Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         10. Hallinto
         30. Yrityspolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Omistajapolitiikka
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2007

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan päämääränä on hyvin toimivat markkinat, joilla kansalaisten asema on turvallinen. Toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusiin, kuluttajien tarpeet huomioon ottaviin liiketoiminta-aloihin ja kehittämään joustavia toimintatapoja. Tuotteet ja palvelut ovat tällaisilla markkinoilla laadukkaita ja edullisia, ja osaavat ja aktiiviset kuluttajat voivat toimia niillä luottavaisesti.

Talouden globalisaatio ja verkottuminen, viestintä- ja muun teknologian kehittyminen ja julkisen sektorin monet rakenteelliset muutokset tuovat kuluttaja- ja kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kansalaisen ja kuluttajan näkökulma korostuu myös monissa muissa talous-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan piiriin kuuluvissa kysymyksissä.

Teknologian ja innovaatioiden nopea kehittyminen muuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöjä ja kauppatapoja. Markkinoilla on tarjolla erilaisia komponentteja sisältäviä uusia tuotekokonaisuuksia. Talouden muuntautumiskyky vahvistuu koko ajan.

Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on keskeisenä edellytyksenä kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Yritysten kilpailuedun perustuessa asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä vastaaviin tuotteisiin ja kuluttajien turvallisuudesta huolehtimiseen, voivat osaavat ja aktiiviset kuluttajat tehdä hankintapäätöksensä luottavaisesti.

Kilpailupolitiikka tähtää siihen, että markkinat toimivat tehokkaasti ja myös kuluttajat voivat hyötyä tehokkaasti toimivista markkinoista. Samoja tavoitteita toteutetaan EY:n valtiontukisäännöllä, julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä ja kuluttajalainsäädännöllä. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Erityisen tärkeitä alueen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta ovat palvelumarkkinoiden avaamiseen tähtäävät toimet. Kilpailullisten olosuhteiden aikaansaaminen ja ylläpitäminen on keskeinen haaste sääntelymenettelyjen muuttamiselle.

Kilpailunrajoitukset ovat aiempaa laaja-alaisempia ja vaikeammin analysoitavia. Niiden käsittelyä on EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetuksella hajautettu komissiosta kansallisille kilpailuviranomaisille. Yhtenäisen ja tehokkaan kilpailuvalvonnan toteuttaminen edellyttää yhteistyötä, jossa kansalliset kilpailuviranomaiset ja komissio avustavat toisiaan. Myös valtiontukisääntöjen soveltamista ja valvontaa on siirretty asteittain kansallisille viranomaisille. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista.

Kuluttajat tarvitsevat riittävän tietopohjan ja osaamisen, jotta he voivat toimia turvallisesti muuttuvilla markkinoilla ja vaikuttaa kuluttajina yhteiskunnassa. Tämä edellyttää ennalta ehkäisevää valistusta ja tarvittaessa neuvontapalveluja. Kuluttajapolitiikalla edistetään myös kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Kuluttajanäkökulma otetaan huomioon yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Toimiva kuluttajapolitiikka edellyttää aktiivista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken.

Toimintaympäristön muuttuminen korostaa kuluttajien oman osaamisen ja vastuun merkitystä. Kuluttajakasvatuksella ja -valistuksella edistetään kuluttajien toimintavalmiuksia markkinoilla.

Elintarviketurvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyysjärjestelmiä kehitetään edelleen yhteisötasolla. Tämä koskee erityisesti pakkausmerkintöjä, ravitsemus- ja terveysväitteitä, elintarvikkeiden täydentämistä ravintoaineilla, erityisruokavaliovalmisteita, pakkausmateriaaleja sekä valmisteilla olevaa uutta entsyymejä koskevaa lainsäädäntöä. Uusi kansallinen elintarvikelaki edellyttää runsaasti jatkotyötä, jota viedään eteenpäin. Elintarvikevalvontaa ja sen ohjausta kehitetään EU:ssa hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti.

Valtioneuvoston vahvistaman kuluttajapoliittisen ohjelman strategiset linjaukset ovat kuluttaja-asioiden painoarvon ja näkyvyyden lisääminen, kuluttajansuojan ja turvallisten markkinoiden ylläpitäminen ja kehittäminen, kuluttajien omien valmiuksien sekä vastuullisten ja kestävien kulutustapojen edistäminen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistaminen kuluttaja-asioissa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti kuluttaja- ja kilpailupolitiikan politiikkalohkolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Markkinat ovat avoimet ja turvalliset.
  • Kuluttaja- ja kilpailunäkökulma vahvistuu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
  • Kuluttajien asema markkinoilla on turvallinen ja kuluttajat saavat tarvitsemansa neuvontapalvelut.
  • Julkiset hankinnat on avattu kilpailulle.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Sisämarkkinasäädökset toimeenpannaan tehokkaasti kansallisesti.
  • Elinkeinoelämän tiedonsaanti on turvattu.
  • Elintarvikelainsäädäntö on selkeää ja helposti ymmärrettävää.
  • Ostajien kilpailuttamisosaamisen ja myyjien tarjontamahdollisuuksien tuntemus julkisissa hankinnoissa parantuvat.

21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 854 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 58 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 14 500 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 106 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta.

Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä.

Kuluttajavirasto toteuttaa osaltaan valtioneuvoston vahvistamaa kuluttajapoliittista ohjelmaa. Siitä johdettuja teemoja vuosiksi 2006—2007 ovat julkisten palvelujen kuluttajansuoja, viestintäpalvelut, digitelevisio, kulutusluotot ja talousneuvonta.

Kuluttajaviraston yhteydessä toimii myös Euroopan Kuluttajakeskus, jonka toiminnasta puolet rahoitetaan viraston budjetista ja puolet rahoittaa Euroopan komissio.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007:

Vaikuttavuus

  • Tuoteturvallisuus tulee otetuksi huomioon yritysten ja toiminnanharjoittajien toiminnassa ja vakavaa vaaraa aiheuttavat kulutustavarat ja kuluttajapalvelut saadaan poistetuksi.
  • Kuluttajaoikeuden periaatteet näkyvät yritysten toiminnassa ja julkisia palveluja kehitettäessä.
  • Kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat pystyvät toimimaan markkinoilla tehokkaasti hyödyntämällä Kuluttajaviraston verkkopalveluja.
  • Vakuudet kattavat kuluttajien saatavat valmismatkaliikkeen konkurssitilanteessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Tuoteturvallisuusvalvonta kohdentuu oikein riskinarvioinnin avulla.
  • Yritysten mahdollisuudet soveltaa kuluttajaoikeuden periaatteita parantuvat ala- ja aihekohtaisen valvonnan ja vaikuttamisen avulla.
  • Verkkopalvelujen asiakastyytyväisyys paranee.
  • Kuluttaja-lehden levikki kasvaa 24 000 kappaleeseen ja lehden kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen on 94 % (levikki 2005: 23 294, kustannusvastaavuus 2005 94 %)
  • Valmismatkaliikkeiden vakuuksien riittävyys ja muutostarpeet tarkistetaan säännöllisesti riskinarviointiin perustuvan suunnitelman mukaisesti.
  • Alue- ja paikallishallinto toteuttaa osaltaan kuluttajapoliittista ohjelmaa ja henkilöstön ammattitaito kehittyy Kuluttajaviraston koulutuksen avulla.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2005
toteutuma
2006
tavoite
2007
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 94,5 96 94
Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 12,6 11,5 < 11,0
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät/htv 4,5 6,0 6,0
— vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 53,5 53,0 55,0
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 4,4 6,5 < 4,5
— työhakemukset/avoin työpaikka   80 > 30
Johtaminen (viestintä ja kannustavuus)      
— organisaation oma indeksi (1—5) 3,3 3,4 3,4

Mittarina käytetään myös työtyytyväisyyskyselyn tuloksia.

Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain (1 000 euroa)
  2006   2007  
  arvio % arvio %
         
Viraston yleiset tehtävät 877 15 878 15
Tuoteturvallisuus 468 8 468 8
Valmismatkaliikkeiden valvonta 175 3 176 3
Kuluttajaoikeus 819 14 819 14
Valistus ja viestintä 1 287 22 1 288 22
Alue- ja paikallishallinnon ohjaus ja koulutus 292 5 293 5
Asiointi-, hallinto ja muut palvelut 1 755 30 1 756 30
Euroopan kuluttajakeskus 175 3 176 3
Yhteensä 5 849 100 5 854 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2005
toteutuma
2006
varsinainen
talousarvio
2007
esitys
       
Bruttomenot 6 452 6 699 6 694
Bruttotulot 832 850 840
Nettomenot 5 621 5 849 5 854
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 812    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 056    


2007 talousarvio 5 854 000
2006 lisätalousarvio 33 000
2006 talousarvio 5 849 000
2005 tilinpäätös 5 865 000

26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 133 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 34 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 11 700 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena.

Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Kilpailua turvataan puuttumalla kilpailunrajoituksiin kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti sekä edistämällä kilpailua neuvonnan ja asiantuntijapalveluiden avulla. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Viraston toiminta tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa. Viraston toiminnan tuloksena asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät toimivista markkinoista halvempina hintoina, valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, innovaatioina ja hyödykkeiden parempana laatuna. Toimivat markkinat edistävät yritystoimintaa.

Toiminnassaan virasto on avoin, ammattitaitoinen ja ripeä. Sen toiminta ja ratkaisut ovat tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja ennakoitavia.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007:

Vaikuttavuus

  • Markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen sekä sitoutuvat edistämään toimivaa kilpailua.
  • Kilpailunrajoituskieltojen toimeenpano luo edellytyksiä uusille liiketoimintaratkaisuille ja lieventää markkinavoiman hyväksikäytöstä johtuvia hyvinvointitappioita.
  • Markkinoiden toimivuus paranee, kun virasto puuttuu tehokkaasti yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja komission kanssa rajoituksiin, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Toiminta keskittyy kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten sekä institutionaalisten kilpailunesteiden ja rajoitusten selvittämiseen.
  • Kartellivalvonnassa painopiste suuntautuu oma-aloitteiseen kartellinvastaiseen toimintaan.
  • Kansainvälisen yhteistyön kilpailupolitiikkaa ja talouden analyysiä koskevan benchmarking-vertailun esiintuomat kehittämistarpeet otetaan huomioon viraston toiminnan suuntaamisessa.
  • Alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla ilmenevien kilpailunrajoitusten selvittämistä sekä kilpailun edistämistehtäviä siirretään lääninhallituksille.
  • Viestinnässä ja vaikuttamisessa korostuu asiakkaiden ja kuluttajien kilpailusta saamat hyödyt sekä kilpailun yleistä hyvinvointia lisäävä vaikutus.
  • Toimenpidepyyntöjen käsittelyajat lyhenevät (v. 2005 päätökset 577 päivää ja kirjeratkaisut 32 päivää).
Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain (1 000 euroa)
  2005   2006   2007  
  toteutuma % arvio % arvio %
             
Monopolivalvonta 1 585 34 1 972 39 2 002 39
Kartellivalvonta 1 585 34 1 719 34 1 745 34
Kilpailunedistäminen 699 15 708 14 719 14
Kansainväliset asiat 793 17 658 13 667 13
Yhteensä 4 662 100 5 057 100 5 133 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2005
toteutuma
2006
tavoite
2007
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 64,8 70 69
Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 8,0 < 8,0
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät/htv 9,8 12,0 12,0
— vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 65,2 66,0 66,0
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 9,0 15,01) < 5,0
— työhakemukset/avoin työpaikka 44 50 > 50

1) arvio


2007 talousarvio 5 133 000
2006 lisätalousarvio 17 000
2006 talousarvio 5 057 000
2005 tilinpäätös 5 074 000

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille.

Määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa neuvonnan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle lääninhallitus.

Talous- ja velkaneuvojilla on vuositasolla noin 31 000 asiakastapaamista. Ylivelkaongelman syntymisen ennaltaehkäisyyn kiinnitetään entistä enemmän huomiota luomalla paikkakuntakohtaisia talousneuvontaverkostoja. Ennaltaehkäisevä valistus ja talousneuvonta ovat tärkeitä ylivelkaongelman ratkaisussa ja velallisten kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tähän mennessä on hoidettu pääsääntöisesti vain velkojen järjestelyä. Vuoden 2005 aikana talous- ja velkaneuvontayksiköt aloittivat alueellaan talousneuvonnan systemaattisen suunnittelun ja osittain myös toteutuksen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007:

Vaikuttavuus

  • Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä ehkäisee ennalta ylivelkaantumistilanteiden syntymistä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (v. 2005: 47).

2007 talousarvio 4 511 000
2006 talousarvio 4 311 000
2005 tilinpäätös 5 311 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin.

Selvitysosa:Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, missä ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät niille kuluttajatietoa.

Vaikuttavuus

  • Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella.
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen
   
Suomen Kuluttajaliitto ry 479 000
Kuluttajat-Konsumenterna ry 25 000
Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 169 000
Yhteensä 673 000


2007 talousarvio 673 000
2006 talousarvio 673 000
2005 tilinpäätös 673 000