan vuoksi tai niihin rinnastettavista syistä oleskeluluvan saaneiden vastaanoton järjestämisestä ja kotouttamisesta. Työvoimatoimisto yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa huolehtii maahanmuuttajien kotouttamisessa ja ihmiskaupan uhrien auttamisessa tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä.

Kunnalle maksetaan kolmen vuoden ajan valtion varoista korvausta valtioneuvoston päättämin perustein (512/1999) pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden ihmiskaupan uhrien toimeentulotuen, palvelujen järjestämisen ja vastaanoton yleishallinnon kustannuksiin. Kunnalle korvataan tulkkipalvelun, alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön huollon ja hoidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta sekä enintään kymmeneltä vuodelta pitkäaikaista hoitoa vaativan vamman tai sairauden edellyttämät huomattavat kustannukset. Lisäksi voidaan korvata erityisistä syistä muita kunnalle aiheutuneita kustannuksia enintään kymmeneltä vuodelta.

Valtio korvaa kuuden kuukauden ajan eräiden entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneiden henkilöiden toimeentulotuen antamisesta aiheutuneet kulut, enintään viideltä vuodelta eläkkeen tai muun sosiaaliturvaetuuden sijasta annetun toimeentulotuen antamisesta aiheutuvat kustannukset, enintään viideltä vuodelta henkilön sairaudesta tai vammasta aiheutuvat huomattavat kustannukset ja Suomen sodissa vuosina 1939—1945 vapaaehtoisina palvelleiden entisen Neuvostoliiton alueelta olevien henkilöiden ja heidän aviopuolisoidensa toimeentulon ja huolenpidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ilman määräaikaa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestää ja rahoittaa valtio.

Vuonna 2007 varaudutaan noin 750 kiintiöpakolaisen vastaanottoon. Kiintiössä vastaanotettavat pakolaiset voidaan valita vuosina 2007—2009. Joustoa tarvitaan UNHCR:n (YK:n pakolaisvirasto) kanssa käytävien valmistelujen ja pakolaisten Suomeen tuloa viivästyttävien lähtölupien ja kauttakulkuviisumien saamisen vaikeuden vuoksi. Koko kaudella vastaanotettavien kiintiöpakolaisten kokonaismäärä on 2 250. Korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Turvapaikanhakijoista noin viidesosan arvioidaan saavan turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi tai sen vuoksi, että hänen palauttamisensa olisi ilmeisen kohtuutonta. Majoitusaika vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa on riippuvainen turvapaikkahakemusten käsittelyajoista ja siihen mahdollisesti liittyvän valitusprosessin kestosta, sekä kuntaan sijoittamiseen tai maasta poistumiseen kuluvasta ajasta.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton tavoitteet

Sijoittamalla oleskeluluvan saaneet henkilöt mahdollisimman nopeasti vastaanottokeskuksista kuntaan työhallinto voi omalla toiminnallaan vaikuttaa turvapaikanhakijoista aiheutuviin kustannuksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten paikkamäärän tulee olla mahdollisimman lähellä vastaanottokeskuksiin majoitettujen määrää, mutta samalla joustaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän ja hakemusten käsittelyaikojen sekä turvapaikkamenettelyn mukaan.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton taloudellisuutta ja tehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen lisäksi työhallinnossa kehitetään kotouttamisohjelmille ja kotoutumissuunnitelmille laatukriteerit. Työn taustalla ovat erillisselvitykset maahanmuuttajien palvelutarpeista ja niiden kustannuksista sekä valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaosta.

Käyttöastetta ja kustannuksia tarkastellaan ainoastaan tavallisissa vastaanottokeskuksissa. Perhe- ja perheryhmäkodeissa asuu myös niihin pitkäaikaisesti sijoitettuja ja jo luvan saaneita. Säilöönottokeskuksesta taas ei sijoituta kuntaan, vaan pois maasta tai vastaanottokeskuksiin. Ihmiskaupan uhrien majoittumisajat voivat tutkinnan vuoksi perustellusti pitkittyä, joten niitä ei myöskään sisällytetä tunnuslukuarviointiin.

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annettuun lakiin perustuen valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen, pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin sekä vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen ja Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 505 000 euroa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutukseen sekä enintään 200 000 euroa kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 103 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 44 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 9 100 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 961 000 euroa vastaanottokeskuskapasiteetin sopeuttamisen johdosta.

28. (34.07.29) Paluumuuttajien muuttovalmennus(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävästä paluumuuttovalmennuksesta sekä suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämisestä aiheutuvien asiantuntijapalkkioiden ja muiden menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevan kansallisuudeltaan suomalaissyntyisen henkilön, joka hakee lain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomeen on esitettävä todistus Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei paluumuuttovalmennukseen tai kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Oleskelulupa myönnetään myös varsinaisen hakijan perheenjäsenelle sekä hänen huollettavanaan olevalle lapselle, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta ennen oleskeluluvan myöntämistä hakijalle. Muuttovalmennusta annetaan myös varsinaisen hakijan perheenjäsenille. Suomen tai ruotsin kielen taidon on vastattava Euroopan neuvoston yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen kielitaidon arviointiasteikon taitotasoa A 2.

30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999) entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamiseen kunnille.

Selvitysosa:Suomeen muuttaneiden henkilöiden toimeentulotuesta puolen vuoden ajalta maahan saapumisesta aiheutuneita kustannuksia korvataan arviolta 2 000 000 euroa, ja toimeentulotukimenoja sen vuoksi ettei henkilö maahanmuuttoon liittyvän asemansa vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta korvataan arviolta 4 800 000 euroa. Lisäksi maksetaan kunnille arviolta 2 500 000 euroa noin 170 henkilön pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen.

(31.) Syrjinnän vastainen toiminta (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 59 327 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999) pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnille aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korvauksiin sekä toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseen, paluumuutosta aiheutuviin menoihin sekä kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille niiden ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkotien, tulkkikeskusten sekä muihin tarvittaviin menoihin ja myös vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen ulkomaalaisille, jotka on otettu säilöön ulkomaalaislain (301/2004) 121—123 §:n perusteella. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Vuoden 2007 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 000 000 euroa turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisen johdosta ja 2 075 000 euroa vastaanottokeskuskapasiteetin sopeuttamisen johdosta.